• Etusivu
  • Ajankohtaista

Hiidenportin kansallispuisto tuo alueelle aiempaa enemmän työtä ja toimeentuloa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.09.2024
20221_74405.jpg

Hiihtäjät Hiidenportin kansallispuistossa. (Kuva: Harri Tarvainen / Metsähallitus)

Hiidenportin kansallispuiston vaikutukset paikallistalouteen ovat yli kolminkertaistuneet vajaan vuosikymmenen aikana. Metsähallituksen tuoreen kävijätutkimuksen mukaan retkeilijät jättivät alueelle tänä vuonna lähes 1,8 miljoonaa euroa. Retkeilyn suosion kasvu ja koronapandemia näkyvät myös Hiidenportissa.

Hiidenportin kansallispuiston paikallistaloudellinen vaikutus on 1,76 miljoonaa euroa, kun se edellisen kävijätutkimuksen aikaan vuonna 2012 oli noin puoli miljoonaa euroa. Kokonaistyöllisyysvaikutus on puolestaan kasvanut seitsemästä henkilötyövuodesta 16 henkilötyövuoteen.

Kasvun taustalla on paitsi kansallispuiston kävijämäärän kasvu, myös käytetyn rahasumman kasvu. Vuonna 2021 retkeilijät käyttivät kansallispuistossa ja sen lähialueilla keskimäärin 107 euroa henkeä kohden, kun yhdeksän vuotta aiemmin summa oli 52 euroa. Lähialueisiin kuuluvat Sotkamo, Kajaani, Kuhmo ja Nurmes. Eniten rahaa käytettiin majoituspalveluihin. Puiston käyntimäärä on puolestaan kasvanut noin 10 000 kävijästä vuoden 2020 yhteensä 18 500 käyntiin.

<p data-block-key="4s6ui">Kuva: Shutterstock</p>
Kuva: Shutterstock

Koronapandemia näkyy myös kävijätutkimuksen tuloksissa. Edellisessä tutkimuksessa ulkomaisia kävijöitä oli 11 prosenttia, nyt heitä oli vain kolme prosenttia. Poikkeuksellisen suuri osa kaikista kävijöistä, 84 prosenttia, oli ensimmäistä kertaa Hiidenportin kansallispuistossa. Tämä kertonee osaltaan viime vuosien kansallispuisto- ja retkeilybuumista, jota korona on siivittänyt entisestään.

– On hienoa, että yhä useampi retkeilijä on löytänyt Hiidenportin. Se on upea erämaakohde, jossa on vielä hyvin rauhallista moniin muihin retkeilykohteisiin verrattuna. Hiidenportissa saa todella nauttia luonnon rauhasta, vinkkaa puistonjohtaja Sari Alatossava Metsähallituksen Luontopalveluista.

Kävijöiden tyytyväisyys korkealla

Suomalaisista kävijöistä valtaosa oli kotimaisia matkailijoita, paikallisia kävijöitä puistossa oli varsin vähän. Tyypillinen Hiidenportin kävijä on iältään 35–44-vuotias ja liikkeellä 2–5 hengen seurueessa, yleensä oman perheen kesken. Kansallispuistoon tullaan ennen kaikkea kokemaan luontoa ja maisemia sekä rentoutumaan.

Hiidenportissa käydään yleensä päiväseltään osana pidempää reissua. Muita kohteita ovat Vuokatin alue ja lähikunnat sekä muut kansallispuistot, erityisesti Tiilikkajärvi, Koli ja Hossa. Kaikista vastaajista noin viidesosa kertoi yöpyvänsä Hiidenportin alueella.

Retkeilijät ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä Hiidenportin kansallispuistoon: kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,22 asteikolla 1–5. Eniten kiitosta keräsivät luonto, roskattomuus ja nähtävyydet, kuten Hiidenportin rotkolaakso. Kehittämisen varaa nähtiin esimerkiksi palveluissa, tiestössä ja käymälöissä.

Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 16.6.–28.9.2021 välisenä aikana eri puolilla kansallispuistoa. Keräyspäiviä oli 45 ja vastauksia saatiin yhteensä 640 kappaletta. Kävijätutkimuksen tulokset ovat tärkeä työkalu kansallispuiston kehitystyössä.

Lähde: Metsähallituksen tiedote 03.01.2022

Ajankohtaista
puut
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Älä tapa nurmikkoa syksyllä
Piha kuntoon OSA 3/6: Kuinka nurmikkosi voi?
Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka kolmannessa osassa pistetään nenä nurmikkoon ja tarkastellaan nurmimattomme kuntoa.
202112_73918.jpg
Ensimmäinen suomenkielinen puunhoitoalan työtekniikkaopas on julkaistu
Arboristit, nuo hurjapäät, keikkuvat puussa köyden varassa sahan kanssa, hoitoleikaten puuta tai kaataen sen paloina ahtaassa paikassa. Toisinaan työt hoidetaan nostokorista tai avuksi otetaan nosturi. Työ sisältää riskejä tekijälle ja ympäristölle, ja työtapojen on oltava harkittuja ja turvallisia.
20204_63785.jpg
Mitkä ominaisuudet edesauttavat männyn käyttöä sisätiloissa?
Kuusella on osa kulttuuriperinteessämme. Kuusta on pidetty toisaalta uhkaavan synkkänä, mutta taas toisaalta suojaavana. Synkkä hahmo pimeässä, mutta suojana esimerkiksi sateella. Kuusta tuodaan sisälle talven pimeimpänä aikana esimerkiksi joulukuuseksi samalla tuoden toivoa ja vihreyttä. Hautausmailla taas kuusenhavuja on käytetty arkun ja haudan koristeena symboloimassa ikuisuutta.
20175_49247.jpg
Havukasvit osana pihan suunnittelua
Jos kasvivalikoimasta puuttuvat havukasvit, saattaa kesällä rehevä puutarha muuttua syksyn tullen tyhjäksi ja autioksi. Ikivihreät kasvit ryhdistävät pihaa ja etenkin talvella ne tuovat pihaan kaivattua vehreyttä!
14_P_77005.jpg
Pihakasveista kysyttyä
Miten siirtää havupuita? Millainen pensasaita sopii näkösuojaksi? Miten leikata pihasyreeni ja istuttaa tuija? Puutarha.netin asiantuntijat vastaavat muiden muassa näihin Ilta-Sanomien lukijoita askarruttaneisiin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
20227_79062.jpg
Vinkit puuvartisten kasvien valintaan
Mitä pitäisi ottaa huomioon, kun miettii puutarhaan uusia pensaita ja puita? Voiko hankkia vain "kaikkea kivaa" vai kannattaisiko asiaa miettiä hieman etukäteen?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton