• Etusivu
  • Kasvillisuus

Haperot

Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.09.2014
20149_40848.jpg

Isohapero

Haperot viihtyvät kaikkialla

Nämä erinomaisiksi luokitellut ruokasienet viihtyvät kaikkialla Suomessa, kaikenlaisissa metsissä sekä puustoisissa pihapiireissä. Haperot ovat runsassatoisia satokauden ulottuessa heinäkuulta syyskuulle.

Haperoita on helpohko löytää kirkkaiden ja kiiltävien lakkiensa puolesta sammalen, ruohon ja pudonneiden lehtien seasta. Tosin auringonpaiste ja sade saattavat haalistaa lakin väriä.

Ps. Haperot muistuttavat rouskuja sillä erotuksella, että haperoissa ei ole maitiaisnestettä!

Haperoiden tunnistaminen

Haperoiden pintakelmu on kirkas ja lakin väri kirkkaan pintakelmun alla on keltainen, punainen tai vihreä. Jalka on punertava tai valkoinen. Lakin malto on juustomaisesta halkeavaa ja väriltään valkoista. Sienen lakin alla ovat vaaleat heltat.

Yhtenä hyvänä tunnusmerkkinä voidaan pitää vahingoittuneesta kohdasta muutamassa minuutissa harmaantuva malto. Voit siis vahvistaa tunnistamisesi rapsuttamalla hieman sienen jalkaa!

Haperot ovat sikäli turvallinen sieniryhmä, että joukossa ei ole myrkyllisiä sieniä – syötäväksi kelpaamattomia kylläkin. Syötäviä haperoja ovat mm. kelta-, iso-, koivu-, kangas-, viini-, häive-, kulta-, manteli-, muna-, paltero-, silli-, ja tyttöhapero.

Syötäväksi kelpaamattomia ovat haisu-, kuusi-, ja suppilohapero. Vaikka edellä mainittiin, ettei olisi myrkyllisiä haperoita, poikkeus vahvistaa säännön. Tulipunahapero on lievästi myrkyllinen, vatsanväänteitä aiheuttava. Tulipunahaperon tunnistaa helposti: kirkkaanpunainen lakki ja puhtaanvalkoiset heltat sekä jalka.

Koivuhapero
Koivuhapero
Palterohapero
Palterohapero

Haperoiden valmistaminen

Isohapero
Isohapero

Osa haperoista voidaan käyttää sellaisinaan ilman ryöppäystä tai liotusta kuten iso-, kelta-, viini- ja kangashapero. Loput ovat ryöpättäviä.

Haperot sopivat salaatteihin, keittoihin, kastikkeisiin ja suolasieniksi. Pakastuskin onnistuu.

Reseptejä löytyy yhtä monta kuin haperoakin, mutta kokeilkaapa vaikka tätä:

Haatajan sienilotina

Tarvitset:
- Sieniä, rasvaa, vehnäjauhoja ja vettä. Mausteeksi suolaa.

Puhdistetut ja noin vuorokauden vedessä lionneet sienet käristetään ruskeiksi rasvan ja mahdollisten vehnäjauhojen kanssa. Lisätään vettä ja suolaa. Annetaan kiehua jonkin aikaa.

Näin yksinkertaista - Hyvää ruokahalua!

Kangashapero
Kangashapero
Kangashaperot
Kangashaperot
Huomio

Huomio

Lue lisää sienistä!

Herkuttele metsäsienillä

Puutarha.netin valikosta löytyy lisää tietoa luonnon antimista - ja lisätietoa erilaisista sienistä. Tunnistatko rouskut, haperot... muistatko jokamiehenoikeudet? Tästä pääset tiedon pariin!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20065_112.jpg
Monivuotisten köynnösten istutussyvyys ja -etäisyys
Köynnökset maahan tai ruukkuunKöynnöksiä voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, maan jäätymiseen saakka - tosin keväinen taimi on huomattavasti pienemmän kokoinen istutettava. Paakut kastellaan sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Kasvit istutetaan entiseen kasvusyvyyteen, poikkeuksena ovat jalokärhöt ja köynnösruusut, jotka istutetaan 20 cm entistä syvempään.Kasvualustan on oltava vähintään 50 cm syvä.Köynnökset istutetaan taimen koosta ja lajin kasvuvoimakkuudesta riippuen 1 - 2 metrin välein.Lue lisää:Kasvikortiston monivuotiset köynnökset
Syksy 20238_82834.jpg
Pensailla väriä puutarhaan
Syyskaudella istuttajan apuna ovat ilmankosteus, viilenevät yöt ja silloin tällöin sattuvat sateet. Kastelun tarve on aina vähäisempää syyskauden istutuksille. Syksyllä istutetut kasvit hyödyntävät kevätkosteuden ja lähtevät nopeasti kasvuun heti ilmojen lämmetessä.
20239_83147.jpg
Puiden valmistautuminen talveen
Syksyllä puutarha saatetaan mahdollisimman hyvään talvikuntoon, jotta se jaksaa jälleen kukoistaa seuraavana vuonna. Muiden kasvien ohella myös puut tarvitsevat huomiota talven kynnyksellä.
20238_82737.jpg
Mikä tämä puutarhapensas on? Asiantuntija vastaa
Mikä puutarhassa oleva puska tässä mahtaa olla kyseessä? Tämä on noin 1,5 m korkea.
202110_72810.jpg
Vuoden 2022 vihanneksena tomaatti
Tomaateista pidetään! Ne koetaan maukkaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi, joten ei ole ihme, että suomalaiset syövät tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Hyvin moni meistä suomalaisista aloittaa aamunsa tomaattileivällä tai pilkkoo niitä päivittäin salaatteihinsa.
202210_73683.jpg
Tunnetko maalajit?
Maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Kivennäismaalajit ovat muodostuneet kallioperästä. Eloperäiset maalajit ovat syntyneet kasvien ja pieneliöiden jäänteistä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton