• Etusivu
  • Hoitotyöt

Huonekasveillakin on lepokausi

Rakentajan toimitus
Päivitetty 28.09.2023
20239_83155.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Lauhkean ilmaston asukkaille luonnon ja puutarhan kasvien vuotuiset elintavat ovat tuttuja: ne kasvavat keväästä syksyyn ja lepäävät talvella. Varsinkin lehtipuilla kasvu- ja lepokauden ero on erityisen selkeä. Vastaavaa kasvun ja levon vuorottelua on myös huonekasveilla.

Päivän valoisan jakson lyhentyessä kannattaakin kiinnittää huomiota huonekasvien hoitoon, sillä valon vähentyessä myös huonekasvit aloittelevat lepokautta. Valon ohella kasvin kasvuun vaikuttavat lämpötila, lannoitus ja kastelu.

Huonekasvit kituvat ja jopa menehtyvät, mikäli ne yllytetään kasvuun vääränä vuodenaikana. Hoidon suhteen se tarkoittaa, että kastelua vähennetään ja lannoitus lopetetaan. Lisäksi kasveja sumutellaan sekä seurataan tuholaisten varalta. Kasvukauteen ja uuteen kukoistukseen ne herätellään kevätauringon sekä mullanvaihdon myötä.

Valoisa ja vedoton paikka

Auringonvalon puute on yleisin syy huonekasvien kitumiseen. Varjoisalla ikkunalla ja huoneen sisäosassa valo jää vain muutamaan sataan luksiin, mikä ei riitä kaikille kasveille. Etenkin kirjava- ja vaalealehtiset kasvit tarvitsevat runsaasti valoa. Kasvit kannattaa siirtää lähelle ikkunaa; mieluiten etelä- tai länsi-puolelle, jotta valoa on mahdollisimman paljon.

Luonnonvalon vähyyttä voi korvata oikeaoppisella kasvilampulla. Lampun pitää tarjota kasvien tarvitsemaa punaista ja etenkin sinistä valospektriä, eikä se saa lämmittää ja kuivattaa kasvia. Hehkulampun punainen valo sopi kukittamiseen, mutta se venytti kasvua ja lämmitti liikaa. Loisteputken valon koostumus on riittävä, jos se on noin puolen metrin päässä, niin lämmöstäkään ei ole haittaa kasville. Laadukas LED-valaisinkin tuottaa kasveille sopivaa valoa eikä se lämpene. Kunnollista kasvilamppua voi kysyä valaisinmyymälästä tai puutarha-alan erikoisliikkeestä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Mitkään kasvit eivät myöskään pidä vedosta tai äkillisestä lämpötilan vaihtelusta. Pakkasten aikaan tuuletettaessa kasvit on siirrettävä pois avoimen ikkunan vierestä sekä haettava parempi paikka niille, jotka ovat olleet ulko-oven läheisyydessä. Monelle kasville sopii lepokaudeksi valoisa ja viileä (noin 10 °C) kuisti, viherhuone tai lasiterassi.

Ohje

Ohje

VINKKI:
Kasvien lehdet keräävät pölyä, joka entisestään heikentää valon hyödyntämistä. Niinpä lehdet on hyvä pyyhkiä puhtaaksi kostealla liinalla. Näin ehkäistään myös tuholaisia ja tauteja. Kasvit voi myös käyttää suihkussa, mutta tällöin on varottava kastelemasta multaa liikaa.

Kastele harvemmin – mutta reilusti kerralla

Lepokaudella lämpötila saisi olla kasvukauden aikaista lämpötilaa alhaisempi. Sisätilojen lämpötilaa emme voi talveksi juuri laskea, joten lepokausi saadaan aikaan kastelun kautta.

Kastelua vähennetään reilusti; jopa noin puoleen normaalista. Muutoksen tulee kuitenkin tapahtua verkalleen. Kastelun on hyvä olla säännöllistä, mutta mullan on saatava selvästi kuivahtaa kastelukertojen välillä. Kun kastellaan, niin kastellaan kunnolla; ei pieniä tilkkoja kerrallaan. Huoneenlämpöinen, seisonut vesi on parasta. Kasteluvälien pituuteen vaikuttavat kasvilajin lisäksi huoneilman lämpötila ja kuivuus, sumutus sekä lämpöpatterin läheisyys.

Saviruukussa kosteuden haihtuminen on nopeampaa kuin muoviruukussa. Kosteustilannetta voi tunnustella työntämällä sormen kunnolla multaan tai koittamalla ruukun painoa. Kaktuksia kastellaan todella niukasti: vettä annetaan vasta kun kasvi alkaa hieman kurtistua.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Lannoita harkiten

Lannoituksen voi lopettaa kokonaan. Jos kasvin väri alkaa kuitenkin haaleta, sille voi antaa mietoa lannoiteliuosta – kuitenkin enintään kerran kuukaudessa. Ravinnepuikkoja kasveille ei pidä antaa enää syksyllä, sillä niiden lannoitusvaikutus kestää yleensä 1–2 kk. Kasvi pyrkii kasvamaan saadessaan runsaasti lannoitetta, mutta riittävän valon puutteessa kasvusta tulee honteloa.

Merilevällä voit antaa kasveillesi lisää elinvoimaa talvikaudellakin, sillä siinä on vain vähän kasvua lisäävää typpeä. Sitä voi huoletta antaa tilkan kasteluveteen lisättynä, sumuttamalla lehdille tai sillä voi vaikkapa kostuttaa liinan, jolla lehdet pyyhitään puhtaaksi. Myös mullan joukkoon ripotellut sarvilastut sopivat hidasvaikutteisina miedoksi ylläpitolannoitteeksi.

Talvella kukkivat huonekasvit, kuten syklaami, joulukaktus ja joulutähti, tarvitsevat kuitenkin edelleen normaalisti lannoitetta ja kastelua. Kun kukinta loppuu, niin lannoituksen voi lopettaa.

Seuraa ja tarkkaile

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Talvikausi on huonekasveille rankkaa aikaa, eikä korkea huonelämpötila ja kuiva ilma todellakaan paranna tilannetta. Erilaiset tuholaiset ja taudit voivat saada kasvista helposti yliotteen, joten niitä on tarkkailtava säännöllisesti, jotta ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti.

Talven aikana monet kasvit ruskistavat lehtiensä kärkiä tai pudottelevat niitä kokonaan. Kasvit voivat näyttää nuutuneilta, vaikka hoidossa ei varsinaisesti olisikaan vikaa. Esimerkiksi limoviikuna on tyypillinen lehtien varistaja: se näyttää lopputalvella melko surkealta, mutta kasvattaa kyllä keväällä uusia lehtiä tilalle.

Lue lisää:

Huonekasvit Kasvikortistossa
Tietoa ja ohjeita yli 200 huonekasvista – kaiken kaikkiaan yli 1400 kasvilajista ja -lajikkeesta.

Hoitotyöt
kasvit
tuotteet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20235_81559.jpg
Koivun rungosta alaosista kasvaa piiskaoksia? Asiantuntija vastaa
Pihapiirissäni kasvaa pieniä luonnon koivuja, joiden rungosta lähtee ehkä noin metrin korkeudesta alaspäin paljon niin sanottuja ohuita piiskaoksia. Milloin näitä olisi hyvä katkoa ja millä/miten? Ovat niin rumia, kun ovat joka paikassa. Entä, jos yhdessä ryppäässä kasvaa vaikka 3–4 isohkoa koivun runkoa, olisiko hyvä harventaa siten, että jättää vain parhaimman näköisen ja suurimman? Ja jos, niin milloin ja millä välineellä olisi hyvä operoida?
20138_36046.jpg
Nurmikon hoitaminen
eli mitä nurmikolle tehdään kylvämisen jälkeen...Kun siemenet on jyrätty maanpintaan kiinni, niin nurmialuetta kastellaan (itäminen nopeutuu, nurmikko vahvistuu). Se tapahtuu sumuttamalla vettä pieniä vesimääriä, jottei vesi vie mennessään siemeniä.Kastelua jatketaan niin, että maaperässä säilyy kosteutta noin 50 millimetrin verran. Kosteus pidetään koko itämisajan. Nurmikon itämisen jälkeen veden määrää voi lisätään kastelukertojen harvetessa. Illalla maaperästä haihtuu vähiten kosteutta, joten kastelu on hyvä ajoittaa siihen.Ensimmäinen leikkaus suoritetaan, kun ruohon pituus on 60-70 mm. Sopiva pituus leikkauksen jälkeen on 20-30 mm. Juuriston vahvistumisen vuoksi muutamalla ensimmäisellä leikkauskerralla nurmikon pituus jätetään pidemmäksi kuin muilla leikkauskerroilla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton