• Etusivu
  • Kasvillisuus

Huonekasvien lisäys

Tiina Painokallio
Päivitetty 03.02.2025
20227_68804.jpg

(Kuva: Puutarha.net)

Monia huonekasveja voi nopeasti lisätä jakamalla vanhoja kasveja tai ottamalla niistä pistokkaita. Lisäystapa vaihtelee kasvien kasvutavan mukaan. Ruusukemaisesti ja heinämäisesti kasvavia kasveja lisätään jakamalla. Köynnöstävät ja rentovartiset kasvit taas saa uudistettua pistokkaista. Jos kasvi muodostaa rönsyjä, on rönsyn juurruttaminen nopea tapa aikaansaada uusi kasviyksilö. Paras ajankohta lisätä huonekasveja on yleensä kevät, kun kasvit ovat elinvoimaisia.

Pistokkaat

Helpoin tapa huonekasvien monistamiseen on verson eri osista saatavien pistokkaiden juurrutus. Pistokkaat ovat täsmälleen emokasvin kaltaisia. Yleensä pistokkaat otetaan kukkimattomista ja nuputtomista oksista. Juurrutushormonin käyttö edistää hitaasti juurtuvien sekä herkästi mätänevien pistokkaiden juurtumista.

Kärki- eli latvapistokas voi olla pääverson tai sivuverson latvaosa. Versojen tulee olla vahvoja, elinvoimaisia ja terveitä. Pistokkaan sopiva pituus vaihtelee lajeittain, mutta yleensä pistokkaiksi otetaan noin 8 cm mittaiset varrenpalat. Pistokkaasta poistetaan alimmat lehdet, mutta siihen tulee jäädä vähintään kaksi lehteä.

Välipistokkaita otetaan köynnöstävistä kasveista, jotka eivät kehitä voimakasta latvaversoa. Köynnöksestä leikataan noin 8 cm mittaisia paloja, joista poistetaan alin lehti. Samaan ruukkuun kannattaa istuttaa useampia alkuja, jotta taimesta tulisi tuuheampia.

Lehtipistokkaasta lisättävä kasvi on usein mehukassolukkoinen ja muodostaa ruusukkeen. Tavallisin lehtipistokkaista lisättävä kasvi on paavalinkukka eli saintpaulia. Pistokkaat leikataan emokasvista niin, että lehtiruoti jää mahdollisimman pitkäksi. Lehtiruoti upotetaan kokonaan multaan tai pitkäruotisen lehtipistokkaan voi juurruttaa vedessäkin. Lehtipistokkaan tyvelle kasvaa uusi taimi, joka voidaan irrottaa varovasti ja istuttaa omaan ruukkuunsa.

<p data-block-key="cfrxk">(Kuva: Puutarha.net)</p>
(Kuva: Puutarha.net)
<p data-block-key="8isko">(Kuva: Puutarha.net)</p>
(Kuva: Puutarha.net)

Pistokas laitetaan kostutettuun hiekan ja kasvuturpeen seokseen. Runsas lämpö, tasatuoreus, lievä aluslämpö ja sopivan valoisa paikka takaavat tasaisen ja nopean juurtumisen. Moni juurtuva pistokas tarvitsee korkean ilmankosteuden, joten ruukun päälle voi laittaa kirkkaan muovipussin, johon tehdään pieniä reikiä ilmanvaihdon turvaamiseksi.

Ohje

Ohje

Latvapistokkaista lisätään mm.:
Aralia, juoru, kiinanruusu, limoviikuna, muorinkukka, pelargoni…

Välipistokkaista lisätään mm.:
Kissus, kultaköynnös, muratti posliinikukka, tuliköynnös, tuoksuköynnös…

Lehtipistokkaista lisätään mm.:
Begonia, gloksinia, lehtikaktus, muorinkukka, paavalinkukka, soilikki…

Rönsytaimet

Joillekin huonekasveille kehittyy pitkiä versoja, joiden päihin kehittyy uusia pikkutaimia, eli rönsytaimia. Rönsytaimia muodostavia kasveja on helppo lisätä.

Pieniin ruukkuihin laitetaan kostutettua multaa ja ruukut laitetaan emotaimen viereen. Rönsyt työnnetään kevyesti multaan. Juurtumisen jälkeen rönsyt leikataan irti emostaan. Rönsyt voi myös juurruttaa ensin vesilasissa ja istuttaa ne vasta sitten. Tällöin on huolehdittava tasaisesta kosteudesta pistämällä vaikka muovipussi ilmavasti ruukun päälle.

<p data-block-key="ahslv">(Kuva: Puutarha.net)</p>
(Kuva: Puutarha.net)
<p data-block-key="pez0s">(Kuva: Puutarha.net)</p>
(Kuva: Puutarha.net)
Ohje

Ohje

Rönsyistä lisätään mm.:
Aaroninparta, aasinkorva, kuparilehti, muulinkorva, rönsylilja…

Jakaminen ja sivuversot

Yksinkertaisin tapa lisätä ruukkukasveja – ja uudistaa vanhoja – on jakaa ne useampaan osaan. Kasvi poistetaan ruukusta, etsitään sopiva jakamiskohta ja jaetaan käsin murtamalla. Kovakouraista repimistä on vältettävä, vaikka juuristo olisi vahva. Osalla kasveista jakamisen avuksi tarvitsee veitsen, mutta tällöinkin juurten tarpeetonta vioittamista on vältettävä.

Jokaisessa jakotaimessa tulee olla eläviä juuria, muutama terve lehti sekä vahva silmu. Jakotaimet istutetaan omiin ruukkuihinsa. Mullan kastelussa on oltava säästeliäs, jottei juuret mätäne. Jos lehdet pyrkivät nuutumaan, kannattaa niitä sumuttaa usein. Ruukkuja on hyvä pitää muutama päivä hieman sivussa auringosta, ettei liika valo ja lämpö vie liikaa voimia jakamisesta toipuvalle kasville.

Sivuversot kehittyvät emokasvin juureen. Ne irrotetaan terävällä veitsellä vasta sitten, kun ne ovat riittävän suuria, varsinkin jos niille kasvaa omat juuret. Verso istutetaan omaan ruukkuun, tuetaan tarvittaessa, ja sumutetaan usein.

Ohje

Ohje

Jakamalla lisätään mm.:
Anopinkieli ja anopinhammas, hienohelma, kliivia, malakanvehka, nukkumatti, viirivehka…

Kasvillisuus
kasvit
huonekasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20229_79585.jpg
Palmuvehka viihtyy missä vain
Moni kasviharrastaja on hankkinut tämän kauniin ja sopeutuvaisen huonekasvin jo ennen kuin se oli saanut suomenkielisen nimensä. Palmuvehka tunnettiin pitkään tieteellisen nimensä mukaisesti Zamioculcas-nimisenä. Huonekasvina vehkakasveihin kuuluva palmuvehka on tuttavuus, joka on kasvattanut tasaisesti suosiotaan 1990-luvulta lähtien.Tämä Itä-Afrikasta lähtöisin oleva, kiiltävälehtinen, helppohoitoinen, kestävä, näyttävä ja joka paikkaan sopeutuva huonekasvi on vakiinnuttanut paikkansa monenlaisissa sisustuksissa; niin kodeissa kuin julkisissa tiloissakin.
20226_78547.jpg
Erikoisempia huonekasveja
Monen kukkakaupan ja puutarhamyymälän valikoimasta löytyy myös erikoisempia ja eksoottisempia huonekasveja. Selkeiden hoito-ohjeiden avulla kokemattomampikin viherpeukalo saa kasvit voimaan vehreästi. Kevättä odotellessa voi kotiaan uudistaa ja piristää myös iloisen värisillä ruukuilla.
20234_78812.jpg
Bonsai
Kasvi, jolle on erilaisin taivutuksin ja leikkauksin saatu aikaan kääpiömäinen kasvu, on bonsai. Bonsai-pienoispuun tulee säilyttää kasvin luonnollisia piirteitä mahdollisimman hyvin. Bonsain kasvatus on ikivanhaa, kärsivällisyyttä vaativaa taidetta, jossa kasvi ja ruukku muodostavat tyylikkään, aistikkaan kokonaisuuden.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
20225_78235.jpg
Myrkylliset huonekasvit
Hurmaava habitus, viettelevät värit, tyrmäävä tuoksu; ne houkuttelevat tarttumaan huonekasvin ruukkuun ja viemään sen kotiin. Huonekasvit lisäävät viihtyisyyttä ja tuovat ihmisille hyvää mieltä, mutta osa vaatii kasvattajaltaan myös varovaisuutta käsittelyssä ja sijoituspaikassa.
20231_80731.jpg
Huonekasvit kaipaavat kunnon piristysruisketta
Viherkasveilla mullanvaihto on ajankohtaista helmi-maaliskuussa. Myöhemmin keväällä vuorossa ovat kukkivat huonekasvit. Mullanvaihtoväli on yleensä vuosi. Se on erityisen ajankohtaista silloin, kun ruukku on käynyt pieneksi tai kalkkia ja lannoitesuoloja on kertynyt ruukun pinnalle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton