TAKAISIN

Voimaa tuhkasta

Julkaistu: 4.1.2018

Tuhka kannattaa hyödyntää

Puun poltossa syntyy ravinteikasta tuhkaaPuun poltossa syntyy ravinteikasta tuhkaa

Tulipesiin kertynyt tuhka kannattaa hyödyntää; voit viedä vielä lämpimän tuhka-astian ensin vaikka kasvihuonetta lämmittämään. Metallisessa astiassa tiiviisti kannella peitettynä tuhka-astia antaa lämpöä noin vuorokauden ajan. Tämä lisälämpö saattaa olla tarpeen vaikka kasvukauden alussa tai syysilmojen viilentyessä.

Jäähtyneen tuhkan voitkin sitten varastoida kuivaan paikkaan odottamaan sopivaa hyödyntämishetkeä. Kosteudelta suojattuna, tiiviissä astiassa tuhkan lannoitusteho säilyy pitkään.

Puun palamisesta syntyvä tuhka on mitä mainioin lannoite, sillä se sisältää monia erilaisia ravinteita kasveille. Kuiva, jäähtynyt tuhka on lisäksi hyvä säilytysalusta kasvien sipuleille, jotka kasvun ajan koittaessa hyötyvät pintaansakin tarttuneesta kalsiumlisästä.

Tuhkan voi mainiosti levittää jo keväthankien pinnalle. Se nopeuttaa kinosten sulamista ja kulkeutuu sulamisvesien mukana kasvien juurten ulottuville. Tästä keväisestä ravinnelisästä hyötyvät niin nurmikko, kuin pihan koriste- ja hyötykasvitkin!

Puun tuhka on täynnä ravinteita

Tuhka sisältää melkein kaikki puun mineraalit ja ravinteet, typpeä ja hiiltä lukuun ottamatta. Puun tuhkassa on runsaasti muun muassa kalsiumia. Sitä on perinteisesti käytetty istutuksilla sekä ravinteena että kalkitsemisaineena. Kalkittaessa viljeltävää alaa tuhkalla, tulee sitä samalla lannoitettua; tuhka sisältää nimittäin kaikkia kasvien tarvitsemia ravintoaineita oikeassa suhteessa!

Kalkituksesta hyötyviä kasveja ovat erityisesti tomaatti, kaali, pavut ja kaikki sipulit sekä sipulikukat. Puhdas puun tuhka sopii erittäin hyvin lannoitteeksi myös hedelmäpuille ja marjapensaille. Maa-aineksen emäksisöijänä eli pH:n nostajana tuhka on on parempi ja luonnollisempi kuin louhoskalkki. Kun pH on 7 tai enemmän, niin bakteeritoiminta vilkastuu synnyttäen entistä paremmat kasvuolosuhteet erityisesti yksi- ja kaksivuotisille sekä heinä ja -viljakasveille.

Liikaa ei tuhkaa kannata muutenkaan innostua levittämään, sillä emäksisenä aineena se kalkitsee tehokkaasti - hyvä perussääntö on levittää tuhkaa vain muutama kourallinen neliölle. Varo myös levittämästä tuhkaa happamen maan kalkkia karttaville kasveille. Tällaisia ovat esimerkiksi alppiruusut, hortensiat sekä havukasvit. Myös sammalpinnalle emäksinen ravinnelisäys aiheuttaisi vain haittaa - tätä tietoa voi toki käyttää myös hyödykseen, mikäli sammalten elinolosuhteita haluaa nimenomaan heikentää.

Tuhka torjuu tuholaisia

Tuhkalla voit torjua myös kaalissa, retiisissä ja nauriissa olevia tuholaisia - sekä viinimarjoissa asustelevia luteita ja kirvoja. Tuhka suojaa myös kasveja porkkanakärpäseltä. Perinteisesti tuhkalla on torjuttu lisäksi sipulikasvustoista tuholaisia. Tuhkan sirottelemisen joutuu toki suorittamaan usein, jotta tuholaiset pysyvät poissa - mutta karkote on ainakin luonnonmukainen!

Lisää luonnonmukaisesta tuholaistorjunnasta
Lisätietoa luonnonmukaisista torjunta-aineista
 

Tuhkan käytöstä vielä..

Tuhkan käytöstä lannoitteena keskustellaan ja aihetta tutkitaan jatkuvasti, sillä puun tuhkaan sitoutuu myös ympäristön haitallisia raskasmetalleja. Etenkin havupuiden tuhka sisältää paljon hartsia ja raskasmetalleja - eikä runsasliikenteiseltä alueelta kaadettu koivukaan mitään hyvää lannoitetta tarjoa. Tämä tulee pitää mielessä jos käyttää tuhkaa kasvimaan lannoittamisessa tai hyötykasvien tuholaisten torjunnassa. Lehtipuiden, erityisesti koivun tuhka on parasta lannoitetta ja kalkitsemisainetta - ja siinä on myös vähiten jäämiä raskasmetalleista (etenkin jos koivusta on tuohi poistettu ennen polttamista).

Jos tuhkaa käytetään istutuksilla, lannoitusta on muistettava täydentää myös eloperäisillä ravinteilla - typpeä ja hiiltähän tuhka ei sisällä.
 

Pihakoivun ravinteet kannattaa palauttaa maahan levittämällä sen tuhka lähialueellePihakoivun ravinteet kannattaa palauttaa maahan levittämällä sen tuhka lähialueelle