• Etusivu
  • Kasvillisuus

Tuoksua ja kestävyyttä – pihasyreeni ja kuolanpioni hurmaavat vuodesta toiseen

Kesäkuun kasvit pihasyreeni ja kuolanpioni

Tiina Painokallio
Päivitetty 19.06.2025
20226_78727.jpg

Pihasyreeni hurmaa alkukesästä voimakkaalla tuoksullaan ja runsaalla kukinnallaan. (Kuva: Shutterstock)

Pihasyreeni on iso, tuoksuvakukkainen aidanne- ja yksittäispensas. Kuolanpioni on yksi maailman kestävimmistä pionilajeista.

Pihasyreeni perinnekasvien kermaa

Pihasyreeniä (Syringa vulgaris) on kasvatettu suomalaisissa puutarhoissa vuodesta 1728 lähtien, jolloin ensimmäiset taimet tuotiin Turkuun Tukholmasta. Niitä istutettiin parikymmentä vuotta myöhemmin Suomenlinnaan Helsinkiin, ja 1900-luvulle tultaessa pihasyreeni oli yleisin koristepensaamme.

Syreenit ovat pysyneet kestosuosikkeina, vaikka rinnalle ja ohikin on kivunnut uudempia pensaslajeja sadan vuoden aikana. Pihasyreeni on muun muassa Marttaliiton ja Helsingin kaupungin nimikkokukka. Toukokuun 28. Mikkelin Kenkäverossa avattiin pihasyreeninäyttely, ja alueelle on istutettu vuodesta 2011 alkaen maamme ensimmäinen syreenipuisto.

Pihasyreenejä ihaillaan niiden kukkien ihanan tuoksun ja hempeiden värien vuoksi. Kukka on sävyltään vaihtelevan siniliila tai valkoinen. Kerrannaiskukkaisia lajikkeita sanotaan jalosyreeneiksi. Lisäksi pihasyreeni tunnetaan erinomaisesta kestävyydestään. Se talvehtii hyvin Oulun korkeudella saakka ja erityisen lämpimillä paikoilla jopa Rovaniemellä.

Pihasyreeni suosii runsasmultaista ja aurinkoista kasvupaikkaa, mutta pärjää hyvin myös ajoittain kuivassa maassa ja varjossakin. Pensas nuorennetaan muutaman vuoden välein harventamalla, jolloin se kukkii runsaasti joka kesä.

<p data-block-key="oay11">Pensas nuorennetaan muutaman vuoden välein harventamalla, jolloin se kukkii runsaasti joka kesä. (Kuva: Pixabay)</p>
Pensas nuorennetaan muutaman vuoden välein harventamalla, jolloin se kukkii runsaasti joka kesä. (Kuva: Pixabay)

Kestävä ja aikainen kuolanpioni

Kuolanpioni (Paeonia anomala) on yksi kestävimmistä ja varhaisimmista pionilajeista. Punaiset versot nousevat maasta jo ennen lumen rippeiden haihtumista. Versot kasvavat keväällä pikavauhtia, ja kasvusto on kukkien puhjetessa noin metrin korkuinen. Koska liilanpunaiset kukat ovat yksinkertaiset ja kevyet, sateet eivät pieksä niitä kovin helposti maahan eivätkä kukat homehdu.

Kuolanpionin siemenet itävät helposti ja se alkaa kasvaa hyvin jakopalasesta. Laji menestyy jopa ajoittain märässä maassa ja kukkii varjossakin. Kukinnasta tulee kuitenkin komein aurinkoisella tai vain osittain varjoisalla paikalla. Ilmavaa ja keski- tai runsasravinteista kasvualustaa kannattaa varata noin puolen metrin verran, sillä kuolanpioni on roteva ja isohkolehtinen.

<p data-block-key="cb8l2">Kukinta alkaa maamme eteläosissa usein jo toukokuun loppupuolella. (Kuva: Pixabay)</p>
Kukinta alkaa maamme eteläosissa usein jo toukokuun loppupuolella. (Kuva: Pixabay)

Lähde: Taimistoviljelijät ry

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
käsin piirretty pihasuunnitelma
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
20218_71749.jpg
Mitä kuuluu metsiemme marjasadolle?
Mustikan pääsatokausi on alkanut eteläisessä Suomessa. Runsaasta kukinnasta ja onnistuneesta pölytyksestä huolimatta mustikkasato jää kuivuuden takia enintään keskinkertaiseksi. Havaintometsien raaoista mustikoista hieman yli 60 prosenttia on päässyt kypsiksi marjoiksi saakka, kun pitkäaikainen keskiarvo on yli 80 prosenttia.– Kuivuus on verottanut selvästi mustikkasatoa. Kuivuus pienentää myös kypsän mustikan kokoa, joten täydet mustikkasangot ovat monin paikoin työn takana tänä vuonna, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltola.
202310_83187.jpg
Kesäkukkien jälkeen: nämä kukat kukkivat vielä pitkään syksylläkin
Osa kesäkukista alkaa jo väistämättä ränsistyä, mutta ihan vielä ei tekisi mieli antaa syksylle periksi. Keräsimme listan sellaisista kukista ja kasveista, jotka sietävät kylmeneviä alkusyksyn öitä ja joilla on helppoa uudistaa tai täydentää ruukkuistutuksia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton