Curuba (Passiflora mollissima)

Curuban viljelyllä on pitkät perinteet Andien alueella, erityisesti Kolumbiassa ja Ecuadorissa. Se kasvaa luonnonvaraisesti Andien lauhkeissa korkeissa osissa 1800–3200 metrin korkeudessa, missä sen kärsimyskukkamainen kasvi kiipeilee puiden ympärille. Koska curuba kasvaa korkealla, se on sopeutunut viileämpään ilmastoon kuin monet muut trooppiset hedelmät.

Curuba on lyhyen, suoran ja pyöreäpäisen banaanin näköinen, jonka takia se tunnetaan myös nimellä banana passionfruit. Hedelmä on kotoisin Kolumbian Andien ylätasangoilta ja on virallisesti Kolumbian kansallishedelmä.

Curuban sisus on tuoksuvaa, hyytelömäistä siemenlihaa. Curuban kuori voi olla vihertävä, kellanvihreä tai oranssinvärinen. Sisältä hedelmä on kuin muutkin passionhedelmät. Sen maku on raikas ja makean aromaattinen, ja se sopii monipuolisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Siitä syödään malto siemenineen sellaisenaan tai sitä voi käyttää hedelmäsalaatteihin, kastikkeisiin ja juomiin sekä jogurttiin sekoitettuna tai jäätelön seuralaisena. Hedelmälihassa on runsaasti kovia siemeniä, jotka voi halutessaan erottaa puristamalla hedelmän sisuksen siivilän läpi.

Curuba on siis paitsi maukas, myös monipuolinen hedelmä, jonka viljely ja käyttö edustavat pitkää eteläamerikkalaista perinnettä.

Curuba kasvaa parhaiten viileässä ja kosteassa ympäristössä, missä sen juuret pysyvät viileinä ja sen lehdet saavat runsaasti auringonvaloa. Sen kukat ovat värikkäitä ja tuoksuvia, houkutellen pölyttäjiä, erityisesti kimalaisia ja kolibreja, joita tarvitaan sen hedelmöittymiseen.

Curubaa voi kokeilla kasvattaa myös Suomen oloissa, esimerkiksi kasvihuoneessa tai valoisassa tilassa, jossa lämpötilat pysyvät melko viileinä. Siemenet voi idättää keväällä, mutta kukinta ja hedelmän tuottaminen voi vaatia kärsivällisyyttä sekä erityistä hoitoa, kuten lämpötilan ja kosteuden tarkkaa säätelemistä.

Curuban siemenet sisältävä hedelmäliha sopii hyvin nautittavaksi sellaisenaan tai osana monia ruokia. Curubaa voi käyttää hedelmäsalaateissa, kastikkeissa, juomissa sekä sekoitettuna jogurttiin tai jäätelön lisänä. Hedelmässä on runsaasti pieniä, kovia siemeniä, jotka voi halutessaan poistaa puristamalla hedelmälihan siivilän läpi.

Etelä-Amerikassa curubaa käytetään usein perinteisissä juomissa, kuten mehuissa ja smoothiessa, tai siitä valmistetaan makeita jälkiruokia. Kolumbiassa siitä valmistetaan suosittua juomaa, jossa hedelmän siemenet ja malto sekoitetaan maidon, sokerin ja joskus hieman sitruunan kanssa virkistäväksi juomaksi.

Curuba on herkkä säilytysolosuhteille ja sitä tulisi säilyttää viileässä, mieluiten +5…+10 asteen lämpötilassa. Hedelmä tuottaa runsaasti etyleeniä, joten sitä kannattaa säilyttää erillään muista hedelmistä kypsymisen kontrolloimiseksi.

VINKKI: Curuba kuuluu kärsimyskukkien sukuun (Passiflora), ja sitä voi kasvattaa myös kotona; lue lisää Keskustelupalstalta. Onko joku saanut satoakin? Tämä voi olla haastavaa, mutta innokkaat viherpeukalot ovat jopa onnistuneet saamaan satoa kotikasvatuksesta.