Autiotilat pienruokatuotannon keitaiksi
Rääkkylän hortatila ja kultapallot (kuva: Villiruoka)
Moni kaupunkilainen haaveilee omakotitalon puutarhasta tai siirtolapuutarhan palstasta, jotta voisi tuottaa omia puutarhatuotteita kuten salaatteja, juureksia, omenia, marjoja ja raparperia. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tästä ihanteesta tulee todella kallis harrastus. Usein unohdettu vaihtoehto on autiotila valmiine puutarhoineen – ja villiruokamahdollisuuksineen kuten villivihannekset, sienet ja marjat. Näitä hylättyjä pikkutiloja pihapiireineen on Suomen maaseutu pullollaan.
Jouko Kivimetsä on autiotilojen hallitun käyttöönoton pioneeri Suomessa. Hänen oma, välissä yli 30 vuotta asumattomana ollut 2 hehtaarin tilansa kukoistaa Rääkkylässä opetustilana. Siellä toimii myös villivihannesten keräysosuuskunta Haapasalmen hortatila Osku. Osuuskunnalla on tilalla myös kesämyymälä hortatuotteille.
Kivimetsän tilan lähes 120 vuotta vanhan käsin tehdyn hirsitalon ympärillä puutarhassa kasvaa monenlaisia vanhoja omenalajikkeita, musta- ja puhaherukoita, karviaisia ja raparpereita aivan itsekseen ja upeita vanhoja pihakukkalajikkeita. Ne ovat kukoistaneet koko ajan ilman asukkaitakin. Lisäksi hylätyillä pelloilla talon läheisyydessä kasvaa nyt valtavat apajat maitohorsmaa, vuohenputkea, nokkosta, voikukkaa, poimulehteä ja muita arvokasveja – jos osaa niitä käyttää ja tuotteistaa. Tätä Kivimetsä opettaa ravitsemus- ja villiyrttiasiantuntija Johanna Räikkösen, FaT kanssa jokakesäisillä kursseillaan tilalla.
– Villivihannestuotanto ei vaadi mitään investointeja tai EU-avustuksia. Kaksi kättä riittää, kun lähes kaikki tehdään käsin ja perinnetyökaluilla, ilman koneita, siemeniä, kemikaaleja ja tuotanto voi alkaa heti huhtikuussa. Ja satokausi jatkuu syyskuulle saakka. Villivihanneksia eli hortaa voi yhdistää puutarhan muihin tuotoksiin, viereisen metsän marjoihin ja sieniin, järven kaloihin ja riistalihaankin. Myös tilan koivut, kuuset ja pihlajat ovat keräyskohteita – omalla luvalla, koska niiden hyödyntämiseen tarvitaan yleensä maanomistajan lupa. Sato on niin runsas, että sen avulla voi kattaa edullisen maatilan kaikki kulut hankintahintaa myöten suhteellisen lyhyessä ajassa, kertoo Jouko Kivimetsä.
Siirtolapuutarhat ovat kaupungeissa suosittuja ja kysyntä kasvaa, kun niitä ei juuri tehdä lisää, päin vastoin entisiäkin uhkaa muutos "tehokkaammaksi maankäytöksi". Suurempi omavaraisuus ja tieto ruuan alkuperästä, laadusta ja kestävästä tuottamisesta on jo pitkään jatkunut megatrendi, kertoo tulevaisuudentutkija VTM Reeta Partti, joka on itsekin työskennellyt hortatilalla ja nautti siitä, kuten myös tilan tuotteista.
– Autiotila, jossa voi asua yli puoli vuotta ja tehdä etätöitä ruokatuotannon lisäksi on monelle realistisempi vaihtoehto kuin kaupunkipuutarha, toteaa helsinkiläinen Reeta Partti.
Villit kasvimme sopivat moneen kestävästä matkailusta lähtien, myös ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja tätähän painotti jo myös lääketieteen tohtori Elias Lönnrot aikanaan. Arktiset villikasvimme on tutkittu olevan muuta Eurooppaa parempia antioksidanttien lähteitä ainutlaatuisten valaistusolosuhteittemme vuoksi.
– Eikä haittaa, että nämä kaikki tuotokset ovat terveellisiä superfoodeja ja pitävät hyvässä kunnossa; ne ovat mielettömän maukkaita! Autiotilan tuotokset ovat maailman ehdotonta ruokaeliittiä, Michelin-tasoa, ja ne synnyttää hyljeksitty, "arvottomaksi" julistettu suomalainen autiotila – mikä paradoksi, toteaa hortafarmari Jouko.
Lähde: Villiruoka, tiedote 02.12.2021
Aiheeseen liittyvää
Maistuvat perunat ja vihannekset nyt avomaalta
Lampaankääpä
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kasvikset kuuma ruokateema
Nyt on herkkusienten herkkuaika
Syysmyrskyn uhreja
Luetuimmat
Uusimmat