Makeaa satoa omasta puutarhasta: Herkullinen vadelma, vattu, vaarain

Vadelma viihtyy aurinkoisella, lämpimällä ja tuulensuojaisella paikalla. Kasvualustan tulee olla runsasmultainen, tuore ja hyvin vettä läpäisevä. Sopiva pH on noin 5,5–6,5.

Uutta vadelmikkoa perustettaessa kannattaa välttää paikkaa, jonka läheisyydessä kasvaa tautisia luonnonvadelmia, sillä niistä voi levitä viljelyvadelmaan kasvitauteja ja tuholaisia.

Istutusvälit

• Taimiväli 50 cm.
• Riviväli 2–2,5 metriä.
• Istuta rivit etelä-pohjoissuuntaan.

Istutus

• Paljasjuuriset taimet istutetaan keväällä tai elo-syyskuussa.
• Istuta entiseen syvyyteen.
• Älä tiivistä multaa polkemalla, sillä uusien versojen silmut vahingoittuvat.
• Uudet taimet istutetaan eri paikkaan kuin entiset, jos vain suinkin on mahdollista.

Istutusleikkaus

Katkaise taimet 15–30 cm:n pituisiksi. Jos istutetaan syksyllä, versot lyhennetään seuraavana keväänä.

Lannoitus

Vadelmaa lannoitetaan maltillisesti marjakasveille sopivalla lannoitteella tai kompostilla. Kalkitustarve määritetään maan pH:n perusteella. Vadelmalle sopiva pH on noin 5,5–6,5, joten kalkkia lisätään vain tarpeen mukaan.

Hoitoleikkaus

Tavallisesta kesävadelmasta poistetaan sadon tuottaneet kaksivuotiset versot maanrajasta joko heti sadonkorjuun jälkeen tai viimeistään seuraavana keväänä. Uusia yksivuotisia versoja harvennetaan niin, että kasvusto säilyy ilmavana ja voimakkaimmat versot jätetään seuraavan vuoden sadontuottajiksi. Sopiva versomäärä riippuu lajikkeen kasvutavasta ja käytetystä tuennasta.

Tuenta

Tee vadelmariveille tueksi aitaus, jossa langat rivin molemmin puolin 1 ja 1,5 metrin korkeudella. Tue versot lankoihin. Muitakin tuentatapoja on, taiteellisiakin. Niin sanottu pensasvadelmia ei tarvitse tukea, sillä ne haaroittuvat hyvin ja jäävät suhteellisen mataliksi.

Viljelyaika

Hyvin hoidettu vadelmikko voi tuottaa satoa useita vuosia. Kasvusto uusitaan, kun sen kasvu ja sato alkavat selvästi heikentyä tai tauti- ja tuholaisongelmat lisääntyvät. Uusi vadelmikko kannattaa perustaa eri paikkaan kuin vanha, jos se on mahdollista.

Maan kattaminen

Vadelmamaan pinnalla voidaan käyttää eloperäistä katetta, joka auttaa säilyttämään maan kosteutta ja hillitsee rikkakasvien kasvua. Kate levitetään maan pinnalle niin, ettei sitä kasata tiiviisti versojen tyvelle. Vadelman juuristo sijaitsee melko lähellä maan pintaa, joten kasvualustan tasainen kosteus on tärkeää etenkin kuivina jaksoina.

Muskoka

• marjat isoja, pyöreitä, tummanpunaisia ja aromikkaita
• marjat irtoavat helposti kannasta
• runsassatoinen ja melko aikaisin kypsyvä
• muodostaa runsaasti versoja
• altistuu herkästi versotaudille
• kasvukorkeus noin 2–2,3 m
• I–V

Suomessa jalostettuja lajikkeita ovat muun muassa 'Jatsi', 'Jenkka' ja 'Maurin Makea'.

Jatsi

• marjat pitkulaisia, suuria ja maukkaita, pinta himmeä ja vaaleahko
• marjat tiukasti kannassa kiinni
• satoisa lajike, keskimyöhäinen, talvenkestävä
• versot jäykkiä
• erinomainen, makea tuoremarja
• kasvukorkeus 200–250 cm
• I–V

Jenkka

• marjat kiinteitä, pyöreitä ja kiiltävänpunaisia, keskikokoisia ja makeita
• talvenkestävä, satoisa ja viljelyvarma lajike
• versot pitkiä, ohuita ja rentoja
• kasvukorkeus 170–230 cm
• I–V

Maurin Makea

• marjat keskikokoisia ja -punaisia, hieman pitkulaisia, maku luonnonvadelmien kaltainen
• marjat irtoavat helposti kannasta
• matala, versot pysyvät noin metrin korkuisina ja haarovat hyvin
• FinE-lajike
• pensasvadelma, puutarhavadelman ja luonnonvadelman risteymä
• hyvät pakastusominaisuudet
• kasvukorkeus 100–130 cm
• I–V

Puutarhavadelmiin kuuluu myös syysvadelmia, jotka muodostavat satoa saman vuoden versoihin loppukesällä ja syksyllä. Suomen oloissa sadon valmistumista voi rajoittaa kasvukauden pituus, joten lämpimästä ja suojaisasta kasvupaikasta on hyötyä. Syysvadelman leikkaustapa riippuu siitä, kasvatetaanko sitä vain saman vuoden versoista saatavaa syyssatoa varten vai tavoitellaanko satoa myös talvehtineista versoista.