• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprika kuuluu jokaisen ruokapöytään

Tiina Painokallio
Päivitetty 13.01.2025
pepper-tomato-salt-different-spice-on-wooden-ba-2023-11-27-04-59-26-utc

Puutarhaliitto valitsi paprikan vuoden vihannekseksi vuonna 2020. (Kuva: Envato)

Värikkäät kasvikset tukevat terveyttämme, sillä ne sisältävät hyvinvoinnille tärkeitä ravintoaineita. Paprikat, rikastuttavat ruokavaliota ympäri vuoden mauillaan, väreillään ja raikkaudellaan – ja innokkaimmat viljelevät niitä itse. Esimerkiksi chilipaprikoiden kasvatus alkaa jo varhain kevättalvella.

Suomalaiset ovat ihastuneet paprikoiden rapsakkaan suutuntumaan ja monikäyttöisyyteen. 1970-luvulla ruokakulttuuriimme vakiintunut paprika on nykyään suosittu osa aterioita, ja tuoretta paprikaa syödään henkeä kohden yli kolme kiloa vuodessa – mutta kasvunvaraa on yhä.

Miedot ja makeat paprikat ovat erityinen suosikki osana erilaisia salaatteja, mutta ne rikastuttavat myös keittoja, patoja ja paistoksia. Paprikoiden maku nousee uudelle tasolle yrttien ja juustojen kanssa, kun taas tuliset chilit tuovat ruokiin unohtumattomia vivahteita. Talven kylmyyteen chilillä höystetty vihanneskeitto tuo paitsi makua myös lämpöä syöjälleen.

Paprikat pöytään liikennevalojen väreissä

Paprika (Capsicum annuum) on lähtöisin Väli-Amerikasta, missä villit lajikkeet yhä kasvavat. Suosituin on mieto, makea vihannespaprika, joka loistaa liikennevalojen väreissä: punaisena, keltaisena ja vihreänä. Myös oranssit paprikat ja pikkupaprikat ovat kasvattaneet suosiotaan – erityisesti nuorten keskuudessa.

Vihreä paprika, joka on vielä kypsymätön, toimii parhaiten kypsennetyissä ruoissa. Mehukkaat suippopaprikat taas ovat kotimaisten viljelijöiden ylpeydenaihe ja sopivat erinomaisesti esimerkiksi uuniruokiin. Täytettyinä ne hurmaavat ohralla, riisillä, tuorejuustolla tai muilla vihanneksilla. Kotimaisen paprikan voi usein tunnistaa sen raikkaasta ja tuoreesta mausta.

<p data-block-key="iex41">Paprikat tuovat ruokapöytään iloa, makua ja terveyttä – eikä niiden mahdollisuuksia ole vielä läheskään täysin hyödynnetty. (Kuva: Pixabay)</p>
Paprikat tuovat ruokapöytään iloa, makua ja terveyttä – eikä niiden mahdollisuuksia ole vielä läheskään täysin hyödynnetty. (Kuva: Pixabay)

Terveyttä ja tulisia makuja

Chilit ovat osa paprikaperhettä, ja niitä on tuhansia erilaisia lajeja aina miedon makeista tulisen polttaviin. Näiden erilaisten paprikoiden muodot vaihtelevat pienistä pyöreistä nupeista suuriin kellomaisiin tai pitkulaisiin muotoihin. Kotimaiset chilit olivat aiemmin harvinaisuus, mutta nykyään niitä löytyy lähes aina kauppojen valikoimista, usein myös lajitelmina.

Paprikat ovat C-vitamiinin ja muiden hyödyllisten ravintoaineiden lähde. Tulisuudesta vastaa kapsaisiini, joka tunnetaan myös aineenvaihduntaa kiihdyttävänä ja painonhallintaa tukevana yhdisteenä. Tulisen maun sietokyky paranee harjoittelemalla, ja voimakkaita makuja voi pehmentää esimerkiksi yhdistämällä chilit maitotuotteisiin tai viljapohjaisiin ruokiin.

<p data-block-key="d0a2p">Terveyttä ja tulisuutta chilistä. (Kuva: Pixabay)</p>
Terveyttä ja tulisuutta chilistä. (Kuva: Pixabay)

Viljely lisääntyy Suomessa

Suomessa paprikoita viljellään noin 70 tilalla, ja kotimaisen sadon määrä on noin miljoona kiloa vuodessa. Viljely painottuu erityisesti Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueille, missä tuotantomäärät ovat viime aikoina kasvaneet. Suomalainen tuotanto kattaa kuitenkin vain pienen osan paprikoiden kokonaiskulutuksesta.

Kotimaisia paprikoita on parhaiten saatavilla toukokuusta lokakuuhun, mutta energiatehokkaiden LED-valojen käyttö on mahdollistanut ympärivuotisen ja torjunta-aineettoman viljelyn yleistymisen.

Chilipaprikoiden viljely on kasvattanut suosiotaan erityisesti harrastajien keskuudessa, ja monet nuoret miehet ovat innostuneet kokeilemaan niiden kasvattamista. Paprikat tarvitsevat vähintään neljän kuukauden kasvukauden siemenestä satoon, joten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa. Lämpöä rakastavat paprikat menestyvät Suomen ilmastossa ulkona vain kesän lämpiminä kuukausina.

Lue lisää Puutarha.net-sivustolta:

Rakastatko lempeää vai tulista poltetta? ‒ Chili hurmaa useimmat

Kasvata chili siemenistä

Lisätietoja: www.kasvikset.fi

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
201910_27968.jpg
Työkalujen huolto pidentää niiden käyttöikää
Ruohonleikkurin vuosihuoltoRuohonleikkurikin pitää huoltaa ennen uutta kasvuaikaa. Huolto kannattaa tehdä toki jo syksyllä, ettei keväällä ole ongelmia käynnistyksessä ja koneen tulevassa "työkyvyssä". Jos huolto kuitenkin viime syksynä unohtui, niin parempi sitten keväällä kuin ei milloinkaan.Puhdista koneAloita huolto leikkurin puhdistuksella. Alustan puhtaana pitäminen on tärkeää, jos runko on metallia. Ruohon hapot ovat nimittäin ruostumisen tehokkaita apulaisia. Puhdistamiseen voit käyttää pelkkää vettä. Painepesuriakin voi toki hyödyntää, mutta älä suihkuttele paineella ainakaan arkoja paikkoja (terän akselitiivistettä ja laakeripesä - jos laakeriin pääsee vettä, niin se tuhoutuu nopeasti).Vaihda tulpatTulpat kannattaa vaihtaa vuosittain. Niihin kertyy käytössä karstaa, mikä heikentää sytytystä (siitä seuraa, että moottorin käyntiin saaminen on epävarmaa ja moottori savuttaa käydessään).Tieto oikeasta tulppamallista löytyy käyttöohjeesta (lähes kaikkiin ruohonleikkureihin sopivat samat tulpat, vaikka koodi vaihteleekin valmistajittain). Kysy siis kaupasta ruohonleikkurin tulppia tai ota vanha malliksi.Vaihda ilmansuodatinVaahtomuovisen ilmansuodattimen voit pestä miedolla pesuaineella. Pesun jälkeen sille puserretaan pari tippaa moottoriöljyä ja suodatinta puristellaan muovipussissa kunnes öljy on jakaantunut tasaisesti. Paperinen suodatin on vaihdettava. Ilmansuodatinta huoltaessasi voit kurkistaa samalla, ettei kaasuttimessa ole näkyvää likaa.Vaihda öljytKesän aikana olet varmasti ajoittain tarkistanut koneen öljyt (ruohonleikkurissa on samantyyppinen öljytikku kuin autoissa). Sitä ei saa olla liikaa eikä liian vähän; moottori savuttaa, jos öljyä on liikaa ja voi pahimmillaan jumittua. Öljyn puute taas johtaa moottorin rikkoutumiseen. Öljyt on syytä myös vaihtaa kerran vuodessa.Öljy valutetaan astiaan (esimerkiksi vanhaan kanisterin puolikkaaseen)leikkurin alapuolella olevasta öljypropusta. Kallista kone niin, että sytytystulppa jää ylös ja muista myös irrottaa tulpan hattu ennen kuin alat työskennellä leikkurin terän tuntumassa. Muista myös suojata alusta; pienikin pisara öljyä tekee kiveykseen pitkäikäisen tahran. Kaada vanha öljy suljettavaan astiaan ja toimita se ongelmajätekeräykseen.Kaada uusi öljy suppilon avulla öljytilaan. Öljytilavuus on useimiten 6 dl. Öljyn laadun näet käyttöohjeesta, mutta yleensä SAE 30 on sopivaa.Huolla terä ja murtopalaTarkista huollon yhteydessä myös terän kunto. Terän ja rungon välissä on murtopala, joka suojaa murtumalla koneen akselia kiveen ajamisen aiheuttamilta tärskyiltä. Voit tarkistaa ja vaihtaa sen terän irrottamisen jälkeen. (Onhan se tulppa irti?)Terän voi terottaa smirgelillä, viilalla tai teroituskivellä. Terän ei tarvitse olla partakoneenterävä, mutta tasapainossa sen kuitenkin pitäisi olla. (Voit testata tasapainoa asettamalla terän ruuvimeisselin päähän.) Laita terä paikalleen ja kiristä ruuvi pitämällä kädellä terästä vastaan.Bensiinin säilyvyysMoottorin käynnistystilanteesta saattaa tulla painajainen, jos tankkiin on unohtunut ylivuotinen polttoaine. Siitä ovat haihtuneet helposti syttyvät hiilivedyt talven aikana tankinkorkin kautta varsinkin lämpimässä. Kylmäsäilytyksessä kaasuttimeen tiivistyy kosteutta.Vaihda siis tankissa oleva bensiini pienkonebensiiniin - se säilyy paremmin kuin autonbensiini. Voit myös lisätä tankkiin bensiinin lisäainetta, joka parantaa sen säilyvyyttä. Parasta on kuitenkin säilyttää koneen tankki miltei tyhjänä: vanhakin bensa kyllä palaa, mutta moottori voi pätkiä ja kärytä - ja käynnistymisessä saattaa olla ongelmia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton