Laiskan pelto ‒ vinkit kateviljelyyn

Kateviljelyssä maan pinta peitetään eloperäisellä katteella, kuten ruohosilpulla, oljella, puiden lehdillä tai muulla kasvijätteellä. Kate vähentää rikkakasvien kasvua ja veden haihtumista sekä tarjoaa ravintoa maan pieneliöille. Katetta lisätään sitä mukaa, kun se maatuu.

Viljelyn aloittaminen esim. vuosikausia "paketissa" olleella peltopalstalla, jossa kasvaa miehen korkuista mesiangervoa ja nokkosta, juolavehnää, leskenlehteä ja niittyleinikkiä, voi tuntua mahdottomalta haasteelta rikkaruohojen takia. Se onnistuu kuitenkin vaiheittain muun muassa noudattamalla seuraavia ohjeita.

Runsaasti monivuotisia rikkakasveja kasvavan alueen muuttaminen kasvimaaksi vaatii kärsivällisyyttä. Peittäminen auttaa rikkakasvien torjunnassa, mutta sitkeitä kestorikkakasveja voi joutua poistamaan myös kasvukauden aikana.

Kateviljely sopii monille hyötykasveille. Katetta voidaan käyttää esimerkiksi porkkanan, punajuuren, lantun, sipulin, purjon, herneen, kaalien, kurkun, perunan ja tomaatin viljelyssä. Kylvöriveiltä kate siirretään kylvön ajaksi syrjään ja sitä lisätään taimien kasvettua.

Juolavehnä voi kasvaa katteen läpi etenkin kateviljelyn alkuvaiheessa. Läpi kasvavat versot kannattaa poistaa toistuvasti mahdollisimman nuorina. Juolavehnä leviää tehokkaasti juurakoidensa avulla, joten sen torjunta vaatii usein pitkäjänteisyyttä. Kun maa pysyy katettuna ja rikkakasvien versoja poistetaan säännöllisesti, niiden kasvu voi vähitellen heikentyä.

Kateviljelyssä maata pyritään muokkaamaan mahdollisimman vähän. Maan eliöt ja kasvien juuret ylläpitävät osaltaan maan rakennetta, ja eloperäinen kate lisää maan orgaanista ainesta. Kasvualustan päällä kävelemistä kannattaa välttää, sillä tallaus tiivistää maata.

Kannattaa lukea ennen laiskotteluun ryhtymistä esim. Toivo Rautavaaran teos Luonnonmukainen viljely. Professori Rautavaara kysyy oppaassaan, että onko kyntäminen todella aina tarpeen ‒ ja vastaa, että ei.

Komposti ja kate tuovat maahan ravinteita

Komposti ja eloperäiset katteet kierrättävät ravinteita takaisin kasvimaahan. Tuore ruohosilppu tuo maahan myös ravinteita, mutta kasvien ravinnetarve vaihtelee lajeittain ja kasvualustan mukaan. Kompostia ja muita lannoitteita käytetään niiden ravinnepitoisuuden ja kasvien tarpeen mukaan.

Kateviljelyssäkin kasvustoa kannattaa tarkkailla säännöllisesti tuholaisten varalta. Monipuolinen puutarha tarjoaa elinympäristöjä myös monille tuholaisten luontaisille vihollisille, mutta tarvittavat torjuntakeinot valitaan aina tuholaisen ja viljelykasvin mukaan.

Kasteluntarve vähenee katteen ansiosta, sillä kate hidastaa veden haihtumista ja auttaa pitämään maan tasaisen kosteana. Kastelun tarvetta on silti seurattava etenkin taimien juurtumisvaiheessa ja kuivina jaksoina.

Kasvivuorottelu eli viljelykierto auttaa ehkäisemään kasvintuhoojien yleistymistä ja tasapainottamaan ravinteiden käyttöä. Kasvilajien paikkaa vaihdetaan vuosittain, ja samaa lajia kasvatetaan samalla paikalla yleensä vasta muutaman vuoden kuluttua.

Laiskan pelto on helppohoitoinen ja vähätöinen
Madot on valjastettu ruokapalkalla kyntömiehiksi. Katteet hillitsevät rikkakasvien kasvua ja auttavat säilyttämään kosteuden maassa. Maata ei välttämättä tarvitse muokata, jos käytössä on kateviljely ja matoja on tarpeeksi. Madot parantavat maan rakennetta, mutta tämä ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii aikaa ja riittävästi eloperäistä ainesta.

Kateviljely ja maan eliöiden toiminnan tukeminen ovat toimivia menetelmiä, mutta onnistuminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja kasvupaikan olosuhteiden huomioimista.