• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprika kuuluu jokaisen ruokapöytään

Tiina Painokallio
Päivitetty 13.01.2025
pepper-tomato-salt-different-spice-on-wooden-ba-2023-11-27-04-59-26-utc

Puutarhaliitto valitsi paprikan vuoden vihannekseksi vuonna 2020. (Kuva: Envato)

Värikkäät kasvikset tukevat terveyttämme, sillä ne sisältävät hyvinvoinnille tärkeitä ravintoaineita. Paprikat, rikastuttavat ruokavaliota ympäri vuoden mauillaan, väreillään ja raikkaudellaan – ja innokkaimmat viljelevät niitä itse. Esimerkiksi chilipaprikoiden kasvatus alkaa jo varhain kevättalvella.

Suomalaiset ovat ihastuneet paprikoiden rapsakkaan suutuntumaan ja monikäyttöisyyteen. 1970-luvulla ruokakulttuuriimme vakiintunut paprika on nykyään suosittu osa aterioita, ja tuoretta paprikaa syödään henkeä kohden yli kolme kiloa vuodessa – mutta kasvunvaraa on yhä.

Miedot ja makeat paprikat ovat erityinen suosikki osana erilaisia salaatteja, mutta ne rikastuttavat myös keittoja, patoja ja paistoksia. Paprikoiden maku nousee uudelle tasolle yrttien ja juustojen kanssa, kun taas tuliset chilit tuovat ruokiin unohtumattomia vivahteita. Talven kylmyyteen chilillä höystetty vihanneskeitto tuo paitsi makua myös lämpöä syöjälleen.

Paprikat pöytään liikennevalojen väreissä

Paprika (Capsicum annuum) on lähtöisin Väli-Amerikasta, missä villit lajikkeet yhä kasvavat. Suosituin on mieto, makea vihannespaprika, joka loistaa liikennevalojen väreissä: punaisena, keltaisena ja vihreänä. Myös oranssit paprikat ja pikkupaprikat ovat kasvattaneet suosiotaan – erityisesti nuorten keskuudessa.

Vihreä paprika, joka on vielä kypsymätön, toimii parhaiten kypsennetyissä ruoissa. Mehukkaat suippopaprikat taas ovat kotimaisten viljelijöiden ylpeydenaihe ja sopivat erinomaisesti esimerkiksi uuniruokiin. Täytettyinä ne hurmaavat ohralla, riisillä, tuorejuustolla tai muilla vihanneksilla. Kotimaisen paprikan voi usein tunnistaa sen raikkaasta ja tuoreesta mausta.

<p data-block-key="iex41">Paprikat tuovat ruokapöytään iloa, makua ja terveyttä – eikä niiden mahdollisuuksia ole vielä läheskään täysin hyödynnetty. (Kuva: Pixabay)</p>
Paprikat tuovat ruokapöytään iloa, makua ja terveyttä – eikä niiden mahdollisuuksia ole vielä läheskään täysin hyödynnetty. (Kuva: Pixabay)

Terveyttä ja tulisia makuja

Chilit ovat osa paprikaperhettä, ja niitä on tuhansia erilaisia lajeja aina miedon makeista tulisen polttaviin. Näiden erilaisten paprikoiden muodot vaihtelevat pienistä pyöreistä nupeista suuriin kellomaisiin tai pitkulaisiin muotoihin. Kotimaiset chilit olivat aiemmin harvinaisuus, mutta nykyään niitä löytyy lähes aina kauppojen valikoimista, usein myös lajitelmina.

Paprikat ovat C-vitamiinin ja muiden hyödyllisten ravintoaineiden lähde. Tulisuudesta vastaa kapsaisiini, joka tunnetaan myös aineenvaihduntaa kiihdyttävänä ja painonhallintaa tukevana yhdisteenä. Tulisen maun sietokyky paranee harjoittelemalla, ja voimakkaita makuja voi pehmentää esimerkiksi yhdistämällä chilit maitotuotteisiin tai viljapohjaisiin ruokiin.

<p data-block-key="d0a2p">Terveyttä ja tulisuutta chilistä. (Kuva: Pixabay)</p>
Terveyttä ja tulisuutta chilistä. (Kuva: Pixabay)

Viljely lisääntyy Suomessa

Suomessa paprikoita viljellään noin 70 tilalla, ja kotimaisen sadon määrä on noin miljoona kiloa vuodessa. Viljely painottuu erityisesti Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueille, missä tuotantomäärät ovat viime aikoina kasvaneet. Suomalainen tuotanto kattaa kuitenkin vain pienen osan paprikoiden kokonaiskulutuksesta.

Kotimaisia paprikoita on parhaiten saatavilla toukokuusta lokakuuhun, mutta energiatehokkaiden LED-valojen käyttö on mahdollistanut ympärivuotisen ja torjunta-aineettoman viljelyn yleistymisen.

Chilipaprikoiden viljely on kasvattanut suosiotaan erityisesti harrastajien keskuudessa, ja monet nuoret miehet ovat innostuneet kokeilemaan niiden kasvattamista. Paprikat tarvitsevat vähintään neljän kuukauden kasvukauden siemenestä satoon, joten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa. Lämpöä rakastavat paprikat menestyvät Suomen ilmastossa ulkona vain kesän lämpiminä kuukausina.

Lue lisää Puutarha.net-sivustolta:

Rakastatko lempeää vai tulista poltetta? ‒ Chili hurmaa useimmat

Kasvata chili siemenistä

Lisätietoja: www.kasvikset.fi

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20238_82731.jpg
Mikä pensasruusu? Asiantuntija vastaa
Mikähän pensasruusulaji on sellainen, jolla on tummanvihreät, hopeansävyiset lehdet ja jonka kukat ovat yksinkertaiset sekä aniliininpunaiset? Pensas kasvaa noin 2 metrin korkuiseksi. Luulen, että kyseessä on joku vanha lajike. Hankkisin sen pihaani, kun saisin selvitettyä lajin.
20219_72778.jpg
Asiantuntija vastaa: Liian korkeiksi kasvaneet japaninmarjakuuset
Noin 30-vuotiaat, 3‒4 m korkeiksi, monirunkoisiksi kasvaneet ja hoitamattomat japaninmarjakuuset, (Taxus cuspidata), kaipaisivat toimenpiteitä. Haluaisin uusia niitä ja kyselenkin, voiko näin suuria ja vanhoja, runkomaisia puskapuita, sahata alas ja saada niitä uusiutumaan "kannoista" samalla tavoin kuin muita, pensasmaisia marjakuusia? Kasvit on istutettu alun perin tuulensuojaksi ja talvenvihreydeksi, nyt ne korkeina varjostavat liikaa viettävällä tontilla ja ovat jo vähän rähjäisen oloiset.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton