• Etusivu
  • Kasvillisuus

Allergiaa aiheuttavia huonekasveja

Rakentajan toimitus
Julkaistu 10.11.2006Päivitetty 29.08.2023
20238_73393.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Huonekasvit luovat kotiin vehreyttä ja vaikuttavat yleensä positiivisesti ympäristöönsä. Useat huonekasvit vapauttavat happea ja puhdistavat ilmaa erilaisista epäpuhtauksista, jopa myrkyistä. Niillä on kuitenkin myös omat haittapuolensa: siitepöly, itiöt ja voimakkaat tuoksut voivat tehdä olon tukalaksi. Jotkut kasveista voivat aiheuttaa myös ihottumaa.

Allergiaoireet vaihtelevat paljon

Onneksi vain pieni osa väestöstämme on allergisia viherkasveille. Joillekin ongelma on kuitenkin todellinen ja se pitää huomioida esimerkiksi julkisissa tiloissa ja työpaikoilla. Allergikon ei kannata viedä makuuhuoneeseensakaan mitään kasveja, sillä mullassakin voi olla oireita aiheuttava aineosa.

Tyypillisiä oireita ovat silmien kutina ja punotus, nuha ja nenän kutina sekä runsas aivastelu. Pahimmillaan kehittyy pitkittynyttä kuivaa kurkunpään yskää, hengitysvaikeuksia tai astman pahenemista. Iho-oireita, esimerkiksi kutinaa ja punoitusta, voi tulla kasvien koskettelusta.

Joillekin jo pöly aiheuttaa oireita

Pelkästään kasvien keräämä pöly saattaa tuottaa tuskaa. Allergikon kotiin voi suositella vain helposti puhdistettavia viherkasveja. Paksu- ja selkeälehtiset kasvit ovat parhaita.

Pöly täytyy saada helposti pois joko pyyhkimällä tai suihkuttamalla. Esimerkiksi anopinkielen (Sansevieria) jäykät lehdet on helppoa pyyhkiä kostealla liinalla. Kaktuksia ja kuivakukkia ei valitettavasti voi suositella, sillä ne keräävät runsaasti pölyä ja ovat hankalia puhdistaa. Lisäksi kuivakukista mm. harsokukka (Gypsophila) ja ikiviuhko (Limonium) voivat aiheuttaa oireita.

Yleisimmin allergiaa aiheuttavat kuitenkin kasvien siitepöly, itiöt sekä maitiaisnesteet. Kosketusallergia muodostuu ongelmaksi lähinnä alan ammattilaisille. Myös tuoksut voivat aiheuttaa oireita.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Osa huonekasveista varistaa siitepölyä ja itiöitä

Suurin osa kodin siitepölystä tulee ulkoa: sitä tulvii ovista ja ikkunoista, mutta myös ulkoa tuotujen kasvien ja omien vaatteiden ja hiusten mukana. Kukkivat huonekasvit, kuten viirivehka (Spathiphyllum) voivat varistaa siitepölyä sisällä ja saada allergisen nenän nyrpistymään.

Mykerökukkaisten kasvien heimoon kuuluvat kasvit, kuten esimerkiksi krysanteemi (Chrysanthemum x grandiflorum) ja gerbera (Gerbera x cantabrigiensis), voivat aiheuttaa oireita pujoallergikoille. Kevätesikosta (Primula veris) on kehitetty lajike, joka ei enää aiheuta allergisia oireita. Myös saniaisten(Nephrolepis) itiöt voivat ärsyttää.

Homeitiöitävoi elellä kosteassa mullassa ja huonokuntoisissa lehdissä. Tämän välttämiseksi voi harrastaa kasvien kasvattamista mullattomasti kevytsorassa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Maitiaisneste saattaa aiheuttaa palorakkuloita

Oireita aiheuttaa kasvien sisältämä valkoinen maitiaisneste. Kaikkien kasvien maitiaisneste ei suinkaan ole yhtä haitallista, vaikka ne kuuluisivat samaan sukuunkin, ja ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja reagoinnin voimakkuudessa. Maitiaisneste saattaa kuitenkin aiheuttaa hyvinkin kipeitä palorakkuloita jäädessään iholle. Kannattaa siis aina käyttää suojakäsineitä tai ainakin huuhdella iho nopeasti.

Erityisen voimakkaita oireita aiheuttavat viikunoiden (Ficus), jukkapalmujen(Yucca) ja tyräkkien(Euphorbia) maitiaisnesteet. Limoviikuna(Ficus benjamina) on eräs pahimmista, ja tutkituimmista, allergian aiheuttajista.

Nukkatyräkin maitiaisnestettä (Kuva: Adobe Stock)
Nukkatyräkin maitiaisnestettä (Kuva: Adobe Stock)

Suojakäsineillä vältät kosketusallergian

Monien kasvien lehdistä ja varsista erittyy muitakin nesteitä, jotka saattavat aiheuttaa myös kosketusihottumaa. Turhan koskettelun välttämiseksi tällaiset kasvit tarvitsevat tilaa ympärilleen ja ne kannattaa nostaa turvaan lasten hypistelyiltä. Muun muassa sipulikasvien runsas käsittely voi aiheuttaa ihottumaa sormenpäihin.

Herkkäihoisten on kotioloissakin hyvä käyttää suojakäsineitä mullanvaihdon yhteydessä tai ylipäätään kasveja käsitellessään. Esimerkiksi nukkapintaisen kissuksen (Cissus) lehdistä voi koskettaessa irrota pientä hienoa katkennutta karvaa, joka voi aiheuttaa joillekin hengitysvaikeuksia.

Myös tuoksu voi aiheuttaa reaktion

Kasvien tuoksu voi tehdä herkkien ihmisten olon tukalaksi ja aiheuttaa oireita astmaatikoille. Hyasintti(Hyacinthus orientalis) on yleisin astmaattisten oireiden aiheuttaja. Tuoksuköynnöksen (Stephanotis floribunda), posliinikukan (Hoya), jasmiinin (Jasminum) sekä kulta-akasian eli "mimosan" (Acacia bailyena) tuoksu voi olla erittäin voimakas, joten niitä ei kannata allergisen kotiin tuoda.

Myös tuoksu- (Pelargonium x fragrans) ja palsamipelargonia(Pelargonium x graveolens) saattavat aiheuttaa joillekin hengitysoireita.

Tuoksuköynnös (Kuva: Adobe Stock)
Tuoksuköynnös (Kuva: Adobe Stock)

Jos epäilee jonkin kasvin aiheuttava oireita, ei "syyllistä" kannata suin päin hävittää. Kasvin voi viedä kesällä ulos tai antaa ystävälle tai naapurille hoitoon muutamaksi viikoksi. Jos oireilu loppuu, kannattaa yhteiselo kyseisen kasvin kanssa lopettaa pysyvästi.

Nämä huonekasvit voivat aiheuttaa allergiaoireita:

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Lisää tietoa huonekasveista löydät Kasvikortistosta.


Myös

Keskustelupalstalla

löytyy puhetta huonekasveista – ihan lajeittainkin.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20233_62965.jpg
Uutta: Maaliskuun vinkit
Maaliskuussa lisääntynyt auringonpaiste antaa uutta puhtia kevään touhuihin. Omistajiensa tavoin myös kodin viherkasvit piristyvät lisääntyvän valon sekä uuden, ravinteikkaan mullan ja lannoituksen alkamisen myötä.Siemenkylvöistä kohonneet pienet taimet siirretään valoisalle ikkunalle – puutarhassakin päästään pian aloittelemaan kevättöitä.Tervetuloa maaliskuu – tervetuloa kevät ja aurinko!
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20233_24934.jpg
Näin leikkaat puutarhassa
Periaatteessahan mitään kasvia ei ole pakko leikata, mutta hienovaraisin hoito- ja kasvatusleikkauksin niiden kasvua voidaan pitää kurissa ja ohjata tiettyyn suuntaan; esimerkiksi hedelmäpuut hyötyvät suuresti latvuksen pitämisestä ilmavana ja kohtuukorkuisena. Leikkaamalla saadaan ränsistynyt kasvusto myös uuteen kukoistukseen ja sillä voidaan edesauttaa myös kukintaa ja satoa. Turhaa leikkaamista tulee kuitenkin aina välttää, sillä leikkauskohdat ovat aina alttiina sienitaudeille.
20239_60083.jpg
Maukas marja-aronia <i>(Aronia Prunifolia-ryhmä)</i>
Aroniatovat erinomaisia monikäyttökasveja. Ne sopivat parhaiten vapaasti kasvaviin aidanteisiin ja pensasryhmiin. Pienellä tontilla jo yksi pensas saattaa riittää. Alkukesää ne koristavat valkoisella, miedosti tuoksuvalla huiskilokukinnallaan ja kiiltävällä, tummanvihreällä lehdistöllään. Aroniat ovat kuitenkin komeimmillaan syksyllä, kun lehdet saavat hehkuvan punaisen tai oranssinkeltaisen ruska-asunsa.
Kontiainen kurkistaa keosta
Myyrien torjunta
Joka talvi juhlivat myyrät puutarhassamme; pilaavat nurmikon onkaloillaan, käytävillään ja kasoillaan, tuhoavat istutuksia ja pihan kasveja. Miten niistä pääsisi eroon?Etenkin runsaina myyrävuosina talvituhoja on melkein mahdotonta välttää. Myyrät aiheuttavat tuhoja puiden juuristoihin, kaluavat pensaiden ja puiden kuorta ja oksia, herkuttelevat kukkasipuleilla ja kaivavat onkaloitaan pitkin poikin nurmikkoa ja istutuksia. Multakasat pitkin puutarhaa ovatkin valitettavan monelle tuttu, jokakeväinen näky.Maamyyrän tekemät tuhot tunnistaa pyramidin mallisista multakeoista nurmikolla. Vesimyyrän keot erottaa maamyyrän keoista siitä, että multakasassa on reikä sivussa – ei päällä. Myyrien torjunnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana; maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea) on rauhoitettu, eikä sitä saa puutarhoissakaan häiritä – vaikka sen pinnalle työntämät multakasat häiritsisivätkin pihanomistajaa.Kontiainen on hyönteissyöjä, joka ei siis käytä kasvinosia ravinnokseen. Se kuitenkin häiritsee kasvien luonnollista kasvua maan alla risteilevien käytävien viedessä kasvien tarvitseman mullan – ja hyvin hoidetut nurmikot muuttuvat kynnöspelloiksi kontiaisen takia. Maamyyrän onkalot voivat myös aiheuttaa pihan rakenteille vaikeasti korjattavia vahinkoja, esimerkiksi kivetysten alla. Rauhoitetun kontiaisen myrkyttäminen tai muulla tavoin vahingoittaminen on lailla kielletty, joten karkotteiden käyttö on ainoa vaihtoehto suojautua sen aiheuttamia tuhoja vastaan.
20237_79193.jpg
Elokuun vinkit
Lomakausi lähestyy monilla loppuaan ja pian palaavat myös koululaiset ja opiskelijat luokkahuoneisiinsa. Elokuu on viimeinen kesäkuukautemme, mutta onneksi se on kuitenkin myös toiseksi lämpimin. Vielä on siis kesää jäljellä!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton