• Etusivu
  • Hoitotyöt

Huonekasveillakin on lepokausi

Tiina Painokallio
Päivitetty 28.10.2024
20239_83155.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Lauhkean ilmaston asukkaille luonnon ja puutarhan kasvien vuotuiset elintavat ovat tuttuja: ne kasvavat keväästä syksyyn ja lepäävät talvella. Varsinkin lehtipuilla kasvu- ja lepokauden ero on erityisen selkeä. Vastaavaa kasvun ja levon vuorottelua on myös huonekasveilla.

Päivän valoisan jakson lyhentyessä kannattaakin kiinnittää huomiota huonekasvien hoitoon, sillä valon vähentyessä myös huonekasvit aloittelevat lepokautta. Valon ohella kasvin kasvuun vaikuttavat lämpötila, lannoitus ja kastelu.

Huonekasvit kituvat ja jopa menehtyvät, mikäli ne yllytetään kasvuun vääränä vuodenaikana. Hoidon suhteen se tarkoittaa, että kastelua vähennetään ja lannoitus lopetetaan. Lisäksi kasveja sumutellaan sekä seurataan tuholaisten varalta. Kasvukauteen ja uuteen kukoistukseen ne herätellään kevätauringon sekä mullanvaihdon myötä.

Valoisa ja vedoton paikka

Auringonvalon puute on yleisin syy huonekasvien kitumiseen. Varjoisalla ikkunalla ja huoneen sisäosassa valo jää vain muutamaan sataan luksiin, mikä ei riitä kaikille kasveille. Etenkin kirjava- ja vaalealehtiset kasvit tarvitsevat runsaasti valoa. Kasvit kannattaa siirtää lähelle ikkunaa; mieluiten etelä- tai länsi-puolelle, jotta valoa on mahdollisimman paljon.

Luonnonvalon vähyyttä voi korvata oikeaoppisella kasvilampulla. Lampun pitää tarjota kasvien tarvitsemaa punaista ja etenkin sinistä valospektriä, eikä se saa lämmittää ja kuivattaa kasvia. Hehkulampun punainen valo sopi kukittamiseen, mutta se venytti kasvua ja lämmitti liikaa. Loisteputken valon koostumus on riittävä, jos se on noin puolen metrin päässä, niin lämmöstäkään ei ole haittaa kasville. Laadukas LED-valaisinkin tuottaa kasveille sopivaa valoa eikä se lämpene. Kunnollista kasvilamppua voi kysyä valaisinmyymälästä tai puutarha-alan erikoisliikkeestä.

<p data-block-key="anmjy">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Mitkään kasvit eivät myöskään pidä vedosta tai äkillisestä lämpötilan vaihtelusta. Pakkasten aikaan tuuletettaessa kasvit on siirrettävä pois avoimen ikkunan vierestä sekä haettava parempi paikka niille, jotka ovat olleet ulko-oven läheisyydessä. Monelle kasville sopii lepokaudeksi valoisa ja viileä (noin 10 °C) kuisti, viherhuone tai lasiterassi.

Ohje

Ohje

VINKKI:
Kasvien lehdet keräävät pölyä, joka entisestään heikentää valon hyödyntämistä. Niinpä lehdet on hyvä pyyhkiä puhtaaksi kostealla liinalla. Näin ehkäistään myös tuholaisia ja tauteja. Kasvit voi myös käyttää suihkussa, mutta tällöin on varottava kastelemasta multaa liikaa.

Kastele harvemmin – mutta reilusti kerralla

Lepokaudella lämpötila saisi olla kasvukauden aikaista lämpötilaa alhaisempi. Sisätilojen lämpötilaa emme voi talveksi juuri laskea, joten lepokausi saadaan aikaan kastelun kautta.

Kastelua vähennetään reilusti; jopa noin puoleen normaalista. Muutoksen tulee kuitenkin tapahtua verkalleen. Kastelun on hyvä olla säännöllistä, mutta mullan on saatava selvästi kuivahtaa kastelukertojen välillä. Kun kastellaan, niin kastellaan kunnolla; ei pieniä tilkkoja kerrallaan. Huoneenlämpöinen, seisonut vesi on parasta. Kasteluvälien pituuteen vaikuttavat kasvilajin lisäksi huoneilman lämpötila ja kuivuus, sumutus sekä lämpöpatterin läheisyys.

Saviruukussa kosteuden haihtuminen on nopeampaa kuin muoviruukussa. Kosteustilannetta voi tunnustella työntämällä sormen kunnolla multaan tai koittamalla ruukun painoa. Kaktuksia kastellaan todella niukasti: vettä annetaan vasta kun kasvi alkaa hieman kurtistua.

<p data-block-key="sjcdw">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Lannoita harkiten

Lannoituksen voi lopettaa kokonaan. Jos kasvin väri alkaa kuitenkin haaleta, sille voi antaa mietoa lannoiteliuosta – kuitenkin enintään kerran kuukaudessa. Ravinnepuikkoja kasveille ei pidä antaa enää syksyllä, sillä niiden lannoitusvaikutus kestää yleensä 1–2 kk. Kasvi pyrkii kasvamaan saadessaan runsaasti lannoitetta, mutta riittävän valon puutteessa kasvusta tulee honteloa.

Merilevällä voit antaa kasveillesi lisää elinvoimaa talvikaudellakin, sillä siinä on vain vähän kasvua lisäävää typpeä. Sitä voi huoletta antaa tilkan kasteluveteen lisättynä, sumuttamalla lehdille tai sillä voi vaikkapa kostuttaa liinan, jolla lehdet pyyhitään puhtaaksi. Myös mullan joukkoon ripotellut sarvilastut sopivat hidasvaikutteisina miedoksi ylläpitolannoitteeksi.

Talvella kukkivat huonekasvit, kuten syklaami, joulukaktus ja joulutähti, tarvitsevat kuitenkin edelleen normaalisti lannoitetta ja kastelua. Kun kukinta loppuu, niin lannoituksen voi lopettaa.

Seuraa ja tarkkaile

Talvikausi on huonekasveille rankkaa aikaa, eikä korkea huonelämpötila ja kuiva ilma todellakaan paranna tilannetta. Erilaiset tuholaiset ja taudit voivat saada kasvista helposti yliotteen, joten niitä on tarkkailtava säännöllisesti, jotta ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti.

Talven aikana monet kasvit ruskistavat lehtiensä kärkiä tai pudottelevat niitä kokonaan. Kasvit voivat näyttää nuutuneilta, vaikka hoidossa ei varsinaisesti olisikaan vikaa. Esimerkiksi limoviikuna on tyypillinen lehtien varistaja: se näyttää lopputalvella melko surkealta, mutta kasvattaa kyllä keväällä uusia lehtiä tilalle.

<p data-block-key="6ux93">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
Hoitotyöt
kasvit
tuotteet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20223_77184.jpg
10 faktaa tuijien istuttamisesta ja hoidosta!
Tuijat ovat suosittuja ja monikäyttöisiä, ikivihreitä havukasveja. Kartio- ja timanttituija ovat mainioita aitakasveja, mutta soveltuvat hyvin myös ruukkuistutuksiin. Tuijat kannattaa istuttaa syksyn alussa.
20238_82950.jpg
Miksi kärhö ei kuki? Asiantuntija vastaa
Miksi 3 v. kärhö ei kuki, vain kasvaa valtavasti.
20217_71465.jpg
Perinnekasvi: Harjaneilikka
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on harjaneilikka (Dianthus barbatus). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.
Pihakiveys puutarhaan
Kukkapenkki muurikivistä
Tasattaessa pihan korkeuseroja joudutaan tekemään täyttöjä, leikkauksia, penkereitä ja luiskia sekä viistämään maanpintaa sopiviin kaltevuuksiin. Jos tontilla on vähän tilaa tai jos halutaan erottaa istutusryhmiä muusta maastosta, se voidaan tehdä matalalla muurilla.
202111_73702.jpg
Etelänversosurmaa havaittu Suomessa ensimmäisen kerran tänä syksynä
Lounais-Suomessa on tänä syksynä havaittu ensimmäistä kertaa etelänversosurmasta kärsiviä mäntyjä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Taudin aiheuttaa havuparikas-niminen sieni, jonka synonyymeja ovat Sphaeropsis sapinea, Diplodia sapinea ja Diplodia pinea. Havuparikasta on aikaisemmin löydetty Suomessa piilevänä oireettomista männyn vuosikasvaimista ja kävyistä, joissa se on käyttänyt ravintonaan kuollutta orgaanista ainesta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun se löydetään tuhonaiheuttajana.
20235_81944.jpg
Alppiruusun leikkaus? Asiantuntija vastaa
Omakotitalon oven pielessä oleva rhodo on kasvanut melko korkeaksi (3 m), muttaa alaoksia on vähän. Se on noin 15 vuotta vanha. En oikein haluaisi sitä leikata alas. Korkeus ei haittaa, mutta jos alaoksia saisi siihen jollain konstilla enemmän. Kasvi on talon koillispuolella.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton