• Etusivu
  • Kasvillisuus

Haperot

Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.09.2014
20149_40848.jpg

Isohapero

Haperot viihtyvät kaikkialla

Nämä erinomaisiksi luokitellut ruokasienet viihtyvät kaikkialla Suomessa, kaikenlaisissa metsissä sekä puustoisissa pihapiireissä. Haperot ovat runsassatoisia satokauden ulottuessa heinäkuulta syyskuulle.

Haperoita on helpohko löytää kirkkaiden ja kiiltävien lakkiensa puolesta sammalen, ruohon ja pudonneiden lehtien seasta. Tosin auringonpaiste ja sade saattavat haalistaa lakin väriä.

Ps. Haperot muistuttavat rouskuja sillä erotuksella, että haperoissa ei ole maitiaisnestettä!

Haperoiden tunnistaminen

Haperoiden pintakelmu on kirkas ja lakin väri kirkkaan pintakelmun alla on keltainen, punainen tai vihreä. Jalka on punertava tai valkoinen. Lakin malto on juustomaisesta halkeavaa ja väriltään valkoista. Sienen lakin alla ovat vaaleat heltat.

Yhtenä hyvänä tunnusmerkkinä voidaan pitää vahingoittuneesta kohdasta muutamassa minuutissa harmaantuva malto. Voit siis vahvistaa tunnistamisesi rapsuttamalla hieman sienen jalkaa!

Haperot ovat sikäli turvallinen sieniryhmä, että joukossa ei ole myrkyllisiä sieniä – syötäväksi kelpaamattomia kylläkin. Syötäviä haperoja ovat mm. kelta-, iso-, koivu-, kangas-, viini-, häive-, kulta-, manteli-, muna-, paltero-, silli-, ja tyttöhapero.

Syötäväksi kelpaamattomia ovat haisu-, kuusi-, ja suppilohapero. Vaikka edellä mainittiin, ettei olisi myrkyllisiä haperoita, poikkeus vahvistaa säännön. Tulipunahapero on lievästi myrkyllinen, vatsanväänteitä aiheuttava. Tulipunahaperon tunnistaa helposti: kirkkaanpunainen lakki ja puhtaanvalkoiset heltat sekä jalka.

Koivuhapero
Koivuhapero
Palterohapero
Palterohapero

Haperoiden valmistaminen

Isohapero
Isohapero

Osa haperoista voidaan käyttää sellaisinaan ilman ryöppäystä tai liotusta kuten iso-, kelta-, viini- ja kangashapero. Loput ovat ryöpättäviä.

Haperot sopivat salaatteihin, keittoihin, kastikkeisiin ja suolasieniksi. Pakastuskin onnistuu.

Reseptejä löytyy yhtä monta kuin haperoakin, mutta kokeilkaapa vaikka tätä:

Haatajan sienilotina

Tarvitset:
- Sieniä, rasvaa, vehnäjauhoja ja vettä. Mausteeksi suolaa.

Puhdistetut ja noin vuorokauden vedessä lionneet sienet käristetään ruskeiksi rasvan ja mahdollisten vehnäjauhojen kanssa. Lisätään vettä ja suolaa. Annetaan kiehua jonkin aikaa.

Näin yksinkertaista - Hyvää ruokahalua!

Kangashapero
Kangashapero
Kangashaperot
Kangashaperot
Huomio

Huomio

Lue lisää sienistä!

Herkuttele metsäsienillä

Puutarha.netin valikosta löytyy lisää tietoa luonnon antimista - ja lisätietoa erilaisista sienistä. Tunnistatko rouskut, haperot... muistatko jokamiehenoikeudet? Tästä pääset tiedon pariin!

Kasvillisuus
sienet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202112_74213.jpg
Autiotilat pienruokatuotannon keitaiksi
Moni kaupunkilainen haaveilee omakotitalon puutarhasta tai siirtolapuutarhan palstasta, jotta voisi tuottaa omia puutarhatuotteita kuten salaatteja, juureksia, omenia, marjoja ja raparperia. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tästä ihanteesta tulee todella kallis harrastus. Usein unohdettu vaihtoehto on autiotila valmiine puutarhoineen – ja villiruokamahdollisuuksineen kuten villivihannekset, sienet ja marjat. Näitä hylättyjä pikkutiloja pihapiireineen on Suomen maaseutu pullollaan.
20076_5367.jpg
Maistuvat perunat ja vihannekset nyt avomaalta
Varhaisimmat, maaliskuun loppupuoliskolla istutetut perunat saatiin touko-kesäkuun vaihteen juhlapöytiin. Kesäkuun puolivälissä uusien perunoiden ja kasvisesikoisten esiinmarssi vauhdittuu rivakkaan tahtiin, kun huhtikuussa maahan laitettua satoa korjataan. Oman maan kesäsato ansaitsee tulla huomatuksi. Kannattaa keskittyä erityisesti makuihin nyt, kun erityismakujen aika on.
20179_50277.jpg
Lampaankääpä
Helposti löydettävä ja tunnistettava sieniTämä sieni on helppo löytää metsästä, eikä tunnistamisessakaan liene vaikeutta. Kääpiin kuuluvat myös vuohen- ja typäskääpä.
20084_10478.jpg
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.
20087_12161.jpg
Kasvikset kuuma ruokateema
Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.
20235_81944.jpg
Alppiruusun leikkaus? Asiantuntija vastaa
Omakotitalon oven pielessä oleva rhodo on kasvanut melko korkeaksi (3 m), muttaa alaoksia on vähän. Se on noin 15 vuotta vanha. En oikein haluaisi sitä leikata alas. Korkeus ei haittaa, mutta jos alaoksia saisi siihen jollain konstilla enemmän. Kasvi on talon koillispuolella.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton