• Etusivu
  • Kasvillisuus

Joulun kukilla on pitkät perinteet

Tiina Painokallio
Päivitetty 19.11.2024
jouluasetelmien-tekeminen-1920x1080

(Kuva: Adobe Stock)

Joulukukkien käytöllä suomalaiskodeissa on yhtä pitkät perinteet kuin joulukuusellakin. Sekä joulukuusi että ensimmäiset joulukukat tulivat osaksi suomalaista joulunviettoa 1870–1880-luvuilla. Varhaisin havainto joulukukista on vuodelta 1879, jolloin ensimmäinen hyasintti oli helsinkiläisten ihmettelyn kohteena nykyisen eduskuntatalon paikalla sijainneen kukkakaupan näyteikkunassa. Ensimmäinen havainto joulukuusesta Helsingissä puolestaan on vuodelta 1894, joskin niitä mitä ilmeisimmin on ollut joissakin kodeissa sitäkin ennen.

1880-luku: hyasintti

Hyasinttia voidaan näin ollen pitää perinteikkäimpänä joulukukkana. Se oli yli 140 vuotta sitten lähes ainoa kasvi, jota voitiin saada talvellakin Suomessa kukkaan. Erityisen ihmeellisenä pidettiin sen tuoksua, ominaisuutta, joka on pitänyt sen suosikkien joukossa nykypäivään saakka. Se on yhä suosituin joulukukka. Aikanaan sitä oli vain vaaleanpunaisena, mutta nykyään jouluksi myös sinisenä ja valkoisena.

1890-luku: kielo ja syreeni

Joulun perinteiden joukkoon yleistyi 1880–1890-luvuilla kaksi nykyäänkin tuttua kasvia: kielo ja syreeni – nekin muuten tuoksuvat! Etenkin kielosta tuli nopeasti suosittu, sillä sen saattoi paitsi hankkia kukkakaupoista myös kukittaa itse keräämällä syksyllä talteen kielon talvilepoon asettuneita silmuja, joista puhkesi juuri jouluksi kauniita valkoisia kukkia. Tästä antoivat tuon ajan lehdet paljon asiantuntevia ohjeita.

Ulkomailla – lähinnä Saksassa – syreeneistä viljeltiin taimistoissa pieniä pensaita, jotka saatiin erityisen kylmäkäsittelyn avulla hyödettyä kukkaan jo joulun aikaan. Lehtiä näihin ruukuissa kasvaviin pensaisiin ei tullut, mutta valkoiset komeat kukinnot toivat juhlatunnelmaa – ja lupauksen aikanaan koittavasta keväästä. Syreenit ja kielot ovat lähes syrjäytyneet valikoimista.

<p data-block-key="k6nl4">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

1900-luku: kamelia ja jouluruusu

Toinen 1900-luvun alkuvuosien suosikki oli upeakukkainen kamelia, joka on syreenin tavoin pensas, mutta yleensä pienempi. Tänä päivänä kamelia on harvinaisuus, jota yleensä voi saada vain jättämällä tilauksen omalle kukkakauppiaalle. Kamelia kukkii joko valkoisin tai hennonpunaisin kukin.

Koska talvi asetti rajansa puutarhureiden ammattitaidolle, oli uusia kasveja haettava sellaisista, jotka saattoivat kukkia pimeimpäänkin aikaan. Yksi 1900-luvun alun suosikkeja oli jouluruusu, perenna, joka saadaan puhkaisemaan kauniit valkoiset tai vaaleanpunaiset kukkansa tuomalla se kasvihuoneen lämpöön. Jouluruusu on yhä valikoimissa, mutta se ei kuulu kaikkien kukkamyyntipisteiden valikoimiin.

<p data-block-key="s7lpr">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

1910-luku: tulppaani, tasetti ja joulukaktus

1910-luvulla suomalaisten joulunviettoa koristivat edellä kerrottujen lisäksi tulppaanit, narsissikasveihin lukeutuvat tasetit sekä joulukaktukset. Näistä tulppaani oli tuttu kasvi jo edellisvuosisadalla, mutta jouluksi sen viljely opittiin vasta noin sata vuotta sitten. Leikkotulppaani yleistyi joulukukkana vasta sodan jälkeisinä vuosina, istutustulppaani vieläkin myöhemmin.

1930-luku: leikkokrysanteemi

1930-luvulla joulukukkien joukossa oli myös isokukallinen valkoinen leikkokrysanteemi. Siitä tehtiin asetelmia ja koreja sekä käytettiin maljakkokukkana. Krysanteemi on pysynyt yhä loppusyksyn valikoimissa, mutta jouluksi sitä käytetään enää harvoin.

1940-luku: havut, oksat, kävyt ja kynttilät

Sotavuosina – kun kaikesta oli niukkuutta – kukat olivat harvinaisia. Mutta metsistä löytyi raaka-aineiksi oksankarahkoja, havuja, sammalta ja käpyjä, joista sommiteltiin asetelmia ja istutuksia. Ne viimeisteltiin punaisilla nauhoilla tai kreppipaperilla sekä kynttilöillä.

<p data-block-key="swh6x">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

1960-luku: joulutähti, ritarinkukka ja atsalea

1960-luku toi tullessaan mullistuksen: norjalaiset olivat kehittäneet joulutähdestä matalia kauniita kasveja, joissa oli loistavan joulunpunainen väri – alkoi joulutähden valtakausi. Joulutähteä oli tätä ennen käytetty jo kymmenien vuosien ajan monissa maissa, mutta ainoastaan leikkokukkana. Se teki väkisin pitkät varret, eikä kasvi sellaisena sopinut ruukkukasviksi.

Sittemmin joulutähti on yleistynyt maailman tärkeimmäksi joulukukaksi, ja pelkästään Euroopassa sitä viljellään yli sata miljoonaa joka vuosi. Suomessa se saavutti nopeasti huiman suosion, joka jatkuu vahvana. Värivalikoima on laajentunut punaisesta valkoiseen, vaaleanpunaiseen, keltaiseen, ruskeaan ja hyvin monenlaisiin kirjaviin ja kaksivärisiin lajikkeisiin.

1960-luvun joulukukkavalikoimiin ilmestyivät myös ritarinkukka ja atsalea. Molempia oli viljelty talvisin jo vuosikymmeniä, mutta vielä jouluksi niitä ei osattu kukittaa. Atsalean yleistyminen ajoittuu 1970-luvulle, ja se on edelleen tärkeä osa joulukukkavalikoimiamme. Ritarinkukka saatiin jouluksi kukkaan vasta 1970-luvulla, ja se on kolmanneksi suosituin joulukukka 2020-luvulla.

1990-luku: tulilatva, minijoulutähdet ja pienoishavupuut

Uusimpia tulokkaita – joskaan ei uusia kasveja– joulukukkavalikoimissa ovat esimerkiksi pienoishavupuut sekä tulilatva. Nämä molemmat ovat yleistyneet vasta 1990-luvulla. Uutuuksien joukkoon voidaan lukea myös joulutähden minimuodot, jotka ovat hyvin suosittuja erilaisissa istutuksissa.

Kotimaisia joulukukkia saa lähikaupastakin

Joulu on perinteiden juhla, johon kuuluvat tutut joulukukat. Joulukukkien valikoima on pysynyt melko samanlaisena viimeiset 50 vuotta, mutta paljon leikitellään kuitenkin erilaisilla uusilla väreillä ja lajikkeilla.

– Joulukukka tuo valtavasti tunnelmaa, iloa ja piristystä jouluun ja pimeään vuodenaikaan ja se on erottamaton osa suomalaista joulunviettoa. Ostamalla kotimaisen joulukukan, voi samalla tukea myös vastuullista kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

<p data-block-key="iklrh">(Kuva: Adobe Srock)</p>
(Kuva: Adobe Srock)
<p data-block-key="trwyy">(Kuva: Kauppapuutarhaliitto)</p>
(Kuva: Kauppapuutarhaliitto)

Lähde: Kauppapuutarhaliitto

Kasvillisuus
kasvit
joulu
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202112_74160.jpg
Lue vinkit vaihtoehtoisen joulukuusen hankintaan
Millainen kuusi valtaa sinun kotoasi paikkansa hyvinkin näyttävästi? Oletko perinteiden ystävä, vai minimalisti, joka ei kaipaa ympärilleen ylimääräistä? Oletko mahdollisesti allerginen kuuselle, mutta jotenkin haluaisit juhlistaa joulun perinteitä? Myös jollekin erilaiselle ratkaisulle voisi tänä vuonna löytyä paikka. Millainen joulupuu sinun kotiisi rakentuu?
Kynäkatajan oksa
Viikon kysymys: Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen?
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton