• Etusivu
  • Piha

Voimakkaasti allergisoiva tuoksukki levittää siitepölyään yhä enemmän Suomessa

Tiina Painokallio
Julkaistu 27.05.2025
Marunatuoksukki

Voimakkaasti allergisoiva tuoksukki saattaa tulevaisuudessa vakiintua osaksi Suomen kasvistoa. © Sanna Pätsi

Turun yliopisto tiedottaa – 26.5.2025

Tuore Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että voimakkaasti allergisoivaa tuoksukin siitepölyä on viime vuosina kulkeutunut Suomeen aikaisempaa runsaammin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tämä vieraslaji kykenee lisääntymään Suomen olosuhteissa. Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva tuoksukki on haitallinen vieraslaji, joka on jo levinnyt laajasti Euroopan alueelle.

Tuoksukin siitepölymäärät kasvussa – vaikutus Suomen siitepölykauteen voimistuu

Tutkimuksen mukaan tuoksukin siitepölyä on saapunut Suomeen jo 1990-luvulla, mutta tuolloin määrät olivat hyvin vähäisiä. Vuodesta 2018 alkaen siitepölyn kaukokulkeumat ovat olleet selvästi runsaampia kuin useimpina aiempina vuosina. Siitepölyä on kulkeutunut maahan paitsi enemmän myös useampina päivinä. Erityisesti vuodet 2020 ja 2024 nousivat esiin huippuvuosina: silloin mitattiin sekä korkeimmat päiväkohtaiset siitepölypitoisuudet että suurimmat kokonaismäärät Suomessa.

– Tuoksukin merkitys osana Suomen siitepölykautta on kasvamassa. Kasvi kukkii loppukesällä ja alkusyksyllä, joten sen siitepölyn kaukokulkeumat pidentävät Suomen siitepölykautta, toteaa väitöskirjatutkija Maria Louna-Korteniemi Turun yliopistolta.

Lämpimät syksyt mahdollistavat tuoksukin siementen kypsymisen

Tutkimuksessa ei otettu tarkasti selvää siitepölymäärien kasvun syistä, mutta yhtenä mahdollisena selityksenä pidetään tuoksukin jatkuvaa leviämistä yhä laajemmalle Euroopassa. Siellä, missä kasvia esiintyy runsaasti, vapautuu enemmän siitepölyä, ja suurempi määrä siitä voi kulkeutua Suomeen saakka. Tilannetta pahentaa myös ilmastonmuutos, joka edistää tuoksukin siitepölyn tuotantoa.

Aiemmin on oletettu, ettei yksivuotinen tuoksukki kykene lisääntymään Suomessa, koska syksyn kylmät ehtivät tuhota kasvin ennen siementen kypsymistä. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että tämä käsitys ei pidä paikkaansa.

– Lämpiminä syksyinä ainakin eteläisimmässä Suomessa tuoksukilla voi olla marraskuulle asti aikaa kypsyttää siemeniä, kertoo Louna-Korteniemi.

Tuoksukki leviää muun muassa lintujen ruokinnan mukana

Ilmastonmuutos tekee lämpimistä syksyistä yhä yleisempiä. Tällä hetkellä tuoksukkia esiintyy Suomessa vain harvakseltaan, mutta tulevaisuudessa laji saattaa asettua pysyvästi osaksi kotimaista kasvistoa.

Lajin leviämistä voidaan ehkäistä seuraamalla sen levinneisyyttä ja poistamalla yksilöt heti niiden havaittaessa. Tuoksukin siemeniä kulkeutuu maahamme esimerkiksi lintujen talviruokintaan tarkoitetuissa siemenseoksissa, minkä vuoksi kasveja löytyy usein lintujen ruokintapaikkojen läheisyydestä.

– Erityisesti kotipuutarhureiden ja lintuharrastajien kannattaa siis seurata ruokintapaikkoja, ja kitkeä kasvit pois, jos niitä löytyy, neuvoo Louna-Korteniemi.

Piha
asuminen
kasvit
pihatyöt
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20203_63152.jpg
Värien merkitys elämässä
Yleinen esimerkki värien väärinkäytöstä näkyy kodeissa, joissa sisustus on toteutettu kopioimalla trendejä tai suunnittelija on sivuuttanut asukkaan tarpeet. Lopputuloksena on visuaalisesti upea, mutta epämukava tila, jossa puuttuu kodin harmonia ja asukkaalle sopiva tunnelma.
Piha-alueella saa ja pitää leikkiä
Hyvin suunniteltu piha nopeuttaa asunnon myyntiä ja lisää arvoa
Hyvin suunniteltu ja hoidettu piha ei ainoastaan paranna asuinympäristön viihtyisyyttä, vaan lisää kiinteistön arvoa ja nopeuttaa sen myyntiä. Kiinteistönvälittäjien mukaan piha on yksi merkittävistä asunnon myyntihintaan vaikuttavista tekijöistä, ja sen kuntoon kannattaa panostaa.
20239_77095.jpg
Milloin pionin voi jakaa? Haluaisitko siirtää pionista osan toisaalle?
Pionit ovat puutarhan näyttäviä kaunottaria, jotka arvostavat kasvurauhaa eivätkä pidä siirtelystä. Ne viihtyvät samalla kasvupaikalla jopa vuosikymmeniä. Joskus on kuitenkin tarvetta pionin siirtämiselle tai jakamiselle. Myös vanhan kasvuston jakaminen voi piristää iäkästä pionia ja lisätä sen kukintaa.
20087_11798.jpg
Painolastikasveille omat alueet
Reposaaren Konepajanrannan loma-asuntomessualueelle on rakennettu kaksi uutta puistoa Kelponpuisto ja Eikanpuisto. Niitä rakennettaessa on muistettu myös saaren luontoon kuuluvia harvinaisia painolasti- eli paarlastikasveja.Puistot on nimetty syntyperäisten reposaarelaisten Kelpo Gröndahlin ja Eino Grönin mukaan. Molemmat olivat painijoita, Gröndahl olympiavoittaja, kansanedustaja ja kunnallispoliitikko. Eino Grönin tuntee koko Suomen kansa laulajana ja viime vuoden Iskelmä-Finlandian voittajana. Puistoissa on purjelaivavakaudella saarelle kulkeutuneita, muualla maassa harvinaisia kasveja varten kaksi erillistä aluetta.
20198_59590.jpg
Veikeyttä pihaan pihakivillä: näin onnistut pihakiveyksen asennuksessa
Oletko sinäkin kyllästynyt siihen, että kaikki kura kulkeutuu kenkien mukana sisätiloihin? Näyttääkö piha viimeistelemättömältä ja onko pihasi varmasti helppohoitoinen? Mitä kuulostaisi, jos päällystäisit pihan kauniilla pihakivillä ja saisit siitä toiminnallisesti tehokkaan ja helppokulkuisen? Oli toiveesi pihakivien suhteen millainen tahansa, saattaa ratkaisu sinunkin pihaasi löytyä Rakennusbetoni ja Elementti Oy:n valikoimista.
20227_78721.jpg
Perinnekasvi: Silkkiunikko
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on silkkiunikko (Papaver rhoeas). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton