• Etusivu
  • Kasvillisuus

Allergiaa aiheuttavia huonekasveja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 29.08.2023
20238_73393.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Huonekasvit luovat kotiin vehreyttä ja vaikuttavat yleensä positiivisesti ympäristöönsä. Useat huonekasvit vapauttavat happea ja puhdistavat ilmaa erilaisista epäpuhtauksista, jopa myrkyistä. Niillä on kuitenkin myös omat haittapuolensa: siitepöly, itiöt ja voimakkaat tuoksut voivat tehdä olon tukalaksi. Jotkut kasveista voivat aiheuttaa myös ihottumaa.

Allergiaoireet vaihtelevat paljon

Onneksi vain pieni osa väestöstämme on allergisia viherkasveille. Joillekin ongelma on kuitenkin todellinen ja se pitää huomioida esimerkiksi julkisissa tiloissa ja työpaikoilla. Allergikon ei kannata viedä makuuhuoneeseensakaan mitään kasveja, sillä mullassakin voi olla oireita aiheuttava aineosa.

Tyypillisiä oireita ovat silmien kutina ja punotus, nuha ja nenän kutina sekä runsas aivastelu. Pahimmillaan kehittyy pitkittynyttä kuivaa kurkunpään yskää, hengitysvaikeuksia tai astman pahenemista. Iho-oireita, esimerkiksi kutinaa ja punoitusta, voi tulla kasvien koskettelusta.

Joillekin jo pöly aiheuttaa oireita

Pelkästään kasvien keräämä pöly saattaa tuottaa tuskaa. Allergikon kotiin voi suositella vain helposti puhdistettavia viherkasveja. Paksu- ja selkeälehtiset kasvit ovat parhaita.

Pöly täytyy saada helposti pois joko pyyhkimällä tai suihkuttamalla. Esimerkiksi anopinkielen (Sansevieria) jäykät lehdet on helppoa pyyhkiä kostealla liinalla. Kaktuksia ja kuivakukkia ei valitettavasti voi suositella, sillä ne keräävät runsaasti pölyä ja ovat hankalia puhdistaa. Lisäksi kuivakukista mm. harsokukka (Gypsophila) ja ikiviuhko (Limonium) voivat aiheuttaa oireita.

Yleisimmin allergiaa aiheuttavat kuitenkin kasvien siitepöly, itiöt sekä maitiaisnesteet. Kosketusallergia muodostuu ongelmaksi lähinnä alan ammattilaisille. Myös tuoksut voivat aiheuttaa oireita.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Osa huonekasveista varistaa siitepölyä ja itiöitä

Suurin osa kodin siitepölystä tulee ulkoa: sitä tulvii ovista ja ikkunoista, mutta myös ulkoa tuotujen kasvien ja omien vaatteiden ja hiusten mukana. Kukkivat huonekasvit, kuten viirivehka (Spathiphyllum) voivat varistaa siitepölyä sisällä ja saada allergisen nenän nyrpistymään.

Mykerökukkaisten kasvien heimoon kuuluvat kasvit, kuten esimerkiksi krysanteemi (Chrysanthemum x grandiflorum) ja gerbera (Gerbera x cantabrigiensis), voivat aiheuttaa oireita pujoallergikoille. Kevätesikosta (Primula veris) on kehitetty lajike, joka ei enää aiheuta allergisia oireita. Myös saniaisten(Nephrolepis) itiöt voivat ärsyttää.

Homeitiöitävoi elellä kosteassa mullassa ja huonokuntoisissa lehdissä. Tämän välttämiseksi voi harrastaa kasvien kasvattamista mullattomasti kevytsorassa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Maitiaisneste saattaa aiheuttaa palorakkuloita

Oireita aiheuttaa kasvien sisältämä valkoinen maitiaisneste. Kaikkien kasvien maitiaisneste ei suinkaan ole yhtä haitallista, vaikka ne kuuluisivat samaan sukuunkin, ja ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja reagoinnin voimakkuudessa. Maitiaisneste saattaa kuitenkin aiheuttaa hyvinkin kipeitä palorakkuloita jäädessään iholle. Kannattaa siis aina käyttää suojakäsineitä tai ainakin huuhdella iho nopeasti.

Erityisen voimakkaita oireita aiheuttavat viikunoiden (Ficus), jukkapalmujen(Yucca) ja tyräkkien(Euphorbia) maitiaisnesteet. Limoviikuna(Ficus benjamina) on eräs pahimmista, ja tutkituimmista, allergian aiheuttajista.

Nukkatyräkin maitiaisnestettä (Kuva: Adobe Stock)
Nukkatyräkin maitiaisnestettä (Kuva: Adobe Stock)

Suojakäsineillä vältät kosketusallergian

Monien kasvien lehdistä ja varsista erittyy muitakin nesteitä, jotka saattavat aiheuttaa myös kosketusihottumaa. Turhan koskettelun välttämiseksi tällaiset kasvit tarvitsevat tilaa ympärilleen ja ne kannattaa nostaa turvaan lasten hypistelyiltä. Muun muassa sipulikasvien runsas käsittely voi aiheuttaa ihottumaa sormenpäihin.

Herkkäihoisten on kotioloissakin hyvä käyttää suojakäsineitä mullanvaihdon yhteydessä tai ylipäätään kasveja käsitellessään. Esimerkiksi nukkapintaisen kissuksen (Cissus) lehdistä voi koskettaessa irrota pientä hienoa katkennutta karvaa, joka voi aiheuttaa joillekin hengitysvaikeuksia.

Myös tuoksu voi aiheuttaa reaktion

Kasvien tuoksu voi tehdä herkkien ihmisten olon tukalaksi ja aiheuttaa oireita astmaatikoille. Hyasintti(Hyacinthus orientalis) on yleisin astmaattisten oireiden aiheuttaja. Tuoksuköynnöksen (Stephanotis floribunda), posliinikukan (Hoya), jasmiinin (Jasminum) sekä kulta-akasian eli "mimosan" (Acacia bailyena) tuoksu voi olla erittäin voimakas, joten niitä ei kannata allergisen kotiin tuoda.

Myös tuoksu- (Pelargonium x fragrans) ja palsamipelargonia(Pelargonium x graveolens) saattavat aiheuttaa joillekin hengitysoireita.

Tuoksuköynnös (Kuva: Adobe Stock)
Tuoksuköynnös (Kuva: Adobe Stock)

Jos epäilee jonkin kasvin aiheuttava oireita, ei "syyllistä" kannata suin päin hävittää. Kasvin voi viedä kesällä ulos tai antaa ystävälle tai naapurille hoitoon muutamaksi viikoksi. Jos oireilu loppuu, kannattaa yhteiselo kyseisen kasvin kanssa lopettaa pysyvästi.

Nämä huonekasvit voivat aiheuttaa allergiaoireita:

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Lisää tietoa huonekasveista löydät Kasvikortistosta.


Myös

Keskustelupalstalla

löytyy puhetta huonekasveista – ihan lajeittainkin.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20225_77855.jpg
Pihasuunnittelun vaiheet
Pihasuunnitelmalla tarkoitetaan yleensä suunnitelma-asiakirjoja, joiden perusteella ammattitaitoinen viherrakentaja pystyy rakentamaan sellaisen pihan, jonka asiakas ja suunnittelija ovat yhdessä hyväksyneet. Varsinaista pihasuunnitelmaa suppeampi idea- tai luonnossuunnitelma sopii silloin kun asiakas kaipaa ammattilaisen näkemystä ja suuntaviivoja pihansa rakentamiseen tai uudistamiseen, mutta aikoo toteuttaa työn itse.
20232_80857.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Päivien lyhenemisestä kasvit tietävät talven lähestyvän. Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20218_72067.jpg
Siementen kylväminen on hauskaa
Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa!
20202_62802.jpg
Pihasta omannäköinen puutarha
Miten saisi toiveista totta ja pihasta puutarhan? Mistä pitäisi aloittaa? Kasvit ovat toki tärkeässä osassa, mutta tarvitaan näkemystä pihan eri toimintojen yhdistelyyn ja sijoitteluun aina sisääntulosta oleskeluun, leikkiin, pysäköintiin tai pyykinkuivatukseenkin. Ammattilainen suunnittelee pihan eri elementit yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.
20239_83147.jpg
Puiden valmistautuminen talveen
Syksyllä puutarha saatetaan mahdollisimman hyvään talvikuntoon, jotta se jaksaa jälleen kukoistaa seuraavana vuonna. Muiden kasvien ohella myös puut tarvitsevat huomiota talven kynnyksellä.
20222_76860.jpg
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton