Jokainen piha ansaitsee hedelmätarhan
Hedelmäpuu on kotipuutarhassa niin hyötykasvi kuin koristepuu. Kevään hehkeyttä korostavat upeat kukinnat; ensimmäisenä kukkaan ehtivät kirsikkapuut, heti perään kiirehtivät luumupuut ja niiden jälkeen pihat täyttyvät omenankukista. Jos pihan aurinkoisella puolella on tilaa usealle puulle, niin eri lajit myös täydentävät toisiaan!
Pihan kauneimmaksi puuksi mainitaan usein kirsikkapuu, sillä se kasvattaa pyöreän latvuksen, ihastuttaa kukkapilvellään ja palkitsee syksyllä punaisilla hedelmillään. Myös päärynäpuut kilpailevat kauneimman tittelistä tasapainoisen latvuksensa ja kiiltävien lehtiensä ansiosta. Koska päärynäpuut usein kasvavat valtavan kokoisiksi, sopivat hillittykasvuiseen perusrunkoon kasvatetut päärynäpuut pienempäänkin pihaan.
Hyvin hoidettu, sopivasti leikattu ja oikealla kasvupaikalla kasvava hedelmäpuu kasvaa kauneimmilleen ja vastustaa menestyksekkäästi tauteja ja tuholaisia. Kun taas hallan, kuivuuden tai ravinteiden puutteen vuoksi huonosti voiva puu on helppo kohde monenlaisten vaivojen näiverrykselle.
Sadonkorjuu kruunaa kasvukauden
Koristeellisuuden lisäksi hedelmätarhalta odotetaan tietenkin myös hyvälaatuista ja runsasta satoa. Ennen kuin sadonkorjuuseen asti päästään, niin monen asian täytyy osua kohdalleen:
1. Kukkasilmut muodostuvat jo edellisenä kesänä.
Kun kesän lopulla on paljon aurinkoa ja lämpöä, muodostuu paljon kukkasilmuja. Silmujen muodostumista voi auttaa typettömällä syyslannoituksella, joka annetaan jo elokuun alussa.
2. Pölytys onnistuu, kunhan kukinnan aikaan on pölyttäjiä liikkeellä. Kylmässä säässä pörriäiset eivät lennä, vaikka kukinta kestääkin pidempään.
3. Ristipölytyksestä on huolehdittu, jos lähistöllä on saman lajin eri lajikkeita, jotka kukkivat ainakin osittain samaan aikaan. Ristipölytys parantaa itsepölytteistenkin lajikkeiden sadon määrää ja laatua.
4. Tuholaiset torjutaan tarvittaessa. Omenalla omenakääriäinen ja pihlajanmarjakoi, päärynällä äkämäpunkki ja luumulla luumupistiäinen voivat pilata sadon runsaina esiintyessään. Niiden talvehtismuotoja voi torjua harjaamalla varovaisesti jäkälät pois oksista ja ruiskuttamalla parafiinipohjaisella kevätruiskutteella puu ennen silmujen puhkeamista.
5. Tautien torjuntaa tarvitaan, jos niitä esiintyy. Muun muassa muumiotautia aiheuttava sieni (Monilia fructigena) aiheuttaa harmaita hometäpliä ja pilaa hedelmän. Sieni pääsee hedelmään hedelmäruven tai hyönteisten ja hankautumien aiheuttamien vioittumisten kautta.
Torjuntakeinona on oireilevien hedelmien poisto ja hävittäminen. Kosteina kesinä esiintyy paljon muumiotautia, jolloin raakileharvennus hillitsee taudin leviämistä hedelmästä toiseen.
6. Aurinko ja lämpö kypsyttävät lopulta hedelmät makeimmilleen.
Ohje
Omenalajikkeita kaikkiin makuihin
Omenalajikkeita on niin paljon, että voi olla vaikea valita juuri se oikea omaan pihaan. Jos halutaan napsia omenat jo kesällä suoraan suuhun, valitaan aikaisin kypsyvistä kesäomenista sopiva lajike.
Kesäomenat on hyödynnettävä silloin, kun ne ovat nautintakypsiä, sillä ne muuttuvat pian jauhoisiksi. Kesäomenat ovat sopiva valinta myös silloin, kun etsitään makeita ja vähähappoisia lajikkeita. Jos niitä hyödynnetään hillona tai viininä, joukkoon kannattaa lisätä happoa sitruunasta tms.
Syyslajikkeet kypsyvät nimensä mukaisesti kesän lopulla tai alkusyksystä. Ne kestävät kesälajikkeita paremmin varastointia ja ovat usein makean hapokkaita. Tästä syystä ne ovat myös mainioita talouskäytössä.
Talvilajikkeet kypsyvät parhaimmilleen vasta varastoinnin aikana ja säilyvät oikein varastoituna pitkälle talveen. Myös talvilajikkeet ovat oivallisia sekä syönti- että talousomenina.
Lajikkeen valintaan vaikuttavat makumieltymysten lisäksi kasvupaikka. Pohjoiseen tai etelässä kylmälle ja tuuliselle paikalle valitaan ilmastollisesti kestävämmät lajikkeet kuin lämpimille etelän kasvupaikoille.
Päärynätkin omasta puusta
Kun hedelmätarhaan mahtuu useita hedelmäpuita, kannattaa sinne ehdottomasti istuttaa myös päärynäpuu. Niiden istutus ja hoito on samanlaista kuin omenapuillakin. Pitkäikäisinä puina ne luovat ympärilleen atmosfääriä ja ajan havinaa.
Kirsikoilla suu punaiseksi
Suomen ilmastossa perinteisesti viljellyt hapankirsikat ovat ilmastollisesti kestäviä, vaikka aivan pohjoiseen nekään eivät välttämättä sovellu. Ne ovat parhaimmillaan vasta täysin kypsinä, joten poimintaa ei kannata tehdä liian aikaisin.
Hapankirsikat jaetaan kirkasmehuisiin kuulasmarjoihin eli amarellityyppisiin lajikkeisiin ja tummamehuisiin morelleihin. Kuulasmarjat ovat kypsinä syvän punaisia, mutta morellit ovat vielä punaisina raakoja. Kypsinä ne ovat suorastaan mustanpuhuvia.
Makeakirsikoita kasvatetaan ilmaston lämpiämisen ja lajikkeiden kehittymisten myötä yhä enemmän. Ne ovat suuriksi kasvavia puita, jotka saavuttavat satoiän suhteellisen myöhään. Hillittykasvuiset muodot tulevat satoikään nuorempina ja ovat hivenen normaalirunkoisia talvenkestävämpiä. Talvenkestävyyttä voi parantaa leikkaamalla mahdollisimman vähän ja välttämällä runsastyppistä lannoitusta. Puiden rungon valkaisu auringon puolelta ehkäisee varhaiskevään nopeiden lämmönnousujen aiheuttamia halkeamia.
Luumupuu kuuluisi jokaiseen pihaan
Luumupuiden hyviin ominaisuuksiin kuuluu hillitty koko, joten ne mahtuvat pienempäänkin pihaan. Monet lajikkeet ovat täysin itsepölytteisiä, joten tarvittaessa yksikin riittää. Sopiva lajike löytyy asiantuntevan puutarhamyymälän puutarhureiden opastuksella.
Kirsikkaluumut eli myrobalaanit (hybridiluumut) ovat varhain kukkivia luumupuita, jotka ovat saaneet nimensä hedelmän pienestä koosta. Kirsikkaluumut tarvitsevat pölyttäjäksi toisen varhain kukkivan hybridiluumun, jotta satoa saataisiin. Varhainen kukinta-aika on viehättävä näky, mutta sen haittapuolena saattaa olla ajankohdasta johtuva pölyttäjien vähyys.
Ohje
Hedelmäpuita hoidettaessa ja niiden kehitystä seurattaessa vuosittaiset kevään ja kesän olosuhteiden vaihtelut korostuvat. Vuodesta toiseen pääsee ihmettelemään, miten erikoinen juuri kuluva vuosi on ollut. Joskus sato on ylenpalttinen, jopa liiallinen, mutta toisinaan jäädään melkein ilman. Kun hedelmätarhassa on useita lajeja, voi huononakin satovuonna yllättyä positiivisesti!
Teksti:
Tuuli Järvinen, Muhevainen Oy
Kuvat: Tuuli Järvinen ja Sundbergin Taimisto sekä Shutterstock