• Etusivu
  • Rakentaminen

Avoimet Puutarhat

Rakentajan toimitus
Julkaistu 25.01.2024
20241_83387.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Avointen puutarhojen teemapäivän ideana on, että puutarhaharrastajat ympäri Suomea avaavat ovet omiin puutarhoihinsa. Teemapäivänä kuka tahansa pääsee kurkistamaan näihin puutarhoihin ja ihailemaan niitä maksuttomassa tapahtumassa. Suuria ja pieniä puutarhakohteita löytyy ihasteltavaksi niin maaseudulta kuin kaupungistakin.

Valtakunnallista Avoimet Puutarhat -teemapäivää vietetään tänä vuonna 16.6.

Viherpeukalot ilmoittavat oman ylpeytensä kohteen Avoimet Puutarhat -sivustolle. Puutarhoilla on omat profiilit, joissa pääsee etukäteen tutustumaan kohteisiin, niiden palveluihin ja aukioloajankohtiin sekä mahdolliseen erikoisohjelman.

Mukana on pieniä ja suuria kotipuutarhoja, taimistojen myymälöitä, siirtolapuutarhoja ja puutarhanähtävyyksiä sekä maaseudulta että kaupungista. Puutarhat ovat kaikki erilaisia kuvaten omistajiensa mielenkiintojen kohteita. Puutarhoja yhdistävänä tekijänä on, että omistaja kokee itse puutarhansa esittelemisen arvoiseksi ja haluaa jakaa kokemuksiaan muiden harrastajien kanssa. Jokaisesta puutarhasta löytyy uusia vinkkejä pihan rakentamiseen, kasvituttavuuksia ja muita ideoita myös omaan harrastustoimintaan. Moni vierailija keskittyy kuitenkin pelkästään nauttimaan puutarhojen vehreydestä ja siitä työstä, mitä harrastajat ja ammattilaiset ovat tehneet näiden vierailukohteiden eteen.

Voit suunnitella reittikartan, jonka avulla päivän aikana ehtii vierailla useassa kohteessa, sillä ne on merkitty tapahtumasivuston omaan karttapalveluuun.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Suomalaisille hyvinvointia puutarhoista

Vuonna 2010 pidetyn kokouksen jälkeen Puutarhaliitto ry ja Svenska trädgårdsförfundet rf löivät hynttyyt yhteen paikallisyhdistysten kanssa ja vuonna 2012 tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Tapahtuma sai heti suosiota, sillä puutarhakohteita oli jo ensimmäisenä vuotena auki 300 ja niissä vierailtiin yhteensä 40 000 kertaa.

Tapahtumalla pyritään edistämään yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. Puutarhaliiton tavoitteisiin kuuluukin suomalaisten hyvinvoinnin parantaminen tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen avulla.

Puutarhaliittoon kuuluu 18 puutarha-alan ammattilaisten erikoisyhdistystä, 36 paikallista puutarhaseuraa ja 8 muuta jäsenyhteisöä. Sen tarkoitus on edistää puutarhakulttuuria Suomessa, sekä parantaa puutarhaelinkeinojen kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta.

Tapahtuman järjestävät yhdessä Puutarhaliitto ry ja Svenska Trädgårdsförbundet rf. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Ljudmila ja Nikolai Borisoffin puutarhasäätiöt sekä Kotipuutarha-lehti, Martat ja Kekkilä.

Lisätietoa tapahtuman sivuilta.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Vesiviljely - viljelyä ilman multaa
Vesiviljely eli hydroponinen viljely tarkoittaa kasvin kasvattamista suoraan ravinneliuoksessa - lisäksi tarvitaan väliaine, joka tukee kasvia. Vesiviljelyssä multaa voidaan käyttää kasvualustassa myös osittain (puolihydro) tai sitä ei käytetä ollenkaan(täyshydro). Mullan sijasta voidaan siis käyttää erilaisia väliaineita, jotka antavat kasville tukea, suojaavat juuria valolta sekä kuivumiselta sitomalla ravinneliuosta itseensä. Aeroponisessa tekniikassa väliainetta ei käytetä lainkaan, vaan juuria sumutetaan suljetussa tilassa hienojakoisella ravinneliuoksella.Vesiviljely voidaan jakaa kahteen ryhmään: passiivinen vesiviljely ja aktiivinen vesiviljely. Jako riippuu siitä miten kasvien kastelu ja ravinteiden annostelu on järjestetty. Tunnetuin passiivisen vesiviljelyn muoto on monelle tuttu altakasteluruukku.Vesiviljelyssä kasvin juuret ottavat ravinteen suoraan vedestä, jota varten kasvit kehittävät erityiset vesijuuret. Altakastelussa vesi ja ravinteet ovat ruukun pohjalla, josta ne nousevat ylös kapillaarisesti ylöspäin. Vesitila ja kasvia tukeva väliaine ovat erillään, kuitenkin niin, että juuret voivat kasvaa myös suoraan vesitilaan. Passiivisessa kasvatuksessa väliaine voi olla miltei mikä tahansa kapilaarisesti johtava aine - eikä sen siis tarvitse olla vain multaa tai turvetta.Aktiivisessa vesiviljelyssä vesi kiertää järjestelmässä yleensä pumpun avulla. Vesikierto hapettaa veden (mikä on tärkeää, kun kasvin juuret ovat vedessä). Vettä voidaan hapettaa myös erillisellä ilmapumpulla. Vesikierto sekä veden hapetus ilmapumpulla voidaan myös yhdistää samassa järjestelmässä, jolloin kasvatustehoa saadaan lisättyä. Aktiivisessa vesiviljelyssä kasvit kasvavat yleensä tehokkaammin, kuin passiivisessa vesiviljelyssä.
200612_2688.jpg
Golfkentän nurmi
Kotipihallako golfia?Noin neljäsataa vuotta sitten, Skotlannissa, St. Andrewsin kaupungin portilla olevan Swilcan Bridgen edustalla kaupunkiin pääsyä odottelevat kalastajat ja muut tuotteitaan tuovat ihmiset alkoivat kehitellä golfin alkumuotoja. Mahtoivatko ymmärtää, millaisen maailmanlaajuisen harrastuksen saivat aikaan? Nyt maailmalla pelataan golfia miljoonien ihmisten voimin tuhansilla kentillä. Meillä täällä Suomessakin on noin 120 kenttää. Lisää tulee harrastajamäärien kasvun mukaan, muutama vuodessa. Pelaajia on vähän alle 110 000.Yleisin, 18-väyläinen kenttä vaatii pinta-alaa 40 - 80 ha. Kun tuo alue on pelikäytössä se tarkoittaa, että jokainen kentän kohta on pelialuetta eli on jonkin tasoisen hoidon kohteena. Metsäalueet raivataan niin, että pallo löytyy ja peli voi jatkua. Samoin vesiesteet, hiekkaesteet ja reuna-alueet pyritään hoitamaan niin, että pitkiä ruuhkia ja odotteluja ei tulisi.Eniten hoitoa tarvitsevat tietysti nurmialueet, joilla pallon pääasiassa pitäisi kulkea. Nurmetettuja kentänosia ovat: viheriöt (greeni) n. 1,2 ha, lyöntipaikat (tee) n. 1,2 ha, väylät (fairway) 10 - 20 ha sekä karheikko (rough), jota voi olla 30 - 40 ha kentästä riippuen.Otsikon mukaan pohdiskelen, mitä eroja tai yhtäläisyyksiä kotipihalla ja golfkentällä on. Harvalla on kotinsa takapihalla kymmenien hehtaarien nurmikoita. Jätetään pinta-alat omaan arvoonsa ja keskitytään siihen, mitä nurmen pinnalla ja pinnan alla on.
20204_64359.jpg
Kasvualustat ja katteet kesäpihaan
Pihaa viherrakennettaessa tulee huomioida eri kasvilajien vaatimukset kasvualustalle. Hyvä kasvualusta on ilmava ja ravinteikas, pidättää vettä, on sopivan hapan tai emäksinen sekä sisältää sopivia aktiivisia pieneliöitä. Kivennäisaineilla ja hiekalla saadaan kasvualustaan kestävää ja ilmavaa rakennetta sekä veden läpäisykykyä. Komposti lisää ravinteikkuutta ja turve veden- ja ravinteiden pidätyskykyä. Kaupallisesti valmistetuista kasvualustoista löytyy helposti eri käyttötarkoituksiin valmistettuja tuotteita aina laajoista nurmikkoalueista perennapenkkeihin, kasvihuoneisiin sekä ruukkukasvatukseen.
20221_76597.jpg
15 kysymystä ja vastausta bokashoinnista
Bokashi on helppo ja nopea tapa tehdä ravinteikasta multaa sekä nestemäistä lannoitetta kaikista keittiön biojätteistä. Bokashi on lyhyesti sanottuna jätteiden hapattamista Bokashi-rouheen tai mikrobiliuoksen avulla hapettomassa tilassa. Bokashointi herättää kuitenkin paljon kysymyksiä, joihin vastaamme nyt.
20236_82369.jpg
Kompostorissa muhii muheva multa
Kompostoimalla saa hyvää, ravinteikasta ja ilmaista maanparannusainetta puutarhan kasveille – samalla säästämme ympäristöä kierrättämällä maatuvan jätteen sen syntypaikassa.Markkinoilla on myynnissä monenlaista kompostoria ja kehikkoa, mutta millainen on hyvä kompostori? Siihen meille vastaa Riikka Kerttula Biolanilta.
20137_35808.jpg
Onnenpotku pihapatiolla
Talo&Kodin ja Ruduksen yhteisen pihakisan voitti vuonna 2012 nelilapsinen perhe Kaarinan Piispanrististä. Omakotitalon rakennusurakan loppusuoralle ajoittunut patioremontti tuntui vanhemmista aivan lottovoitolta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton