• Etusivu
  • Hoitotyöt

Vaaralliset viettelijät kotonasi – myrkylliset huonekasvit

Tiina Painokallio
Päivitetty 27.01.2025
20225_78235.jpg

Huonekasvit tuovat värejä, tuoksuja ja viihtyisyyttä kotiin – mutta varovaisuutta ei kannata unohtaa. (Kuva: Shutterstock)

Hurmaava habitus, viettelevät värit, tyrmäävä tuoksu; ne houkuttelevat tarttumaan huonekasvin ruukkuun ja viemään sen kotiin. Huonekasvit lisäävät viihtyisyyttä ja tuovat ihmisille hyvää mieltä, mutta osa vaatii kasvattajaltaan myös varovaisuutta käsittelyssä ja sijoituspaikassa.

Kodin huonekasveista on harvoin sellaista terveydellistä haittaa tai harmia, jotta niistä pitäisi luopua. Pikkulapsi tai perheen lemmikki saattaa kuitenkin maistella kasvin lehtiä tai pureskella vartta. Yleensä myrkytysvaara on vähäinen, mutta muutoin vaaraton lehti saattaa juuttua nieluun vaikeuttaen hengitystä.

Tuliko kuitenkin oireita?

Moni myrkylliseksi luokiteltu huonekasvi aiheuttaa ensisijaisesti paikallisia oireita, kuten ihon punoitusta, kutinaa tai kirvelyä. Pienen määrän kasvia syöneelle ihmiselle aiheutuu harvoin vakavia ongelmia; oireina on esimerkiksi ripuli, pahoinvointi tai oksentelu. Myrkytyksen ilmeneminen riippuu kuitenkin syödystä kasvista sekä muun muassa sitä syöneen ihmisen painosta ja sairauksista.

Mikä aiheuttaa oireet?

Joidenkin kasvien haavapinnoista, kuten irronneen lehden kohdalta, erittyy valkoista, maitomaista nestettä, maitiaista. Maitiaisneste voi kirvellä voimakkaasti limakalvoilla, iholle joutuessaa aiheuttaa jopa palorakkuloita sekä sokeuttaa, mikäli sitä päätyy silmiin.

Lähtökohtaisesti maitiaisnestettä on vaikea syödä paljon, sillä huonekasvien lehdissä sitä on yleensä vähän. Se kuitenkin ärsyttää mahan limakalvoja samalla tavalla kuin ihoakin. Reagoinnin voimakkuus vaihtelee ihmisten välillä ja yleensä iho-oireet paranevat itsekseen. Kaikkien kasvien maitiaisneste ei kuitenkaan ole haitallista; yleissääntönä on, että vaalea maitiaisneste on myrkyllistä.

Toinen oireita aiheuttava aine on kalsiumoksalaatti. Kasvit valmistavat kalsiumoksalaattia erilaisia määriä ja se voi olla osa kasvin puolustusjärjestelmää, jotta kasvi säästyisi syömiseltä. Kalsiumoksalaatin muoto on piikikäs ja terävä, mikä on omiaan vaurioittamaan kudoksia.

Kuusi esimerkkiä, joiden kanssa olla varovainen

1. Oleanteri (Nerium oleanderia)

Oleanteri sisältää muun muassa sydänglykosideihin kuuluvaa oleandriinia. Kaikki osat ovat erittäin myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa voimakkaita myrkytysoireita jo pienen määrän syöneelle. Jos kasvia on syöty, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen. Apocynaceae-heimoon kuuluu lukuisia lääke- ja myrkkykasveja.

2. Tyräkki (Euphorbia)

Tyräkkien maitiaisneste voi aiheuttaa ihoreaktion tai ärsyttää limakalvoja. Tyräkkiä käsitellessä kannattaa käyttää käsineitä tai pestä kädet hyvin jälkikäteen. Joulutähti (E. pulcherrima) on yksi tyräkkien sukuun kuuluvista kasveista.

3. Vehkakasvit

Araceae-heimon erilaiset vehkat, kuten flamingonkukka (Anthurium), peikonlehti (Monstera), viirivehka (Spathiphyllum), palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) ja huonevehka (Zantedeschia) sisältävät kalsiumoksalaattia, joka voi aiheuttaa paikallista ärsytystä, kuten polttelevan tunteen suussa tai vatsassa sekä kielen ja kurkun turvotusta.

<p data-block-key="dcx4z">Oleanteri (kuva: Shutterstock)</p>
Oleanteri (kuva: Shutterstock)
<p data-block-key="q8wz1">(Kuva: Shutterstock)</p>
(Kuva: Shutterstock)

4. Punasarja (Clivia)

Lehtien ja kukkavarren maitiaisneste sekä juuret ovat myrkyllisiä.

5. Muratti (Hedera)

Murateissa on saponiineja, jotka vaikuttavat limakalvoja ärsyttävästi.

6. Lääkeaaloe (Aloe vera)

Leikatusta lehdestä valuva kellertävä neste sisältää aloiinia, joka on voimakkaasti ärsyttävää ainetta. Aaloen aineosia on käytetty rohtoina, mutta sitä ei kannata syödä sellaisenaan.

Lue myös allergiaa aiheuttavista huonekasveista.

<p data-block-key="nou2p">Aaloe (Kuva: Shutterstock)</p>
Aaloe (Kuva: Shutterstock)
Huomio

Huomio

Soitto Myrkytystietokeskukseen

Jos epäilee itse tai jonkun toisen syöneen myrkyllistä kasvia, kannattaa soittaa Myrkytystitetokeskukseen (0800 147 111 (maksuton) ja 09 471 977 (normaalihintainen puhelu)), jossa autetaan myrkytyksen arvioinnissa ja annetaan hoito-ohjeita. Keskukseen voi soittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Myrkytystietokeskuksen nettisivuilta voi tarkistaa, mikä kasvi on myrkyllinen ja mikä ei.

Hoitotyöt
kasvit
huonekasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20231_80731.jpg
Huonekasvit kaipaavat kunnon piristysruisketta
Viherkasveilla mullanvaihto on ajankohtaista helmi-maaliskuussa. Myöhemmin keväällä vuorossa ovat kukkivat huonekasvit. Mullanvaihtoväli on yleensä vuosi. Se on erityisen ajankohtaista silloin, kun ruukku on käynyt pieneksi tai kalkkia ja lannoitesuoloja on kertynyt ruukun pinnalle.
200712_7759.jpg
Huonekasvien kasvinsuojelu
Huonekasvit viettävät lepokauttaan nyt vuoden pimeimpänä aikana. Terveet ja elinvoimaiset kasvit eivät ole kovin alttiita ötököiden ja tautien valloitukselle. Oikean kasvupaikan valinnalla ja oikeilla hoitotoimilla voidaan siis pelastaa paljon, mutta mitä tehdä, jos kasviin kuitenkin tulee laikkua, pilkkua tai ötökkää?
201910_50632.jpg
Huonekasvit lisäävät hyvinvointiamme
Suojaudumme jo melko tunnollisesti tupakansavulta, pakokaasuilta ja auringon haitalliselta uv-säteilyltä, mutta terveyttämme voi uhata myös huono sisäilma. Tuulettaminen parantaa sisäilman laatua; edellyttäen että ulkoa virtaava ilma on puhdasta. Matala ilmankosteus on myös selkeästi yhteydessä huonoon sisäilman laatuun. Kun ilmankosteus on 35 - 65 % luokkaa, ollaan terveellisellä tasolla – sekä kasvien että ihmisten näkövinkkelistä. Talviaikaan sisäilma on helposti liian kuivaa.Keinotekoisista rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä elektronisista laitteista erittyy erilaisia, orgaanisia yhdisteitä - ja ihmisistä erittyy bioeritteitä (lähes 150 erilaista eritettä). Pahimmillaan sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat herkillä ihmisillä oireyhtymän nimeltä "sairas rakennus". Sen yleisimpiä tunnuspiirteitä ovat silmien, nenän ja kurkun ärsytys, allergiat, astma, limakalvojen tukkeutuminen, väsymys ja päänsärky.
20227_68804.jpg
Lisää huonekasveja pistokkaista tai jakamalla
Monia huonekasveja voi nopeasti lisätä jakamalla vanhoja kasveja tai ottamalla niistä pistokkaita. Lisäystapa vaihtelee kasvien kasvutavan mukaan. Ruusukemaisesti ja heinämäisesti kasvavia kasveja lisätään jakamalla. Köynnöstävät ja rentovartiset kasvit taas saa uudistettua pistokkaista. Jos kasvi muodostaa rönsyjä, on rönsyn juurruttaminen nopea tapa aikaansaada uusi kasviyksilö. Paras ajankohta lisätä huonekasveja on yleensä kevät, kun kasvit ovat elinvoimaisia.
20229_79585.jpg
Palmuvehka viihtyy missä vain
Moni kasviharrastaja on hankkinut tämän kauniin ja sopeutuvaisen huonekasvin jo ennen kuin se oli saanut suomenkielisen nimensä. Palmuvehka tunnettiin pitkään tieteellisen nimensä mukaisesti Zamioculcas-nimisenä. Huonekasvina vehkakasveihin kuuluva palmuvehka on tuttavuus, joka on kasvattanut tasaisesti suosiotaan 1990-luvulta lähtien.
20218_72010.jpg
Värien hehkua, syyskesän aurinkoa
Syyskasvit tarjoavat näyttävyyttä sen jälkeen, kun helteiden uuvuttamat kesäkukat ovat antaneet kaikkensa. Useimmat elokuussa syksyä varten istutettavat kukat ovat silmänilona aina pakkasiin saakka.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton