Kumppanuuskasvit kasvimaalla – näin hyödynnät kasvien yhteistyötä

Kasvilajien sekoittaminen voi myös vaikeuttaa joidenkin kasvinsyöjähyönteisten isäntäkasvien löytämistä. Tutkimuksissa vaikutukset vaihtelevat kuitenkin kasvilajin, tuholaisen ja viljelyolosuhteiden mukaan. Siksi perinteisiä kumppanuuskasvipareja ei kannata pitää varmoina tuholaistorjuntakeinoina.

Palkokasvit, kuten herneet ja pavut, sitovat juurinystyröissään bakteerien avulla ilmakehän typpeä. Niiden sitomaa typpeä voi jäädä myöhemmin muiden kasvien käyttöön erityisesti kasvijätteiden hajotessa, minkä vuoksi palkokasveista on hyötyä myös viljelykierrossa.

Tiesitkö?
Kumppanuusviljelyn lisäksi viljelykierto auttaa ylläpitämään kasvimaan kasvukuntoa ja ehkäisemään kasvintuhoojien kertymistä.

Kumppanuusviljelyn käytännöllisin lähtökohta on kasvimaan monimuotoisuuden lisääminen. Eri aikaan kukkivat kasvit voivat tarjota mettä ja siitepölyä pölyttäjille sekä tuholaisten luontaisille vihollisille. Erilaisten kasvien kasvattaminen rinnakkain voi lisäksi vaikeuttaa joidenkin tuholaisten isäntäkasvien löytämistä.

Tutkimuksissa esimerkiksi sipulikasvien ja useiden aromaattisten yrttien haihtuvien yhdisteiden on havaittu vaikuttavan joidenkin hyönteisten käyttäytymiseen. Tuloksia ei kuitenkaan voi yleistää niin, että tietty yrtti suojaisi automaattisesti vieressä kasvavaa vihannesta kaikilta tuholaisilta. Kumppanuusviljely toimii parhaiten yhtenä osana kasvimaan monipuolista hoitoa yhdessä viljelykierron, sopivan kasvutiheyden ja kasvien hyvän kasvukunnon kanssa.

Tähän taulukkoon on koottu perinteisessä kumppanuusviljelyssä hyvinä ja huonoina naapureina pidettyjä kasveja. Osa yhdistelmistä perustuu pitkään viljelykokemukseen, ja osasta on myös tutkimusnäyttöä. Vaikutukset voivat kuitenkin vaihdella kasvilajin, lajikkeen, kasvupaikan ja tuholaistilanteen mukaan.

Herne

• Hyvä kumppani: porkkana, nauris, retiisi, kurkku, papu, kaali, punajuuri, kesäkurpitsa, fenkoli
• Huono kumppani: sipuli, valkosipuli, purjo, tomaatti
• Muuta: sitoo juurinystyräbakteerien avulla ilmakehän typpeä

Kaalit

• Hyvä kumppani: peruna, pensaspavut, tilli, selleri, salvia, minttu, piparminttu, punajuuri, sipuli, rosmariini, kehäkukka, timjami, iisoppi
• Huono kumppani: mansikka, salkopapu
• Muuta: aromaattisten yrttien vaikutusta kaalikasvien tuholaisiin on tutkittu, mutta teho vaihtelee

Maissi

• Hyvä kumppani: peruna, herne, pavut, kurkku, kurpitsa, auringonkukka
• Huono kumppani: tomaatti
• Muuta: ‒

Persilja

• Hyvä kumppani: tomaatti, retiisi, retikka, parsa, sipulit, porkkana
• Huono kumppani: minttu, salaatti
• Muuta: ‒

Peruna

• Hyvä kumppani: pavut, kaali, piparjuuri
• Huono kumppani: kurpitsa, kurkku, tomaatti, auringonkukka
• Muuta: ‒

Porkkana

• Hyvä kumppani: herne, pavut, tomaatti, salaatti, sipuli, purjo, ruohosipuli, valkosipuli, retiisi, salvia, rosmariini
• Huono kumppani: tilli, selleri, palsternakka
• Muuta: joidenkin voimakastuoksuisten kasvien vaikutusta porkkanan tuholaisiin on tutkittu, mutta niitä ei voi pitää varmana torjuntakeinona

Punajuuri

• Hyvä kumppani: sipuli, kaali, pensaspapu, herne, fenkoli, kurkku, palsternakka, salaatti, kesäkurpitsa, valkosipuli, salvia
• Huono kumppani: purjo, pinaatti
• Muuta: ‒

Purjo

• Hyvä kumppani: sipuli, selleri, porkkana, kaali, kurkku, mustajuuri, tomaatti
• Huono kumppani: pavut, herne, punajuuri
• Muuta: ‒

Salaatti

• Hyvä kumppani: porkkana, palsternakka, retiisi, pavut, mansikka, kurkku, tomaatti, punajuuri, mustajuuri
• Huono kumppani: persilja, selleri
• Muuta: ‒

Sipuli

• Hyvä kumppani: punajuuri, kaali, porkkana, selleri, kurkku, paprika, palsternakka, kesäkurpitsa, mansikka, tomaatti, salaatti, kynteli
• Huono kumppani: herne, pavut, retiisi
• Muuta: ‒

Tilli

• Hyvä kumppani: kaali, herne, punajuuri, sipulit, pavut, kurkku, salaatti
• Huono kumppani: porkkana, kumina, fenkoli, tomaatti
• Muuta: kukkiva tilli houkuttelee kasvimaalle hyönteisiä, myös hyötyeliöitä

Valkosipuli

• Hyvä kumppani: porkkana, punajuuri, tomaatti, salaatti, ruusu, vadelma, mansikka
• Huono kumppani: herne, pavut, kaali
• Muuta: valkosipulin ja muiden sipulikasvien vaikutusta joidenkin tuholaisten käyttäytymiseen on tutkittu

Samettikukkien (Tagetes) vaikutusta kasviloisankeroisiin on tutkittu runsaasti. Tietyt lajit ja lajikkeet voivat vähentää joidenkin ankeroislajien määriä maassa, mutta vaikutus riippuu sekä samettikukasta että torjuttavasta ankeroislajista. Pelkkä samettikukkien istuttaminen vihannesten joukkoon ei ole osoittautunut luotettavaksi ankeroisten torjuntamenetelmäksi. Tehoa on saatu erityisesti silloin, kun sopivaa samettikukkaa kasvatetaan tiheänä kasvustona ennen varsinaista viljelykasvia.

Toimiva kumppanuusistutus perustuu kasvien ravinnetarpeiden, juuriston syvyyden ja kasvutavan ymmärtämiseen. Syvä- ja matalajuuristen kasvien yhdistäminen voi auttaa hyödyntämään kasvutilaa ja maaperän eri kerroksia. Istutuksia suunniteltaessa kannattaa huomioida kasvien kasvutapa, tilantarve, valo- ja vesivaatimukset sekä kasvukauden pituus. Palkokasveja kannattaa hyödyntää osana monipuolista viljelyä ja viljelykiertoa niiden typensidontakyvyn vuoksi.

Kasvuston ilmavuus on tärkeä osa onnistunutta kumppanuusviljelyä, sillä liian tiheä istutus lisää sienitautien riskiä. Viljelykierto täydentää kumppanuusistutusta ja ehkäisee maan köyhtymistä sekä kasvitauteja. Kun kokonaisuus suunnitellaan huolellisesti keväällä, kasvimaan hoito helpottuu ja sato pysyy tasalaatuisena koko kesän.