• Etusivu
  • Kasvillisuus

Monivuotisten köynnösten istutussyvyys ja -etäisyys

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.06.2021
20065_112.jpg

kiinanlaikkuköynnös

Köynnökset maahan tai ruukkuun

Köynnöksiä voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, maan jäätymiseen saakka - tosin keväinen taimi on huomattavasti pienemmän kokoinen istutettava. Paakut kastellaan sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Kasvit istutetaan entiseen kasvusyvyyteen, poikkeuksena ovat jalokärhöt ja köynnösruusut, jotka istutetaan 20 cm entistä syvempään.

Kasvualustan on oltava vähintään 50 cm syvä.

Köynnökset istutetaan taimen koosta ja lajin kasvuvoimakkuudesta riippuen 1 - 2 metrin välein.

Lue lisää:
Kasvikortiston monivuotiset köynnökset

Istuta seinustalle köynnöskasvi piirroksen mukaisesti.
Istuta seinustalle köynnöskasvi piirroksen mukaisesti.

Monivuotiset köynnöskasvit menestyvät myös astiassa

Monivuotisia köynnöksiä voi istuttaa kasvukauden ajaksi myös ruukkuun, amppeliin tai laatikkoon - vaikka osaksi kesäkukkaistutusta. Muista kuitenkin lopettaa lannoittaminen ajoissa, jotta monivuotiset kasvit ehtivät valmistautumaan talveen. Syksyn tullen voi juuripaakun istuttaa rikkomatta maahan; kesäkukkien juurakot maatuvat tulevana kesänä osaksi köynnöksen kasvualustaa. Esimerkiksi jalokärhöt ovat upeita vaikkapa parvekelaatikosta tai ruukusta tukea vasten kiivetessään - alaspäin roikkuessaan.

Alla olevassa kuvassa jalokärhö viihtyy ulkomuratin seurana (talvetetaan kellarissa), alppikärhö pelargoniamppelissa (istutetaan maahan kasvamaan) sekä vaihtuvien kesäkukkien seurassa, vuodesta toiseen. Puisessa ulkolaatikossa kasvava alppikärhö talvehtii ulkona lumen suojassa, saa keväällä orvokkeja seurakseen sekä uutta pintamultaa - myöhemmin tilalle tulee kesäkukkia ja joskus syksyllä myös callunoita ja havuja. Toinen vastaava laatikko sai seurakseen monivuotiset havukasvit, jotta kärhöjen juurialue välttyisi ylimääräiseltä rasitukselta. Kokeilkaa ja yhdistelkää rohkeasti!

Kärhöt sopivat astiaistutuksiin muiden köynnösten tai kesäkukkien kanssa.
Kärhöt sopivat astiaistutuksiin muiden köynnösten tai kesäkukkien kanssa.
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20226_45906.jpg
Lehtipensasaidan leikkaaminen
Istutusleikkaus tehdään aina keväällä joko istutuksen yhteydessä tai syksyllä istutetuille taimille seuraavana keväänä. Piiskataimet leikataan noin 10 sentin korkeudelta ja haaroittuneet aitataimet 2–3 silmun päältä. Tarkoituksena on saada taimet haaroittumaan mahdollisimman alhaaltaja näin aidasta tulee tiheä alhaalta saakka. Myös vapaasti kasvavan aidanteen taimet leikataan samalla tavoin. Jos astiataimi on hyvin haaroittunut alhaalta asti, sitä ei tarvitse leikata.
20218_71990.jpg
Miten talvella?
Ilmassa on jo syksyn tuntua ja yöt viilenevät nopeasti. Kesän ruukuissa kasvaneet monivuotiset kasvit alkavat jo kellastuttaa lehtiään ja siirtymään talviunille. Miten niiden kanssa sitten tulisi toimia, että saisimme ne menemään talven yli ja kasvamaan ensi kesänä entistä muhkeampina? Lukijamme kysyykin:Miten saan ruukuissa kesän kasvaneet tuijat, runkohortensian, jalokärhöt ja runkoruusun kestämään talven yli?
20112_24372.jpg
Huonekasvit - trooppiset sopeutujat
Yllättävän monet tutuista huone- ja parvekekasveistamme ovat alunperin kotoisin eksoottisista maista, jotka sijaitsevat trooppisella vyöhykkeellä.Lue lisää huonekasveista...
20238_82750.jpg
Ruukkuatsalea
Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-ryhmä) on Itä-Aasiasta kotoisin oleva ainavihanta pieni pensas, jonka luonnonvarainen kantamuoto kasvaa viileissä ja kosteissa vuoristometsissä. Eurooppaan atsalea tuotiin 1800-luvun alussa ja se tarjosi muuntautumiskykynsä ansiosta laajan kokeilukentän Englannin, Belgian ja Saksan kukkienjalontajille. Ruukkuatsaleaa onkin jalostettu paljon, joten valikoima koon ja kukkien suhteen on suuri. Markkinoilla on myös bonsaiatsalea (R. x obtosum).
20237_82483.jpg
Jasmike (Philadelphus)
Jasmikkeet (Philadelphus) ovat kasvisuku, johon kuuluu noin 60 lajia 1–6 m korkeita pensaita. Monia näistä pensaista viljellään koristekasveina. Korkeahkot jasmikkeet soveltuvat niin yksittäiskasveiksi, suojapensaiksi kuin aidanteiksikin. Pohjois-Euroopassa tunnetuimpia ovat pihajasmike, hovijasmike ja puistojasmike.
20157_43976.jpg
Sekaisin pionista
Istuta puutarhaan pioneja, jos haaveilet hurmaavasta kukinnasta ja valloittavasta tuoksustaTeksti Johanna Vireaho - Kuvat Sari TammikariArtikkeli julkaistu aiemmin Kodin kuvalehti 1 puutarhassa -erikoisnumerossa 13.3.2014.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton