• Etusivu
  • Kasvillisuus

Allergiaa aiheuttavia huonekasveja on yllättävän monta

Tiina Painokallio
Päivitetty 27.01.2025
Huonekasvit allergisoivat.jpg

Yllättävän monet huonekasvit ovat allergisoivia. (Kuva: Shutterstock)

Huonekasvit luovat kotiin vehreyttä ja vaikuttavat yleensä positiivisesti ympäristöönsä. Useat huonekasvit vapauttavat happea ja puhdistavat ilmaa erilaisista epäpuhtauksista, jopa myrkyistä. Niillä on kuitenkin myös omat haittapuolensa: siitepöly, itiöt ja voimakkaat tuoksut voivat tehdä olon tukalaksi. Jotkut kasveista voivat aiheuttaa myös ihottumaa.

Allergiaoireet vaihtelevat paljon

Onneksi vain pieni osa väestöstämme on allergisia viherkasveille. Joillekin ongelma on kuitenkin todellinen ja se pitää huomioida esimerkiksi julkisissa tiloissa ja työpaikoilla. Allergikon ei kannata viedä makuuhuoneeseensakaan mitään kasveja, sillä mullassakin voi olla oireita aiheuttava aineosa.

Tyypillisiä oireita ovat silmien kutina ja punotus, nuha ja nenän kutina sekä runsas aivastelu. Pahimmillaan kehittyy pitkittynyttä kuivaa kurkunpään yskää, hengitysvaikeuksia tai astman pahenemista. Iho-oireita, esimerkiksi kutinaa ja punoitusta, voi tulla kasvien koskettelusta.

Joillekin jo pöly aiheuttaa oireita

Pelkästään kasvien keräämä pöly saattaa tuottaa tuskaa. Allergikon kotiin voi suositella vain helposti puhdistettavia viherkasveja. Paksu- ja selkeälehtiset kasvit ovat parhaita.

Pöly täytyy saada helposti pois joko pyyhkimällä tai suihkuttamalla. Esimerkiksi anopinkielen (Sansevieria) jäykät lehdet on helppoa pyyhkiä kostealla liinalla. Kaktuksia ja kuivakukkia ei valitettavasti voi suositella, sillä ne keräävät runsaasti pölyä ja ovat hankalia puhdistaa. Lisäksi kuivakukista muun muassa harsokukka (Gypsophila) ja ikiviuhko (Limonium) voivat aiheuttaa oireita.

Yleisimmin allergiaa aiheuttavat kuitenkin kasvien siitepöly, itiöt sekä maitiaisnesteet. Kosketusallergia muodostuu ongelmaksi lähinnä alan ammattilaisille. Myös tuoksut voivat aiheuttaa oireita.

<p data-block-key="o0mvc">Isolehtisistä huonekasveista on helppo pyyhkiä pölyt. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Isolehtisistä huonekasveista on helppo pyyhkiä pölyt. (Kuva: Adobe Stock)

Osa huonekasveista varistaa siitepölyä ja itiöitä

Suurin osa kodin siitepölystä tulee ulkoa: sitä tulvii ovista ja ikkunoista, mutta myös ulkoa tuotujen kasvien ja omien vaatteiden ja hiusten mukana. Kukkivat huonekasvit, kuten viirivehka (Spathiphyllum) voivat varistaa siitepölyä sisällä ja saada allergisen nenän nyrpistymään.

Mykerökukkaisten kasvien heimoon kuuluvat kasvit, kuten esimerkiksi krysanteemi (Chrysanthemum x grandiflorum) ja gerbera (Gerbera x cantabrigiensis), voivat aiheuttaa oireita pujoallergikoille. Kevätesikosta (Primula veris) on kehitetty lajike, joka ei enää aiheuta allergisia oireita. Myös saniaisten (Nephrolepis) itiöt voivat ärsyttää.

Homeitiöitävoi elellä kosteassa mullassa ja huonokuntoisissa lehdissä. Tämän välttämiseksi voi harrastaa kasvien kasvattamista mullattomasti kevytsorassa.

Maitiaisneste saattaa aiheuttaa palorakkuloita

Oireita aiheuttaa kasvien sisältämä valkoinen maitiaisneste. Kaikkien kasvien maitiaisneste ei suinkaan ole yhtä haitallista, vaikka ne kuuluisivat samaan sukuunkin, ja ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja reagoinnin voimakkuudessa. Maitiaisneste saattaa kuitenkin aiheuttaa hyvinkin kipeitä palorakkuloita jäädessään iholle. Kannattaa siis aina käyttää suojakäsineitä tai ainakin huuhdella iho nopeasti.

Erityisen voimakkaita oireita aiheuttavat viikunoiden (Ficus), jukkapalmujen (Yucca) ja tyräkkien (Euphorbia) maitiaisnesteet. Limoviikuna (Ficus benjamina) on eräs pahimmista, ja tutkituimmista, allergian aiheuttajista.

<p data-block-key="bk8bu">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="q08ja">Nukkatyräkin maitiaisnestettä (Kuva: Adobe Stock)</p>
Nukkatyräkin maitiaisnestettä (Kuva: Adobe Stock)

Suojakäsineillä vältät kosketusallergian

Monien kasvien lehdistä ja varsista erittyy muitakin nesteitä, jotka saattavat aiheuttaa myös kosketusihottumaa. Turhan koskettelun välttämiseksi tällaiset kasvit tarvitsevat tilaa ympärilleen ja ne kannattaa nostaa turvaan lasten hypistelyiltä. Muun muassa sipulikasvien runsas käsittely voi aiheuttaa ihottumaa sormenpäihin.

Herkkäihoisten on kotioloissakin hyvä käyttää suojakäsineitä mullanvaihdon yhteydessä tai ylipäätään kasveja käsitellessään. Esimerkiksi nukkapintaisen kissuksen (Cissus) lehdistä voi koskettaessa irrota pientä hienoa katkennutta karvaa, joka voi aiheuttaa joillekin hengitysvaikeuksia.

Myös tuoksu voi aiheuttaa reaktion

Kasvien tuoksu voi tehdä herkkien ihmisten olon tukalaksi ja aiheuttaa oireita astmaatikoille. Hyasintti(Hyacinthus orientalis) on yleisin astmaattisten oireiden aiheuttaja. Tuoksuköynnöksen (Stephanotis floribunda), posliinikukan (Hoya), jasmiinin (Jasminum) sekä kulta-akasian eli "mimosan" (Acacia bailyena) tuoksu voi olla erittäin voimakas, joten niitä ei kannata allergisen kotiin tuoda.

Myös tuoksu- (Pelargonium x fragrans) ja palsamipelargonia (Pelargonium x graveolens) saattavat aiheuttaa joillekin hengitysoireita.

<p data-block-key="vj9ef">Tuoksuköynnös (Kuva: Adobe Stock)</p>
Tuoksuköynnös (Kuva: Adobe Stock)

Jos epäilee jonkin kasvin aiheuttava oireita, ei "syyllistä" kannata suin päin hävittää. Kasvin voi viedä kesällä ulos tai antaa ystävälle tai naapurille hoitoon muutamaksi viikoksi. Jos oireilu loppuu, kannattaa yhteiselo kyseisen kasvin kanssa lopettaa pysyvästi.

Nämä huonekasvit voivat aiheuttaa allergiaoireita

<p data-block-key="92kra">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Lisää tietoa huonekasveista löydät Kasvikortistosta.

Myös Keskustelupalstalla löytyy puhetta huonekasveista – ihan lajeittainkin.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20201_62050.jpg
Kasvien tehoaineet kevään mörköjä vastaan
Valokuvissa kevät näyttää aina kauniilta ja lämpimältä - varastojen perältä kaivetaan kesämekot, polkupyörä ja poljetaan piknikille puistoon, jossa kukat kukkivat jo täydessä loistossaan. Meille suomalaisille kevät ei ole kuitenkaan aina ihan tätä. Välillä on lunta ja välillä taas ei. No, siinä välissä on vettä. Ja loskaa. Toki ne kukat ja muut kasvit sieltä alkavat aikanaan kurkkimaan, ja linnut palaavat lopulta hermolomiltaan. Harmittavan usein tämä kaikki menee kuitenkin melkoisen lähelle kesää, jolloin suurin osa keväästä on monelle melkoisen harmaata ja ilotonta. Tutkitusti suomalaiset ovatkin keväisin onnettomimmillaan.
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Kateviljely on helppoa.
Vinkkejä maanpeitteisten viljelymenetelmien käyttöön
Ryytimaata ei välttämättä tarvitse muokata. Muokkaustyön voit teettää madoilla. Ryytimaata ei välttämättä tarvitse edes harata eikä kitkeäkään. Rikkaruohojen kasvun voit estää katteilla. Peitä rivivälit ja käytävänkohdat mustalla muovilla, ja rivit 5‒10 sentin paksuudelta puunlehdillä, heinällä, oljilla tai levällä.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
On juuri sopiva hetki säilöä herukoita – pakasta, hilloa tai keitä mehua talven varalle
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
20221_74413.jpg
Tiesitkö? Kypsää kalaa voi käyttää raaka-aineena
Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää monesta syystä. Jos ruokaa joutuu heittämään roskiin, tulee kuormittaneeksi paitsi ympäristöä, myös omaa lompakkoaan. Hävikin syntyminen ei ole välttämätön paha, vaan siitä voi estää käyttämällä mahdolliset tähteet osana seuraavaa ruokaa. Älä siis turhaan heitä kypsää kalaa pois, sillä siitä voi helposti tehdä uuden aterian.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton