• Etusivu
  • Hoitotyöt

Vaaralliset viettelijät kotonasi – myrkylliset huonekasvit

Rakentajan toimitus
Julkaistu 17.05.2022Päivitetty 19.05.2022
20225_78235.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Hurmaava habitus, viettelevät värit, tyrmäävä tuoksu; ne houkuttelevat tarttumaan huonekasvin ruukkuun ja viemään sen kotiin. Huonekasvit lisäävät viihtyisyyttä ja tuovat ihmisille hyvää mieltä, mutta osa vaatii kasvattajaltaan myös varovaisuutta käsittelyssä ja sijoituspaikassa.

Kodin huonekasveista on harvoin sellaista terveydellistä haittaa tai harmia, jotta niistä pitäisi luopua. Pikkulapsi tai perheen lemmikki saattaa kuitenkin maistella kasvin lehtiä tai pureskella vartta. Yleensä myrkytysvaara on vähäinen, mutta muutoin vaaraton lehti saattaa juuttua nieluun vaikeuttaen hengitystä.

Tuliko kuitenkin oireita?

Moni myrkylliseksi luokiteltu huonekasvi aiheuttaa ensisijaisesti paikallisia oireita, kuten ihon punoitusta, kutinaa tai kirvelyä. Pienen määrän kasvia syöneelle ihmiselle aiheutuu harvoin vakavia ongelmia; oireina on esimerkiksi ripuli, pahoinvointi tai oksentelu. Myrkytyksen ilmeneminen riippuu kuitenkin syödystä kasvista sekä muun muassa sitä syöneen ihmisen painosta ja sairauksista.

Mikä aiheuttaa oireet?

Joidenkin kasvien haavapinnoista, kuten irronneen lehden kohdalta, erittyy valkoista, maitomaista nestettä, maitiaista. Maitiaisneste voi kirvellä voimakkaasti limakalvoilla, iholle joutuessaa aiheuttaa jopa palorakkuloita sekä sokeuttaa, mikäli sitä päätyy silmiin.

Lähtökohtaisesti maitiaisnestettä on vaikea syödä paljon, sillä huonekasvien lehdissä sitä on yleensä vähän. Se kuitenkin ärsyttää mahan limakalvoja samalla tavalla kuin ihoakin. Reagoinnin voimakkuus vaihtelee ihmisten välillä ja yleensä iho-oireet paranevat itsekseen. Kaikkien kasvien maitiaisneste ei kuitenkaan ole haitallista; yleissääntönä on, että vaalea maitiaisneste on myrkyllistä.

Toinen oireita aiheuttava aine on kalsiumoksalaatti. Kasvit valmistavat kalsiumoksalaattia erilaisia määriä ja se voi olla osa kasvin puolustusjärjestelmää, jotta kasvi säästyisi syömiseltä. Kalsiumoksalaatin muoto on piikikäs ja terävä, mikä on omiaan vaurioittamaan kudoksia.

Kuusi esimerkkiä, joiden kanssa olla varovainen

1. Oleanteri (Nerium oleanderia)

Oleanteri sisältää muun muassa sydänglykosideihin kuuluvaa oleandriinia. Kaikki osat ovat erittäin myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa voimakkaita myrkytysoireita jo pienen määrän syöneelle. Jos kasvia on syöty, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen. Apocynaceae-heimoon kuuluu lukuisia lääke- ja myrkkykasveja.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

2. Tyräkki (Euphorbia)

Tyräkkien maitiaisneste voi aiheuttaa ihoreaktion tai ärsyttää limakalvoja. Tyräkkiä käsitellessä kannattaa käyttää käsineitä tai pestä kädet hyvin jälkikäteen. Joulutähti (E. pulcherrima) on yksi tyräkkien sukuun kuuluvista kasveista.

3. Vehkakasvit

Araceae-heimon erilaiset vehkat, kuten flamingonkukka (Anthurium), peikonlehti (Monstera), viirivehka (Spathiphyllum), palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) ja huonevehka (Zantedeschia) sisältävät kalsiumoksalaattia, joka voi aiheuttaa paikallista ärsytystä, kuten polttelevan tunteen suussa tai vatsassa sekä kielen ja kurkun turvotusta.

4. Punasarja (Clivia)

Lehtien ja kukkavarren maitiaisneste sekä juuret ovat myrkyllisiä.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

5. Muratti (Hedera)

Murateissa on saponiineja, jotka vaikuttavat limakalvoja ärsyttävästi.

6. Lääkeaaloe (Aloe vera)

Leikatusta lehdestä valuva kellertävä neste sisältää aloiinia, joka on voimakkaasti ärsyttävää ainetta. Aaloen aineosia on käytetty rohtoina, mutta sitä ei kannata syödä sellaisenaan.

Lue myös allergiaa aiheuttavista huonekasveista.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Jos epäilee itse tai jonkun toisen syöneen myrkyllistä kasvia, kannattaa soittaa Myrkytystitetokeskukseen (0800 147 111 (maksuton) ja 09 471 977 (normaalihintainen puhelu)), jossa autetaan myrkytyksen arvioinnissa ja annetaan hoito-ohjeita. Keskukseen voi soittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Myrkytystietokeskuksen nettisivuilta voi tarkistaa, mikä kasvi on myrkyllinen ja mikä ei.

Ohje

Ohje

Soitto Myrkytystietokeskukseen

Jos epäilee itse tai jonkun toisen syöneen myrkyllistä kasvia, kannattaa soittaa Myrkytystitetokeskukseen (0800 147 111 (maksuton) ja 09 471 977 (normaalihintainen puhelu)), jossa autetaan myrkytyksen arvioinnissa ja annetaan hoito-ohjeita. Keskukseen voi soittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Myrkytystietokeskuksen nettisivuilta voi tarkistaa, mikä kasvi on myrkyllinen ja mikä ei.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20228_79386.jpg
Niityn perustaminen nurmikon tilalle? Asiantuntija vastaa
Meillä on pihassa valtavasti nurmikkoa, josta yhtä plänttiä, noin 30-40 neliötä, olen haaveillut muuttavani niityksi. Toissa talvena naapuri kuitenkin kaadatti puita tonttimme vierestä, mukaanlukien pari suurta haapaa. Näiden haapojen juurethan toki yltävät meidän nurmikkoalueelle ja viimekesänä alkoivat melkoisella vimmalla puskea pientä taimea tuolle suunnittelemalleni niittypaikalle. Pitääkö haaveet niitystä nyt hylätä vai onko mitään muuta keinoa estää haapaa tekemästä taimiaan kuin säännöllisesti leikata ne ruohonleikkuun lomassa?
202310_61179.jpg
Hilla, lakka, suomuurain
Rakkaalla lapsella on aina monta nimeä. Se sanonta pitää paikkansa myös tämän herkullisen marjamme kanssa; lakka eli hilla eli muurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden (Rubus) sukuun ja ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva, ruohovartinen kasvi. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Länsi-Suomessa ja hillasta Itä-Suomessa, Lakkaa sanotaan myös suomuuraimeksi, lintiksi ja valokiksi. Nimeä käytetään niin kasvista kuin sen tuottamasta heleän oranssista, mehukkaasta marjastakin.
202012_67913.jpg
Lukijoiden tärkeimmät joululaulut
Joululaulut ovat raikuneet jo tovin kaupoissa, töissä ja automatkoilla, eikä kotonakaan voi niiltä välttyä, jos lapset harjoittelevat joululauluesityksiin tai vanhempi hyräilee tuttuja sointuja vaikka leipoessaan maittavia herkkuja. Jokaisella meistä on kuitenkin joku lempilaulu, joka soidessaan mistä tahansa laitteesta tuo mieleen jonkinlaisia muistoja, varsinkin joulusta. Pyysimme lukijoiltamme noita muistoja ja tässä muutama kertomus, olkaapa hyvä.
20067_280.jpg
Heinäkuun kasveina valamonruusu ja koristeheinät
Valamonruusu (Rosa 'Splendens')Valamonruusunuhkein kukinta ajoittuu heinäkuuhun. Eteläisimmässä Suomessa ensimmäiset kukat tosin avautuvat jo kesäkuun puolella. Valamonruusu on yksi kestävimmistä ja kauneimmista pensasruusuistamme. Se menestyy VI-vyöhykkeellä suojaisimmilla paikoilla Etelä-Lapissa. Lajike viihtyy tavallisessa keskiravinteisessa mullassa, joka kuivahtaa ajoittain. Pensas ei ole yhtä yleinen muualla Euroopassa.
20087_11948.jpg
Vaasan asuntomessujen pihapaloja
Vaasan asuntomessualue Suvilahti sijaitsee merellisissä maisemissa lahden poukamassa, noin 3 kilometriä Vaasan keskustasta. Suvilahden merellisyys ja luonnon vehreys ovat alueen rakastetuimpia piirteitä. Asuntomessualue liittyy luontevasti koko kaupungin kattavaan viheralueverkostoon.
20227_63088.jpg
Narsissi on helppohoitoinen sipulikukka
Tarun mukaan kaunis kreikkalaisnuorukainen Narkissos joi vettä vuoristolähteesta ja rakastui niin palavasti kuvajaiseensa, että edes nälkä ja väsymys eivät saaneet häntä poistumaan kuvansa äärestä. Narkissos riutui kuoliaaksi ja hänen ruumiinsa muuttui valkeaksi kukaksi, narsissiksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton