• Etusivu
  • Hoitotyöt

Onko pihavierailulle tullut käärme vaarallinen?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.09.2023
20236_78996.jpg

Rantakäärme on löytänyt mieluisan paikan terassin kaiteen raosta. (Kuva: Puutarha.net)

Käärmeen kohtaaminen on aina vähän säikäyttävä tilanne. Etenkin, jos sellainen ilmaantuu aivan pihapiiriin. Tärkeintä olisi osata tunnistaa mikä käärme on kyseessä vai onko kyseessä edes käärme. Ainoa Suomessa tavattava myrkyllinen käärme on kyy.

Käärme vai ei?

Kyyn (Vipera berus) voi tavata lähes koko Suomessa, yleensä laikuittain joko runsaasti tai harvakseltaan. Keväisin se hakeutuu lämpimille paikoille auringonottoon ja kallioille voi säännöllisesti kokoontua useitakin kyitä lämmittelemään.

Kyyn lisäksi Suomessa tavataan kahta tarhakäärmeiden heimoon kuuluvaa lajia, rantakäärme (Natrix natrix) ja kangaskäärme. Kangaskäärmettä kutsutaan myös kanervakäärmeeksi ja sitä tavataan oikeastaan vain Ahvenanmaalla. Rantakäärme on yleinen se on vain eteläisessä Suomessa. Se liikkuu yhtä sulavasti niin maalla kuin vedessä ja on ketterä kiipeämään. Se viihtyy kaikenlaisten rehevien vesien lähellä, myös merenrannalla.

Näiden lisäksi käärmettä muistuttaa vaskitsa, joka todellisuudessa on jalaton lisko. Vaskitsa ei ole myrkyllinen. Vaskitsa on käärmeitä kömpelömpi ja hidasliikkeisempi. Reilun 30 cm mittaiseksi kasvavan vaskitsan paras tuntomerkki on liikkuva pupilli. Käärmeillä pupilli ei liiku.

Kaunis kellanruskea vaskitsa on jalaton lisko. (Kuva: Adobe Stock)
Kaunis kellanruskea vaskitsa on jalaton lisko. (Kuva: Adobe Stock)

Käärmeen tunnistaminen

Käärmelajien tunnistaminen on oikeastaan aika helppoa. Tunnistamista vaikeuttaa se, että värejä on useita ja etenkin kun käärme on musta, osa tunnusmerkeistä häipyy.

Kyyn tyypillinen tunnusmerkki on selässä oleva sahanteräkuvio. Vastaavasti rantakäärmeen selkeä tunnusmerkki on niskatäplät, jotka ovat keltaiset. Ne voivat olla myös valkeat tai oranssit. Kummankin käärmeen tunnusmerkit häipyvät, jos kyseessä on musta yksilö. Tällöin on havainnoitava muita seikkoja.

Rantakäärmeellä on päälaella, silmien takana suuria kilpimäisiä suomuja. Kyyllä vastaavia ei ole. Kyyn silmät ovat punaiset ja silmäterä on viivamaisen kapea soikio, kun rantakäärmeen silmäterä on pyöreä. Rantakäärme on pitkä ja varsin ohut. Sen ruumista luonnehditaan "ruoskamaiseksi". Tyypillinen pituus on 75–90 cm. Kyy taas täysikasvuisenakin hieman lyhyempi ja paksumpi. Kyyn tyypillinen pituus on noin 60 cm. Molemmista lajeista on kuitenkin löydetty myös pidempiä yksilöitä.

Rantakäärmeellä on päälaella ja silmien takana suuria kilpimäisiä suomuja ja sillä on niskatäplät. (Kuva: Adobe Stock)
Rantakäärmeellä on päälaella ja silmien takana suuria kilpimäisiä suomuja ja sillä on niskatäplät. (Kuva: Adobe Stock)
Kyyn katse on pistävä, mikä johtuu silmäterästä. (Kuva: Adobe Stock)
Kyyn katse on pistävä, mikä johtuu silmäterästä. (Kuva: Adobe Stock)

Kyy on nykyään rauhoitettu

Kesäkuun alussa 2023 astui voimaan laki, jolla kyy rauhoitettiin eikä sitä saa enää perusteettomasti tappaa tai häiritä. Kyystä voi olla ihmisille hyötyä, sillä se syö jyrsijöitä, jotka puolestaan voivat levittää punkkeja. Suomessa kyitä elää melkein koko maassa. Ne eivät ole aggressiivisia, vaan pyrkivät väistämään ja pakenemaan ihmistä. Jos kyy puree, se tekee sen viimeisenä keinonaan. Vaikka Suomessa todetaan vuosittain noin 50–150 kyyn puremaa, on puremaan kuollut ihminen edellisen kerran viime vuosituhannella.

Rantakäärme on vaaraton hyötyeläin, joka on rauhoitettu eikä sitä saa tappaa. Se käytännössä luikkii liukkaasti karkuun ihmistä tai vaikkapa uteliasta lemmikkikoiraa.

Kuten kyy ja rantakäärme myös vaskitsa on rauhoitettu. Sisiliskon tapaan se pudottaa helposti häntänsä, jos kokee olevansa vaarassa.

Rantakäärme. (Kuva: Tero Ylikoski)
Rantakäärme. (Kuva: Tero Ylikoski)
Ohje

Ohje

Tyypilliset tuntomerkit

Kyy: Selässä sahalaitakuvio, joka ei mustassa yksilössä erotu. Punainen silmä. Viivamaisen ovaali musta pupilli.

Rantakäärme: Päälaella ja silmien takana suuria kilpimäisiä suomuja ja niskatäplät. Pyöreä musta pupilli, jota ympäröi kullankeltainen rengas.

On hyvä muistaa, että väristä ja kuvioista ei käärmettä aina voi tunnistaa. Luonnosta kun löytyy myös harvinaisia poikkeuksia. Oikeastaan silmä on käärmeen paras tuntomerkki. Käärmeen silmä on luometon ja nahan peitossa. Nahanluontivaiheessa silmien värissäkin saattaa olla poikkeuksia. Kannattaa siis aina olla vähän varuillaan kun kohtaa käärmeen.

Lähteet:
Luontoliiton Kevätseuranta
Suomen eläimet: 3. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat.
WWF Suomi wwf.fi

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

201910_2923.jpg
Sipulin suosio kasvaa
Päivittäinen sipulinsyönti hyväksiSipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Kversetiinin lähteinä sipulit ovat erinomaisia. Valkosipulin flavonoidi on nimeltään allisiini, ja se ehkäisee haitallisten mikrobien toimintaa ja tulehduksia. Punasipuli puolestaan saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat ihmisen elimistössä hyödyllisinä antioksidantteina.Tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että sipulit osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- ja sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä.
20227_79137.jpg
Viidakkofiilistä; saniaiset puutarhassa
Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä. Saniaisia tunnetaan peräti 9 000–15 000 lajia, joista Suomessa esiintyy noin 40 lajia. Saniaiset kasvavat usein metsien kenttäkerroksessa, aluskasvillisuutena, sillä ne viihtyvät melko varjoisilla ja kosteilla paikoilla. Lajikirjo on kuitenkin laaja, joten eräät saniaislajit kasvavat epifyytteinä puiden varsilla ja toiset kelluvina vesikasveinakin.
20216_71405.jpg
Lataa aivosi luonnossa -näyttely: luonnon hyvin­vointi­vaikutukset
Luonto hoitaa meitä ihmisiä tutkitusti monin tavoin; aistimme kohentuvat, verenpaine laskee, aivot voivat paremmin, vastustuskykymme voimistuu ja jo pelkkä metsäilman hengittäminen edistää terveyttämme. Haltian uusi näyttely "Lataa aivosi luonnossa" vie polulle luonnon hyvinvointivaikutusten ääreen.
20072_3585.jpg
Yrttien kertomaa
Yrtit ovat nykyään erittäin käytettyjä kasveja sekä mausteina että rohtoina. Vahvat tuoksut ovat kiehtoneet jo pitkään, ja yrtit ovatkin saaneet menneinä aikoina symbolisia merkityksiä. Niiden välityksellä on kerrottu mielialoista ja tunteista sekä viestitetty erilaisia toivotuksia. Eri maiden ja eri aikakausien tulkinnat eroavat hieman toisistaan.Tässä muutamia tärkeimpiä yrttejä ja niiden viestit:
201911_61370.jpg
Vihannesten sadonkorjuu ja varastointi
Syksyllä sato kypsyy - mutta milloin on oikea aika kerätä satoa? Vihannesten sadonkorjuun aika on silloin, kun ne ovat tuleentuneet. Jos hallanvaara uhkaa, niin tuleentumista on mahdollista nopeuttaa poistamalla naatisto. Ensimmäisten kylmien öiden jälkeen on nimittäin paras alkaa sadonkorjuuseen; pakkanen vahingoittaa suurta osaa vihanneksista niin, ettei niitä kannata varastoida. Huom! Sadonkorjuuta ei pidä tehdä sateella.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton