• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kaksivuotiset kasvit

Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.06.2018
20065_89.jpg

rohtosormustinkukka

Monet kaksivuotiset ovat epätavallisen kauniita; niiden kasvattaminen kannattaa, vaikka kukintaa voi ihailla vasta toisena vuonna.

Hyviä kaksivuotisia ovat mm. Maariankello (Campanula medium), tarhasalkoruusu (Alcea rosea), ukontulikukka (Verbascum thapsus), rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea), kaunokainen (Bellis perennis), harjaneilikka (Dianthus barbatus), kyläneidonkieli (Echium vulgare), tarhaillakko (Hesperis matronalis), lemmikki (Myosotis) ja tarhaorvokki (Viola Wittrockiana-ryhmä).

Puutarha.netin Kasvikortistossa lisää tietoa ja kuvia kasveista

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202211_80183.jpg
Mistä kyse, kun pikkuluumu­tomaatti kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja? Asiantuntija vastaa
Idätin kaupan pikkuluumutomaattien siemeniä ja yksi niistä on erikoinen. Se kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja, joissa on satoja tomaatinalkuja kussakin. Koko kasvi on silkkaa kukkaa. Mistä on kyse?
20212_68766.jpg
Miten aloitan kasvihuoneharrastuksen?
Viherpeukalot ovat sen aina tienneet: puutarhanhoito tuo runsaasti iloa ja hyvää mieltä! Arkinen puuhailu kasvien parissa rauhoittaa ja hoitaa kuormittunutta mieltä. Lisäksi ajoittainen fyysinen ponnistelu tekee hyvää koko keholle ja lihaskunnolle. Ei sovi myöskään unohtaa puutarhan esteettisiä arvoja. Kun vielä kiitokseksi kaikesta tästä saa kerätä satoa omasta puutarhasta, voi puutarhuri hykerrellä tyytyväisenä. – Mikään ei maistu niin hyvältä kuin itse kasvatettu, olipa kyse sitten oman kasvihuoneen tomaateista tai avomaan mansikoista!
20215_70779.jpg
Luonnollista tuholaistorjuntaa
Yleensä tuholaiset käyvät aina jollakin tavalla jo ennestään heikon kimppuun. Luonnonmukaisessa tuholaistorjunnassa pyritään lisäämään kasvien vastustuskykyä. Tuholaishaitat rajoitetaan siedettävälle tasolle, yrittämättäkään tappaa kaikkea mikä liikkuu.
20065_112.jpg
Monivuotisten köynnösten istutussyvyys ja -etäisyys
Köynnökset maahan tai ruukkuunKöynnöksiä voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, maan jäätymiseen saakka - tosin keväinen taimi on huomattavasti pienemmän kokoinen istutettava. Paakut kastellaan sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Kasvit istutetaan entiseen kasvusyvyyteen, poikkeuksena ovat jalokärhöt ja köynnösruusut, jotka istutetaan 20 cm entistä syvempään.Kasvualustan on oltava vähintään 50 cm syvä.Köynnökset istutetaan taimen koosta ja lajin kasvuvoimakkuudesta riippuen 1 - 2 metrin välein.Lue lisää:Kasvikortiston monivuotiset köynnökset
3_P_75344.jpg
Miksi puu kaatuu?
Myräkkä kaatoi taas puita pihoissa ja teiden reunoilla. Mitkä syyt voivat altistaa puun kaatumiselle? Entä miten sitä voisi ehkäistä?VASTAUS: Mitä kookkaampi ja peittävämpi latvus on, niin sitä voimakkaampi on tuulen puuta kampeava vaikutus. Kesällä kaatumiselle ovat luonnollisesti alttiimpia lehtipuut, ja talvella taas havupuut ovat lehtensä tiputtaneita lehtipuita herkempiä koville tuulille. Puut kestävät myös paremmin jatkuvaa kovaa tuulta kuin puuskaista, vähän välillä repivää ja puuta eestaas taivuttelevaa kovaa tuulta. Ellei puun juuristo ole kyllin laaja ja ote maaperästä tiukka, niin riittävän kovissa puuskissa puhkuva tuuli saa kyllä kumoon komeammankin puun.Kovat tuulenpuuskat saattavat siis aiheuttaa sen, että puiden juuret irtoavat kasvualustastaan - ja puu alkaa kaatumaan. Usein syy puun kaatumiseen on juuri puun juuristossa ja kasvualustan laadussa. Juuriston kasvua ovat voineet haitata tiivis, kova maanlaatu tai ehkä liian lähellä olevat maanalaiset rakenteet. Juuriston pitokykyä ovat puolestaan voineet heikentää juurialueella tehdyt kaivaustyöt sekä syksyn sateissa pehmentynyt, märkä maa-aines. Maan routaantuminen auttaa puolestaan pitämään juuret tukevasti jäätyneessä maassa.Myös lajikohtaisia eroja on. Esimerkiksi kuusi on hyvin pintajuurinen; sen takia koko juurakko irtoaa helposti ja ottaa maan mukanaan. Mänty taas tekee pinnallisten juurien lisäksi myös syviä juuria, joten se harvoin kaatuu juurineen. Kalliolla tai kovin kivisessä maassa kasvaessaan tekee kyllä syväjuurisemmatkin puut kovin pinnanmyötäistä juuristoa - ja altistuvat muiden tavoin repivälle tuulelle.Myös puiden heikot kohdat saattavat kovissa tuulissa antaa periksi. Ontto kolopuu saattaa kolon kohdalta katketa tai käävän aiheuttama laho (esim. talousmetsissä ilmenevän "maannousemasienen" tai juurikäävän aiheuttama) saattaa heikentää puuta niin paljon että se katkeaa lahon kohdalla.Puut saavat myös tukea ja suojaa toisistaan. Tuuliolosuhteet muuttuvat merkittävästi harvennuksen tai avohakkuun seurauksena. Seuraavien myrskyjen aikana tulee mitä todennäköisemmin kaatumaan joku alueelle jätetyistä tai sen reunamilla kasvavista puista. Esimerkiksi tien reunaan näkösuojaksi jätettyjä tai sähkölinjojen reunoilla kasvavia puuyksilöitä kaatuu muita helpommin - ja usein sähkölinjojen päälle aiheuttaen katkoksia. Jos puuryhmästä tai metsiköstä on kaatunut puu tai puita, niin kannattaa varautua puiden kaatumiseen myös tulevissa myrskyissä.
Aronia syksyn väriloistossaan.jpg
Syyskuun värikkäät kasvit: aroniat ja piiskut
Kesän vehreys vaihtuu pikku hiljaa syksyn väri-iloitteluun. Oman osansa siihen antavat keltaisena loistava piisku ja punaisen sävyissä hehkuva aronia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton