• Etusivu
  • Piha

Voimakkaasti allergisoiva tuoksukki levittää siitepölyään yhä enemmän Suomessa

Tiina Painokallio
Julkaistu 27.05.2025
Marunatuoksukki

Voimakkaasti allergisoiva tuoksukki saattaa tulevaisuudessa vakiintua osaksi Suomen kasvistoa. © Sanna Pätsi

Turun yliopisto tiedottaa – 26.5.2025

Tuore Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että voimakkaasti allergisoivaa tuoksukin siitepölyä on viime vuosina kulkeutunut Suomeen aikaisempaa runsaammin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tämä vieraslaji kykenee lisääntymään Suomen olosuhteissa. Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva tuoksukki on haitallinen vieraslaji, joka on jo levinnyt laajasti Euroopan alueelle.

Tuoksukin siitepölymäärät kasvussa – vaikutus Suomen siitepölykauteen voimistuu

Tutkimuksen mukaan tuoksukin siitepölyä on saapunut Suomeen jo 1990-luvulla, mutta tuolloin määrät olivat hyvin vähäisiä. Vuodesta 2018 alkaen siitepölyn kaukokulkeumat ovat olleet selvästi runsaampia kuin useimpina aiempina vuosina. Siitepölyä on kulkeutunut maahan paitsi enemmän myös useampina päivinä. Erityisesti vuodet 2020 ja 2024 nousivat esiin huippuvuosina: silloin mitattiin sekä korkeimmat päiväkohtaiset siitepölypitoisuudet että suurimmat kokonaismäärät Suomessa.

– Tuoksukin merkitys osana Suomen siitepölykautta on kasvamassa. Kasvi kukkii loppukesällä ja alkusyksyllä, joten sen siitepölyn kaukokulkeumat pidentävät Suomen siitepölykautta, toteaa väitöskirjatutkija Maria Louna-Korteniemi Turun yliopistolta.

Lämpimät syksyt mahdollistavat tuoksukin siementen kypsymisen

Tutkimuksessa ei otettu tarkasti selvää siitepölymäärien kasvun syistä, mutta yhtenä mahdollisena selityksenä pidetään tuoksukin jatkuvaa leviämistä yhä laajemmalle Euroopassa. Siellä, missä kasvia esiintyy runsaasti, vapautuu enemmän siitepölyä, ja suurempi määrä siitä voi kulkeutua Suomeen saakka. Tilannetta pahentaa myös ilmastonmuutos, joka edistää tuoksukin siitepölyn tuotantoa.

Aiemmin on oletettu, ettei yksivuotinen tuoksukki kykene lisääntymään Suomessa, koska syksyn kylmät ehtivät tuhota kasvin ennen siementen kypsymistä. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että tämä käsitys ei pidä paikkaansa.

– Lämpiminä syksyinä ainakin eteläisimmässä Suomessa tuoksukilla voi olla marraskuulle asti aikaa kypsyttää siemeniä, kertoo Louna-Korteniemi.

Tuoksukki leviää muun muassa lintujen ruokinnan mukana

Ilmastonmuutos tekee lämpimistä syksyistä yhä yleisempiä. Tällä hetkellä tuoksukkia esiintyy Suomessa vain harvakseltaan, mutta tulevaisuudessa laji saattaa asettua pysyvästi osaksi kotimaista kasvistoa.

Lajin leviämistä voidaan ehkäistä seuraamalla sen levinneisyyttä ja poistamalla yksilöt heti niiden havaittaessa. Tuoksukin siemeniä kulkeutuu maahamme esimerkiksi lintujen talviruokintaan tarkoitetuissa siemenseoksissa, minkä vuoksi kasveja löytyy usein lintujen ruokintapaikkojen läheisyydestä.

– Erityisesti kotipuutarhureiden ja lintuharrastajien kannattaa siis seurata ruokintapaikkoja, ja kitkeä kasvit pois, jos niitä löytyy, neuvoo Louna-Korteniemi.

Piha
asuminen
pihatyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20203_63152.jpg
Värien merkitys elämässä
Yleinen esimerkki värien väärinkäytöstä näkyy kodeissa, joissa sisustus on toteutettu kopioimalla trendejä tai suunnittelija on sivuuttanut asukkaan tarpeet. Lopputuloksena on visuaalisesti upea, mutta epämukava tila, jossa puuttuu kodin harmonia ja asukkaalle sopiva tunnelma.
Piha-alueella saa ja pitää leikkiä
Hyvin suunniteltu piha nopeuttaa asunnon myyntiä ja lisää arvoa
Hyvin suunniteltu ja hoidettu piha ei ainoastaan paranna asuinympäristön viihtyisyyttä, vaan lisää kiinteistön arvoa ja nopeuttaa sen myyntiä. Kiinteistönvälittäjien mukaan piha on yksi merkittävistä asunnon myyntihintaan vaikuttavista tekijöistä, ja sen kuntoon kannattaa panostaa.
20236_82268.jpg
Kesä – kotipuutarhurin parasta aikaa...
Ainakin sitä mieltä ovat kaikki ne koululaiset, jotka kesäkuun alkupäivinä kirmaavat kesälaitumille! No, samaa toki kertoo kalenteri – ja Suomen rehevä, kesäkuinen luonto ja kukkivat kukat: pihlajan valkoinen kukkahuntu, metsämarjojen kukinnot ja kauniit orvokit. Viis räntäsateesta ja kylmästä viimasta!
Perhe nauttii täydellisestä pihasta ja puutarhasta.
Piha kuntoon OSA 6/6: Miltä pihasi nyt näyttää? Katse kokonaisuuteen
Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka kuudennessa ja viimeisessä osassa tarkastelemme pihaa kokonaisuutena. Mitä vielä pitäisi tehdä?
202310_83286.jpg
Riittävätkö rahat pihan rakentamiseen?
On kyseessä sitten uudisrakennuksen tontti tai valmis puutarha, pieni rivitalon piha tai suurempi tontti, niin työtä, aikaa ja rahaa sen rakentaminen ja kunnossapito varmasti vaatii. Uudistontilla ja valmiissa puutarhassa lähtökohdat ovat tietenkin erilaiset, mutta tavoite on aina sama: pihan tulee olla toimiva ja turvallinen – ja tietenkin käyttäjiensä tarpeita vastaava.
Rehuvuohenherne, kanadanpiisku ja viitapihlaja-angervo on vieraslajeja, joita ei pidä päästää kotipuutarhaan.
Tunnista ajoissa puutarhasi villiintyjät
Luontoon karanneet vieraslajit vaarantavat ekosysteemin tasapainoa ja edistävät luontokatoa. Luonnon varjeleminen kuuluu meille kaikille, ja vieraslajien torjunnassa kansalaisten oma-aloitteisuus ja tietoisuus ovat avainasemassa.
20188_54262.jpg
Tiesitkö, että myös syksy on hyvä aika kalkita puutarhassa?
Kotipuutarhuri pyrkii luomaan kasveille parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet. Tämä onnistuu parhaiten muokkaamalla kasvualustan maaperätekijöitä kunkin kasvin vaatimusten mukaisesti. Maaperätekijöitä ovat maan ravinteisuus, suolapitoisuus, rakenne, pieneliöstön toiminta sekä maan pH eli happamuus.
Kukkaniitty
Siemenistä puutarhaan niityn kauneimmat kukat
Kallioilla, joissa maaperä on ohut ja sadevesi haihtuu nopeasti, kasvit joutuvat selviytymään karuissa oloissa. Paahteisilla alueilla kasvillisuus on harvaa, mutta suotuisammissa olosuhteissa se runsastuu. Aurinkoisella ja kuivalla kedolla kasvaa runsaasti kukkia, vaikka maaperä onkin niukkaravinteinen. Kuivalla niityllä on enemmän ravinteita kuin kedolla, mutta kuivuus pitää kasvuston matalana. Kun maaperän kosteus lisääntyy, kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi, vaikka tuore niitty voi olla keskikesällä osittain kuiva.
20174_48833.jpg
Kanittaako kukkapenkin reunus?
Pihan kunnostajalla on yleensä valtava tarve saada hallintaansa luonnon entropia eli epäjärjestys. Tämä tarve näkyy tarpeena eritellä ja rajata pihan erilaisia toiminnallisia alueita omaksi, paremman järjestyksen tilaksi. Oletteko samaa mieltä?
20226_46018.jpg
Tuija-aidan kasvatus – vinkit leikattuun ja vapaasti kasvavaan aitaan
Haluaisimme havuaidan, mutta perinteisen kuusiaidan sijasta olemme mieltyneet tuijiin. Mitä meidän tulisi tietää tuijista?
20235_81869.jpg
Mihin kompostimultaa käytetään?
Komposti on oikein käytettynä erinomaista maanparannusainetta, mutta väärin käytettynä se voi olla kasveille jopa haitallista. Kompostimulta muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa. Eri kehitysvaiheissa sitä tulee käyttää eri tavoin. Yleensä kompostimulta jaetaan kahteen luokkaan kypsyyden perusteella. Puhutaan katekompostista ja kypsästä kompostimullasta.
20227_79137.jpg
Viidakkofiilistä; saniaiset puutarhassa
Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä. Saniaisia tunnetaan peräti 9 000–15 000 lajia, joista Suomessa esiintyy noin 40 lajia. Saniaiset kasvavat usein metsien kenttäkerroksessa, aluskasvillisuutena, sillä ne viihtyvät melko varjoisilla ja kosteilla paikoilla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton