Viljelykierto säilyttää maan kyvyn tuottaa satoa
‒ ja parantaa kasvien terveyttä, satoa ja makua!
Viljelykierto on hyvä tiedostaa kasvimaan hoidossa. (Kuva: Adobe Stock)
Viljelykierrolla eli kasvinvuorotuksella tarkoitetaan eri kasvilajien vuorottelua samalla kasvupaikalla eri vuosina. Monet kasvitaudit ja tuholaiset ovat erikoistuneet tiettyihin kasvilajeihin tai saman kasviheimon kasveihin. Kun samalla paikalla kasvatettavia kasveja vaihdellaan, voidaan vähentää kasvintuhoojien runsastumisen riskiä. Viljelykierto liittyy oleellisena osana luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon. Viljelykierron ansiosta kasvisuojelutoimenpiteet kasvimaalla ovat yleensä paljon helpompia, kun taudit ja tuholaiset eivät pääse pesiytymään tiettyyn palstan kohtaan.
Viljelykierron avulla parannetaan myös maan rakennetta ja viljavuutta antamalla maalle eloperäistä ainesta, joka nostaa sen humuspitoisuutta. Syväjuuriset kasvit nostavat ravinteita muokkauskerrokseen ja kuohkeuttavat maata syvältä.
Tiesitkö? Kasvimaan kasvien satoa ja hyvinvointia voit parantaa myös kumppanuuskasvien avulla!
Lisää vinkkejä kasvimaan perustamiseen ja hoitoon
Info
Viljelykierron tavoitteet:
- välttää maan väsyminen
- vähentää kasvinsuojeluongelmia
- välttää tuholaisten pesiytyminen
- vähentää rikkakasveja
- käyttää maan ravinnevarantoja tasapainoisesti
Viljelykierrolla pyritään siis välttämään haitat, joita aiheutuu jatkuvasta saman kasvilajin viljelystä samalla paikalla. Vihannesviljelyssä kasvien paikkaa tulee vaihtaa vuosittain - eikä uutta mansikkamaata perusteta edellisen paikalle.
Yksi tapa havainnollistaa viljelykiertoa on nelivuotinen malli.
Viljelykierron ensimmäisenä vuonna viljellään typensitojakasveja, kuten hernettä ja papua. Herneen ja pavun juurinystyröissä elävät bakteerit sitovat ilmakehän typpeä kasvin käyttöön. Toisena vuonna samalle kasvupaikalle istutetaan puolestaan paljon typpeä tarvitsevia kasveja, kuten kaaleja tai maissia. Kolmantena vuotena samalle kasvupaikalle sopivat juurikasvit, jotka käyttävät hieman vähemmän typpeä. Neljäntenä vuotena samalle kasvupaikalle sijoitetaan kasvit, jotka käyttävät suhteellisen vähän typpeä. Tällaisia ovat esimerkiksi yrtit.
VINKKI: Perunamaan voimakasta kalkitusta kannattaa välttää juuri ennen perunan viljelyä, sillä korkea maan pH ja kalkitus voivat lisätä perunaruven riskiä. Kalkitustarve kannattaa perustaa maan pH:hon ja viljavuuteen.
Info
Viljelykierron kasvit:
Viljelykierto voidaan kasvimaalla toteuttaa esimerkiksi neljän lohkon kiertona. Kasvit voidaan ryhmitellä niiden ravinnetarpeen, kasviheimon sekä tauti- ja tuholaisriskien perusteella. Yhtä kaikille kasvimaille sopivaa kiertoa ei kuitenkaan ole, vaan kierto kannattaa suunnitella viljeltävien kasvien mukaan.
- vuosi : herne, papu
- vuosi: avomaankurkku, kaalit, kurpitsa, maissi, purjo ja muut sipulit
- vuosi: palsternakka, peruna, porkkana, punajuuri ja muut juurekset
- vuosi: retiisi, salaatit, sipuli, yrtit ja maustekasvit
Palkokasvit ovat hyödyllinen osa viljelykiertoa, sillä niiden typensidontaa ja esikasvivaikutusta voidaan hyödyntää muiden kasvien viljelyssä. Kiertoa laadittaessa kannattaa miettiä, miten niiden esikasvivaikutus hyödynnetään.
Monipuolinen viljelykierto ja muokkaukset ovat rikkakasvien, tautien ja tuholaisten hallinnan perusta.
Viljelykierto on jo vanhan kansan käyttämä keino
Viljelykiertoa on käytetty kasvien ja viljan hyvinvoinnin ja kasvun parantamiseen jo vuosisatoja.
Saman kasvin tai saman kasviheimon kasvien sopiva viljelyväli riippuu lajista sekä mahdollisista taudeista ja tuholaisista. Monille vihanneksille usean vuoden viljelykierto on hyödyksi. Esimerkiksi ristikukkaisten kasvien viljelyssä riittävän pitkä kierto on tärkeä möhöjuuren ehkäisemiseksi.
Viljelykierrossa kannattaa välttää saman kasvilajin ja mahdollisuuksien mukaan myös saman kasviheimon kasvien viljelyä peräkkäisinä vuosina samalla paikalla.
VINKKI: Lisää tietoa viljelykierrosta saa muun muassa Pro Agrian Luomupalveluista.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat