• Etusivu
  • Kasvillisuus

Allergiaa aiheuttavia huonekasveja on yllättävän monta

Tiina Painokallio
Päivitetty 25.09.2024
Huonekasvit allergisoivat.jpg

Yllättävän monet huonekasvit ovat allergisoivia. (Kuva: Shutterstock)

Huonekasvit luovat kotiin vehreyttä ja vaikuttavat yleensä positiivisesti ympäristöönsä. Useat huonekasvit vapauttavat happea ja puhdistavat ilmaa erilaisista epäpuhtauksista, jopa myrkyistä. Niillä on kuitenkin myös omat haittapuolensa: siitepöly, itiöt ja voimakkaat tuoksut voivat tehdä olon tukalaksi. Jotkut kasveista voivat aiheuttaa myös ihottumaa.

Allergiaoireet vaihtelevat paljon

Onneksi vain pieni osa väestöstämme on allergisia viherkasveille. Joillekin ongelma on kuitenkin todellinen ja se pitää huomioida esimerkiksi julkisissa tiloissa ja työpaikoilla. Allergikon ei kannata viedä makuuhuoneeseensakaan mitään kasveja, sillä mullassakin voi olla oireita aiheuttava aineosa.

Tyypillisiä oireita ovat silmien kutina ja punotus, nuha ja nenän kutina sekä runsas aivastelu. Pahimmillaan kehittyy pitkittynyttä kuivaa kurkunpään yskää, hengitysvaikeuksia tai astman pahenemista. Iho-oireita, esimerkiksi kutinaa ja punoitusta, voi tulla kasvien koskettelusta.

Joillekin jo pöly aiheuttaa oireita

Pelkästään kasvien keräämä pöly saattaa tuottaa tuskaa. Allergikon kotiin voi suositella vain helposti puhdistettavia viherkasveja. Paksu- ja selkeälehtiset kasvit ovat parhaita.

Pöly täytyy saada helposti pois joko pyyhkimällä tai suihkuttamalla. Esimerkiksi anopinkielen (Sansevieria) jäykät lehdet on helppoa pyyhkiä kostealla liinalla. Kaktuksia ja kuivakukkia ei valitettavasti voi suositella, sillä ne keräävät runsaasti pölyä ja ovat hankalia puhdistaa. Lisäksi kuivakukista muun muassa harsokukka (Gypsophila) ja ikiviuhko (Limonium) voivat aiheuttaa oireita.

Yleisimmin allergiaa aiheuttavat kuitenkin kasvien siitepöly, itiöt sekä maitiaisnesteet. Kosketusallergia muodostuu ongelmaksi lähinnä alan ammattilaisille. Myös tuoksut voivat aiheuttaa oireita.

<p data-block-key="o0mvc">Isolehtisistä huonekasveista on helppo pyyhkiä pölyt. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Isolehtisistä huonekasveista on helppo pyyhkiä pölyt. (Kuva: Adobe Stock)

Osa huonekasveista varistaa siitepölyä ja itiöitä

Suurin osa kodin siitepölystä tulee ulkoa: sitä tulvii ovista ja ikkunoista, mutta myös ulkoa tuotujen kasvien ja omien vaatteiden ja hiusten mukana. Kukkivat huonekasvit, kuten viirivehka (Spathiphyllum) voivat varistaa siitepölyä sisällä ja saada allergisen nenän nyrpistymään.

Mykerökukkaisten kasvien heimoon kuuluvat kasvit, kuten esimerkiksi krysanteemi (Chrysanthemum x grandiflorum) ja gerbera (Gerbera x cantabrigiensis), voivat aiheuttaa oireita pujoallergikoille. Kevätesikosta (Primula veris) on kehitetty lajike, joka ei enää aiheuta allergisia oireita. Myös saniaisten (Nephrolepis) itiöt voivat ärsyttää.

Homeitiöitävoi elellä kosteassa mullassa ja huonokuntoisissa lehdissä. Tämän välttämiseksi voi harrastaa kasvien kasvattamista mullattomasti kevytsorassa.

Maitiaisneste saattaa aiheuttaa palorakkuloita

Oireita aiheuttaa kasvien sisältämä valkoinen maitiaisneste. Kaikkien kasvien maitiaisneste ei suinkaan ole yhtä haitallista, vaikka ne kuuluisivat samaan sukuunkin, ja ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja reagoinnin voimakkuudessa. Maitiaisneste saattaa kuitenkin aiheuttaa hyvinkin kipeitä palorakkuloita jäädessään iholle. Kannattaa siis aina käyttää suojakäsineitä tai ainakin huuhdella iho nopeasti.

Erityisen voimakkaita oireita aiheuttavat viikunoiden (Ficus), jukkapalmujen (Yucca) ja tyräkkien (Euphorbia) maitiaisnesteet. Limoviikuna (Ficus benjamina) on eräs pahimmista, ja tutkituimmista, allergian aiheuttajista.

<p data-block-key="bk8bu">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="q08ja">Nukkatyräkin maitiaisnestettä (Kuva: Adobe Stock)</p>
Nukkatyräkin maitiaisnestettä (Kuva: Adobe Stock)

Suojakäsineillä vältät kosketusallergian

Monien kasvien lehdistä ja varsista erittyy muitakin nesteitä, jotka saattavat aiheuttaa myös kosketusihottumaa. Turhan koskettelun välttämiseksi tällaiset kasvit tarvitsevat tilaa ympärilleen ja ne kannattaa nostaa turvaan lasten hypistelyiltä. Muun muassa sipulikasvien runsas käsittely voi aiheuttaa ihottumaa sormenpäihin.

Herkkäihoisten on kotioloissakin hyvä käyttää suojakäsineitä mullanvaihdon yhteydessä tai ylipäätään kasveja käsitellessään. Esimerkiksi nukkapintaisen kissuksen (Cissus) lehdistä voi koskettaessa irrota pientä hienoa katkennutta karvaa, joka voi aiheuttaa joillekin hengitysvaikeuksia.

Myös tuoksu voi aiheuttaa reaktion

Kasvien tuoksu voi tehdä herkkien ihmisten olon tukalaksi ja aiheuttaa oireita astmaatikoille. Hyasintti(Hyacinthus orientalis) on yleisin astmaattisten oireiden aiheuttaja. Tuoksuköynnöksen (Stephanotis floribunda), posliinikukan (Hoya), jasmiinin (Jasminum) sekä kulta-akasian eli "mimosan" (Acacia bailyena) tuoksu voi olla erittäin voimakas, joten niitä ei kannata allergisen kotiin tuoda.

Myös tuoksu- (Pelargonium x fragrans) ja palsamipelargonia (Pelargonium x graveolens) saattavat aiheuttaa joillekin hengitysoireita.

<p data-block-key="vj9ef">Tuoksuköynnös (Kuva: Adobe Stock)</p>
Tuoksuköynnös (Kuva: Adobe Stock)

Jos epäilee jonkin kasvin aiheuttava oireita, ei "syyllistä" kannata suin päin hävittää. Kasvin voi viedä kesällä ulos tai antaa ystävälle tai naapurille hoitoon muutamaksi viikoksi. Jos oireilu loppuu, kannattaa yhteiselo kyseisen kasvin kanssa lopettaa pysyvästi.

Nämä huonekasvit voivat aiheuttaa allergiaoireita

<p data-block-key="92kra">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Lisää tietoa huonekasveista löydät Kasvikortistosta.

Myös Keskustelupalstalla löytyy puhetta huonekasveista – ihan lajeittainkin.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20209_66798.jpg
Puut ovat pihapiirin ydin
Puut tekevät puutarhan, antavat puutarhalle muodon ja liittävät puutarhan ympäröivään maisemaan. Puutarhaan puut valitaan kasvupaikkavaatimustensa, kokonsa, muotonsa, värityksensä sekä käyttötarkoituksensa mukaan.
202310_83203.jpg
Myrkylliset sienet
Pääsääntö on, että poimitaan vain ne sienet, jotka tunnetaan. Sääntöön on yksi poikkeus: myrkkysieniä ei poimita, vaan jätetään ne metsään. Esimerkiksi kavalakärpässienen pienikin palanen syötynä saattaa tappaa.
20204_63978.jpg
Suunnitellaan vappua ja valmistellaan kesää
Varhaiset sipulikukat ja sinivuokot puskevat kukkaa ja ilahduttavat hehkullaan vielä muuten uneliaassa puutarhassa. Varhaisesta startistaan huolimatta kevät hidastelee, sillä kuten niin usein, kylmät jaksot ja lämpötilojen erot päivien ja öiden välillä hillitsevät kevään edistymistä.
20209_66575.jpg
7 tärkeää asiaa puutarhan syyshuollosta
Miten lisätä syyskukkien kukintaa, nurmikon hyvinvointia ja jopa ensi vuoden kukintaa sekä sadon määrää? Lue vinkit puutarhaan syyshuoltoon.
202310_79683.jpg
Suojaa kasvit jäniksiltä ja rusakoilta
Jänikset ja rusakot käyvät mielellään hakemassa itselleen pientä naposteltavaa omenapuun oksista sekä puun kuoresta, etenkin talviseen aikaan, kun ruoka on vähissä. Siitä alkaakin jännitysnäytelmä, selviääkö puu näistä hämärään aikaan tapahtuvista salaisista ruokailuhetkistä. Miten pihan puut ja pensaat kannattaisi suojata, jotta keväällä ei tarvitsisi jännittää niiden selviytymistä?
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Usein kysyttyjä kysymyksiä kasvihuoneen perustamisesta ja sijoituksesta
Mikä on paras paikka kasvihuoneelleni?Paras paikka kasvihuoneelle on lämpimin ja suojaisin alue pihastasi. Kasvit tarvitsevat paljon valoa, joten vältä paikkaa jossa rakennukset tai suuret puut varjostavat. Vältä myöskin paikkaa, jossa katolta tai puista tippuva lumi voi vahingoittaa kasvihuonettasi.Onko ilmansuunnilla merkitystä?Jos mahdollista, perusta kasvihuone niin että harja on itä-länsi suunnassa, silloin kasvisi saavat päivän mittaan mahdollisimman paljon valoa.Tarvitsenko lupia kasvihuoneen pystyttämiseen?Määräykset ovat kuntakohtaisia. Varmista asia kuntasi rakennustarkastajalta. Yleensä kirjallinen ilmoitusmenettely on riittävä alle 10 m² kasvihuoneille. Ja naapureiden mielipidettä kannattaa myös kuunnella.Kasvihuoneessani on teräksinen sokkeli mukana toimituksessa, tarvitsenko muita perustuksia?Et välttämättä. Terässokkelin tehtävä on tukevoittaa ja korottaa kasvihuonettasi. Ilman teräksistä sokkelia perustettu kasvihuone vaatii muuratun, betonista valetun tai kyllästetystä puusta tehdyn sokkelin joka tapauksessa, muuten routa vääntelee ja saattaa rikkoa kasvihuoneesi. Ilman sokkelia toimitetun kasvihuoneen ankkuroiminen maahan on myös hankalampaa. Voit toki tehdä korotussokkelin myös terässokkelin lisäksi, saat lisää korkeutta ja ulkonäköä.Miten ankkuroin kasvihuoneeni?Ankkuroi kasvihuone vähintään kaivamalla maatappien kohdalle parin lapionpiston, 40 - 60 cm syvyiset montut ja vala betonista ankkurit. Muottina voit käyttää ämpäreitä, puukehikkoa tai vaikka pahvilaatikoita. 3-4 säkkiä valmisbetonia riittää suojaisella paikalla hyvin. Ennen valua muista tarkistaa, että kasvihuone on suorassa ja sokkeli on ristimitassa. Routivassa maassa kannattaa kiinnittää enemmän huomiota perustuksiin, silloin on syytä kaivaa ankkurit routarajan alapuolelle ja eristää esimerkiksi styroksilla. Salaojituksen tekeminen on myös suositeltavaa.Minkä levyisen hoitokäytävän teen?Varaa riittävästi tilaa itsellesi, noin puoli metriä leveä käytävä on yleensä riittävä. Mikäli käytät kasvihuonettasi myös tarvikkeiden talvisäilytykseen, mieti mitoitusta myös niiden mukaan.Mikä on paras aika perustaa kasvihuone?Voit perustaa kasvihuoneen milloin tahansa sulan maan aikaan. Keväällä kuitenkin maltti on valttia. Odota, että routa on sulanut täysin. Sulava maa saattaa väännellä perustuksia, eikä kasvihuoneesi asetu vaakatasoon.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton