• Etusivu
  • Kasvillisuus

Tee kaunis ruukkupuutarha

Rakentajan toimitus
Päivitetty 24.02.2023
20232_80953.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Ruukkupuutarhojen suosio on lisääntynyt niiden muunneltavuuden ja myös pienen tilantarpeen vuoksi. Ruukuissa kasveja voi vaihtaa, poistaa ja lisätä koko kasvukauden ajan. Toisaalta ruukkuja on tarvittaessa helppo siirtää paikasta toiseen. Ruukkuistutuksiin sopivat kesäkukkien lisäksi niin pienet koriste- ja hedelmäpuut, pensaat, perennat, heinät, saniaiset, mehikasvit, sipulikasvit kuin vihanneksetkin. Ruukkupuutarhan voit perustaa parvekkeelle, terassille tai vaikka puutarhaan. Ruukkukasveilla voit myös täydentää perennaryhmää; täyttää aukkopaikkoja ja antaa ryhmälle korkeutta.

Ruukkuihin oikea multa

Istutusastian täytyy olla riittävän suuri, jotta kasvit viihtyisivät ja kastelu olisi helpompaa. Koska ruukussa kasvualustan määrä on rajallinen, niin kasvualustan on oltava myös laadukasta. Hyvä piha- ja parvekeruukkujen multa sisältää vettä varastoivaa biohiiltä, koska ruukuissa multa kuivuu tavallista nopeammin. Lisäksi mullan joukkoon lisätty kevytsora parantaa veden imeytymistä ja kuivakin multa kastuu helpommin.

Ruukkujen, amppeleiden ja parvekelaatikoiden multa vaihdetaan vuosittain, kun niissä kasvatetaan yksivuotisia kasveja.

Vinkki! Kun käytetään Biolanin Kesäkukkamulta-erikoiskasvualustaa, erillistä salaojaa astian pohjalla ei tarvita, koska multa sisältää ilmavuutta lisäävää kevytsoramursketta. Sama multa soveltuu myös monivuotisten kasvien ruukkuistutuksiin. Jos ruukkuihin istutetaan pikkuhavuja tai alppiruusuja – kasveja, jotka viihtyvät happamassa kasvualustassa – paras kasvualusta on Biolan Havu- ja rodomulta.

Piilota ruukkuun lannoitevarastoja!

Ruukkupuutarhan kasveja voidaan lannoittaa joko kasteluveteen sekoitettavilla tai kasvualustaan sijoitettavilla lannoitteilla.

Varastolannoitus on helppo tapa huolehtia ruukkukasvien koko kesän ravinnetarpeesta. Varastolannoitukseen soveltuvat muun muassa kaikki Biolanin rakeistetut lannoitteet, kuten Luonnonlannoite, Yrttilannos ja Amppelilannos. Luonnonlannoitteista ravinteita vapautuu vähitellen kasvien käyttöön.

Istutusvaiheessa taimien väliin tehdään kuopat, joihin sijoitetaan lannoitetta pieninä kasoina. Ylilannoituksen välttämiseksi on tärkeää, että lannoitetta ei sekoiteta koko multamäärään. Lopuksi lannoiterakeet peitetään mullalla.

Kun käytetään Lannospuikkoja, istutuksen jälkeen taimien väliin tehdään kuopat, joihin puikot työnnetään. Lannospuikot työnnetään niin syvään, että ne peittyvät kokonaan. Puikkoja lisätään tarpeen mukaan kerran kuukaudessa.

Varastolannoiteosasta riittää ravinteita koko kasvukaudelle, joten kasteluun käytetään pelkkää vettä.

(Kuva: Biolan)
(Kuva: Biolan)

Lannoitemäärän oikea annostus vaihtelee kasvilajin mukaan. Paljon ravinteita kasvuunsa käyttävät vihannekset, kuten kurkku ja tomaatti, tarvitsevat Luonnonlannoitetta jopa 1,5 l/taimi, kun taas yrteille riittää 1 dl/taimi tai 1–2 lannospuikkoa/taimi.

Kesäkukkaistutusten, kuten parvekelaatikoiden ja amppeleiden, riittävä varastolannoitusmäärä yli 10 litraisiin astioihin on 1−1,5 litraa Luonnonlannoitetta ja pienempiin 0,5−1 litraa tai 2 Amppelilannosta/taimi. Vaihtoehtoisesti varastolannoituksen sijaan voidaan käyttää Biolan Luonnonravinneneste Kesäkukille -liuosta jokaisella kastelukerralla. Liuosta annostellaan 1 korkillinen 6 litraan kasteluvettä.

Hyötykasvit ruukussa

Ruukkupuutarha voi koostua myös pelkistä hyötykasveista, sillä niistä löytyy näyttäviä lajeja niin ruukkuihin, amppeleihin kuin köynnöstukiinkin. Lisäksi hyötykasveista voidaan kerätä tuoretta ja maukasta satoa ruokapöytään.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Salaatit ovat nopeakasvuisia ja helppoja kasvattaa ruukuissa ja parvekelaatikoissa. Ruukkupuutarhassa kannattaa suosia lehtisalaatteja, joista voidaan napsia lehtisatoa vähitellen koko kesän ajan. Salaateista on olemassa myös siemensekoituksia, jolloin yhdestä siemenpussista saadaan monenlaisia makuja ja silmänruokaa.

Lehtimangoldi on paitsi syötävä vihannes, myös upea koristekasvi. Suuret pehmeät lehdet käytetään pinaatin tavoin. Paksut ja värikkäät lehtiruodit voi höyryttää ja syödä parsan tapaan. Pienet lehdet sopivat salaatteihin sellaisenaan.

Lehtikaali on yksi ravintorikkaimmista vihanneksista. Lehdet, etenkin punasävyiset, ovat erittäin koristeelliset. Lehtikaali kestää myös syksyn kylmyyttä. Lehtikaalia voidaan käyttää pitkin kesää tuoreena salaateissa tai keitettynä lämpimissä ruuissa.

Pavutja herneetviihtyvät lämpimällä kasvupaikalla. Köynnöstävistä pavuista saa kasvatettua nopeasti näkösuojan ja sen lisäksi syyskesällä päästään nauttimaan sadosta. Pavut syödään kypsennettyinä. Herneitä voi kasvattaa köynnöstukea vasten tai niistä voi ottaa pelkän versosadon. Itämisen nopeuttamiseksi sekä pavun että herneen siemenet liotetaan ennen kylvöä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Mansikoista ruukkupuutarhaan kannattaa valita jatkuvasatoinen amppelimansikka tai kuukausimansikka. Amppelimansikan sato riippuu kauniisti ja siksi se kannattaakin istuttaa amppeliin. Kuukausimansikat muodostavat tiiviin ja matalan kasvuston ja ne ovatkin kauneimmillaan lattiaruukuissa. Kuukausimansikan pieniä, makeita marjoja kypsyy syksyyn saakka.

Omista lempiyrteistä voi koota ruukkupuutarhaan sekaistutuksen. Jo yksi taimi kutakin lajia tuottaa yleensä riittävästi satoa tuorekäyttöön. Yrttien kasvatusta ei ole pakko aloittaa siemenestä, vaan taimina voi hyödyntää kaupan ruukkuyrttejä. Istutuksen yhteydessä taimista kannattaa kerätä reilusti lehtisatoa, jotta taimet juurtuvat nopeammin.

Kasveja aurinkoon ja varjoon

Kasvivalintaan vaikuttaa ruukkujen sijoituspaikka. Etelän avoimelle paikalle valitaan paahteessa viihtyviä kasveja ja pohjoispuolen tai muuten varjoisan paikan kasvien puolestaan täytyy viihtyä vähässä valossa. Hyvin tärkeää on, etenkin parvekkeella, myös ruukkupuutarhan näkyminen sisätiloista ja se, ettei se peitä muuta näköalaa! Ruukut kannattaa asetella mieluummin ryhmiin kuin sirotella sinne tänne ympäri parveketta tai patiota.

Hyötykasveista varjon ruukkupuutarhassa viihtyvät erityisen hyvin kasvit, jotka tuottavat lehtisatoa. Esimerkiksi salaatti, yrtit, kaalit ja mangoldi kasvavat hyvin myös varjossa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Ryhmäkasveja aurinkoon

Ryhmäkasvit kukkivat koko kesän ja ne ovatkin ruukkupuutarhan peruskasveja. Aurinkoisella paikalla viihtyvät suojaista ja lämmintä kasvupaikkaa vaativat lajit. Paahdetta sietävien kasvien lehdet ovat yleensä luonnostaan nukkapintaisia, neulasmaisia, vahapintaisia tai muuten haihtumista vähentäviä.

Perennoista paahteisella paikalla ruukuissa viihtyvän muun muassa maksaruohot, mehitähdet ja koristeheinät.

Kesäkukista puolestaan: amppeliolkikukka, hopealanka, hopeavillakko, hopeayrtti, kirjotulikruunu, koristeportulakka, kukonharja, kukontöyhtö, laventeli, marketta, narsissitupakka, neilikat, nolaana, petuniat, pelargonit, samettikukat, siniviuhka, timanttikukka, tulisalvia, tuoksupielus, tähtisilmä ja verbenat.

Kasveja varjoon

Varjossa viihtyvät suurilehtiset ja rehevät kasvit. Monien lajien lehdistö kasvaa varjossa kauniiksi, mutta kukkia kehittyy vähemmän kuin auringossa. Varjoon kannattaakin kokeilla kukkivien kasvien lisäksi lajeja, joiden koristearvo on lehdissä. Yrttien, heinien, ryhmäkasvien ja perennojen erikoiset lehtimuodot tulevat ruukkuistutuksissa hyvin esiin, kun kasveja katsotaan läheltä. Myös monet viherkasvit viihtyvät kesän varjoisassa ruukkupuutarhassa.

Perennoista varjoisassa ruukkupuutarhassa viihtyvät esimerkiksi keijunkukat ja kuunliljat.

Kesäkukista varjossa menestyvät: ahkeraliisa, lumihiutale, begoniat, torenia, apinankukat, hopeakäpälä, kesäsypressi, koristekaali, lankaköynnös, maahumala, muratti, karjalanneito, orvokit, verbena ja verenpisara.

Kasveista löydät lisää tietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta.

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202310_83216.jpg
Talviomenat talteen
Talviomenat kerätään viimeistään yölämpötilan laskiessa muutaman asteen pakkasen puolelle. Omenoita ei kuitenkaan saa kerätä jäisinä, vaan on odotettava lämmintä päivää, joka sulattaa omenat. Omenat kestävät reilun viiden asteen pakkasta ja kypsä omena irtoaa kannastaan helposti.
202111_73709.jpg
Kansalliset kaupunkipuistot haluavat tunnetuiksi
Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 20 vuotta sitten Hämeenlinnaan. Tänä päivänä kaupunkipuistoja on jo yhdessätoista suomalaiskaupungissa.
201912_61882.jpg
Lumi on jo peittänyt
Ajatuksena nykyisin on, ettei lumi kovasti peittele. Ettei nykyään enää saada kunnon lumipeitettä, niin kuin vanhaan hyvään aikaan. Totta varmasti onkin, että runsaslumiset talvet ovat harventuneet, mutta totta myös on, etteivät ne ole kokonaan vielä kadonneet. Onhan vanhaan hyvään aikaankin ollut niitä vähälumisia talvia.
20194_57441.jpg
Kevyet ja ketterät akkuruohonleikkurit
Boschin ergonomisia Rotak-akkuruohonleikkureita on kevyt ja ketterä käsitellä. Samalla ne ovat tehokkaita, helppokäyttöisiä ja päästöttömiä.Boschin Rotak-akkuruohonleikkureissa on ainutlaatuinen ergonominen Ergo-Flex-kahva, jonka ansiosta työskentelyasento pysyy hyvänä, eivätkä kädet rasitu tai selkä kipeydy ruohonleikkuusta. Ruohonleikkuu vaatii huomattavasti vähemmän lihasvoivaa kuin perinteisillä ruohonleikkureilla leikkaaminen. Ergo-Flex-kahvajärjestelmä mahdollistaa oikea- ja vasenkätisen käytön sekä paremman käyttömukavuuden. Uudet Rotak-akkuruohonleikkurit ovat saaneet ensimmäisenä puutarhatyökaluna arvostetun saksalaisen Aktion Gesunder Rücken -sertifikaatin hyvästä ergonomiasta.
202211_80201.jpg
Viikon kysymys: Voiko kahvinpuruja käyttää jänisten karkotukseen?
Istutin tänä kesänä 20 hopeapiippoa. Kukaan ei kertonut, että rusakko tulee ne syömään – onneksi vasta kukinnan jälkeen. Kaadoin suoraan paketista kahvia lasipurkkeihin ja asettelin niitä kasvien keskelle. Maahan suoraan ripottelu olisi saattanut pilata kasvualustan. Eläin pysyi poissa muutaman päivän, mutta viime yönä hopeapiippoja oli taas järsitty. Jotkut tupsut olivat enää 10 cm nysiä. Lasipurkkeihin oli kyllä satanut vettä viime päivinä. Kannattaako vielä tuhlata kahvia vai pitääkö hävittää kalliit rehut?
20242_83416.jpg
Koivut muistoissa ja puutarhassa
Jokaisella suomalaisella on omanlaisensa suhde koivuun. Joku muistaa saaneensa kurinpalautusta koivunoksa apuvälineenä tai koivun valkoiseen kylkeen on joskus kaiverrettu rakkaan nimeä tai nimikirjaimia. Saunassa on puolestaan vihdottu tai vastottu kotiseudusta riippuen monet murheet pois. Koivun tuoksu saunan lämmössä tai allerginen nuha siitepölyaikana tulevat varmasti myös mieleen. Monella meistä on myös muistikuva pihakoivusta lapsuudenkodin pihapiirissä – tai sellainen kasvaa omassa pihassa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton