• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.03.2013
20084_10478.jpg

Puoli kiloa kasviksia on näppituntumalla kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna.

Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.

– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.

Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.

Kotimaiset Kasvikset ry

on ponnistellut jo parinkymmenen vuoden ajan kasvisten kulutuksen lisäämiseksi. Kaupan hedelmä- ja vihannesosastot on nähty merkittävänä yhteistyökumppanina, jonka kanssa on lisätty kasvistuntemusta, kehitetty laatua ja opastettu kasvisten monipuoliseen käyttöön. Kasvikset ovat sekä kaupalle että kuluttajalle mitä kiitollisin ja kiinnostavin elintarvikeryhmä, koska kasviksiin sisältyy niin paljon hyviä ominaisuuksia.

– Toivottavasti kasvisten sisällyttäminen Sydänmerkin piiriin innostaa ihmisiä täyttämään kaupan hevi-osastolla entistä suuremman osan ostoskärrystä värikkäillä kasviksilla. Ravitsemussuositusten mukainen lautasmallihan edellyttää, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla. Samalla tyylillä olisi siis suositeltavaa täyttää puolet ostoskärrystä tai -korista erilaisilla kasviksilla. Juuri kasviksista saadaan sekä silmänruokaa, upeita värejä että herkullisia makuja, Päivi Jämsèn sanoo.

20084_10480.jpg

Hedelmä- ja vihannesosaston Sydänmerkki kattaa tuoreet ja tuoreenomaiset kasvikset: vihannekset, juurekset, hedelmät, sienet ja marjat sekä perunat. Hedelmä- ja vihannesosastot merkitään pysyvästi "Luonnon omat sydänmerkkituotteet" -kylteillä. Merkin ulkopuolelle jäävät vain kookospähkinä, etikkasäilykkeet, oliivit, kuivatut hedelmät, kuivatut marjat sekä siemenet, pähkinät ja mantelit.

Sydänmerkki on pakkausmerkintä, joka kertoo että merkitty elintarvike on tuoteryhmässään rasvan määrän ja laadun sekä suolan määrän suhteen parempi valinta. Merkin on tähän asti voinut löytää lähinnä pakatuista tuotteista. Niinpä irtomyynnissä olleet kasvikset eivät ole sisältyneet merkin piiriin. Sydänmerkkiä voi käyttää luonnollisesti myös pakatuissa kasviksissa. Moni viljelijä onkin jo hakenut merkinkäyttöoikeuden pakkauksiinsa.

Lähde: Pirjo Toikkanen, viestintäpäällikkö, Kotimaiset Kasvikset ry
Kuvat: Teppo Johansson, Kotimaiset Kasvikset ry
20084_10479.jpg
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_71320.jpg
Boheemit puutarhat ovat monimuotoisia ja helppohoitoisia
Puutarhaharrastuksen merkitys on korostunut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Harrastus tuo mielekästä tekemistä, minkä lisäksi se on luonut myös turvaa ja vakautta arkeen. Puutarhan luonnonmukaisuus on alkanut kiinnostamaan ja se onkin noussut yhä tärkeämmäksi puutarhaideologiaksi, kerrotaan Puutarhaliiton tiedotteessa.Yhä useampi puutarhuri arvostaa luonnonmukaisuutta ja pyrkii oman harrastuksensa avulla lisäämään puutarhan elinvoimaisuutta ja suojelemaan ympäristöään. Voikukkien annetaan kukkia eikä rikkaruohoja myrkytetä kulkuväyliltä. Sen sijaan lisätään luonnon biodiversiteettiä ja valitaan puutarhaan tuotteita, jotka parantavat muun muassa maan elinvoimaisuutta.Myös Lohjan asuntomessuilla päästiin ihailemaan boheemia puutarhaa. Kuvia kohteesta löydät artikkelin lopusta.
202211_80192.jpg
Kimalaisen pesä ilma-aukossa? Asiantuntija vastaa
Onko haittaa, kun kimalainen on tehnyt pesän nähtävästi tiilitalon ilma-aukkoon, sokkelin yläpuolelle.
20224_77902.jpg
Särkynytsydän: muuttaako kukka väriä kasvaessaan? Asiantuntija vastaa
Ostin tänä vuonna särkyneensydämen juuripaakun. Kasvi on lähtenyt hyvin kasvuun ruukussa. Olen esikasvattanut sen sisällä, taimi on vielä hyvin pieni. Kasvi on tehnyt ensimmäisen kukkansa, joka on valkoinen. Muuttaako kukka väriä kasvaessaan? Ostamani pitäisi olla puna-valkoinen. Valkoinen särkynytsydän on Dicentra spectabilis ´Alba´ ja puna-valkoinen Dicentra spectabilis (joka luki paketissa), onkohan minulle tullut väärä lajike?Pitääkö kukka leikata pois, jotta taimen kasvu ei hidastu? Entä pitääkö kasvia muulloin leikata paitsi lakastuneet lehdet keväällä?Ihastuin kasviin, ja päätin ensimmäistä kertaa kokeilla kasvattaa kasvia parvekkeella, Joten kokemusta ei vielä kasvista ole.Miten tulisi toimia jos ostettu taimi/juuripaakku väärä? Kasviahan ei voi palauttaa jos se on jo istutettu?
20215_64745.jpg
Kesäkukilla koreasti kesään
Pihan ja parvekkeen monikäyttöisin elementti on kesäkukkaryhmä eli kausikasvit. Niihin ei pääse kyllästymään, sillä kasvukauden aikana voi seurailla sesonkia ja vaihdella ainakin ruukkuistutusten kasveja kasvukauden edetessä. Ja jos sesongeittain ei olisikaan vaihtelunhalua, uudistuu ruukkutarhan ilme kuin itsestään vähintäänkin joka kevät uusien kesäkukkien myötä.
20231_80730.jpg
Osaatko hoitaa huonekasvejasi talvella?
Kasvitkin kaipaavat lepoa.Lepoaikana kastelu ja lannoitus ovat vähäistä.
202311_79767.jpg
Tähtianis tuo ruokaan uudenlaista makua
Rusotähtianis (Illicium verum), tunnetummin tähtianis, on monelle tuttu jouluinen mauste. Tähtianiksen maku on pippurinen ja lakritsainen. Se on tavallista anista voimakkaampi. Se on lähtöisin Kiinasta ja Pohjois-Vietnamista. Se kuuluu kiinalaisen keittiön perusmausteisiin ja sitä käytetään myös lääkeaineena.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton