• Etusivu
  • Kasvillisuus

Lumipalloheisi ja pitkäpalko

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.12.2018
20075_4886.jpg

Tuuhea ja rehevä ’Pohjan Neito’ on myös FinE-kasvi


Toukokuun nimikkopensas

’Pohjan Neito’

on lumi-palloheiden (

Viburnum opulus

) kestävin lajike, joka pärjää hyvin menestymisvyöhykkeillä I–VII. Tästä syystä ’Pohjan Neito’ on valittu myös FinE-kasviksi. FinE-tittelin saa, kun kasvi on testien ja viljelykokemusten perusteella todettu ilmaston, tautien ja tuholaisten kestäväksi. Lisäksi FinE-kasvien täytyy olla helppohoitoisia ja näyttäviä koko kasvukauden ajan.

Tuuhea ja rehevä ’Pohjan Neito’ kasvaa 2-4 metriä korkeaksi. Kesäkuussa täyteen mittaansa kehittyneet lumivalkoiset kukintopallot koostuvat tuoksuttomista ja siitepölyttömistä kukista. Pensaan isohkot, heleän vihreät lehdet muuttuvat syysauringossa helakanpunaisiksi.

Kaikki lumipalloheisilajikkeet tarvitsevat tuoreen ja runsasravinteisen kasvualustan, jotta ne jaksavat kukkia kauan ja runsaasti. Auringon paahteisella ja kuivalla kasvupaikalla pensas altistuu hyönteisten tuhoille - etenkin heisinälvikäs syö helposti sen lehdet reikiä täyteen.

Lumipalloheisi soveltuu hyvin rakennettuun ympäristöön sekä yksittäis- että ryhmäpensaaksi. Sitä voi istuttaa myös vapaasti kasvaviin aidanteisiin.

Pikkuiset pitkäpalot koristavat kivikon


Keväällä kukkivat pitkäpalot ovat matalia kivikkoperennoja. Noin 10 sentin korkuiset lehtimättäät voivat parhaimmillaan säilyä vehreinä läpi vuoden, jos ne saavat viettää talvea hangen suojassa tai havupeitteen alla. Tummanvihreiden lehtien sekaan aukeaa toukokuussa tukuittain pieniä, tuoksuvia kukkia, jotka koostuvat neljästä valkoisesta tai vaaleanpunaisesta terälehdestä.

Valkokukkainen kaukasianpitkäpalko (Arabis caucasica) on pitkäikäinen ja kestävä, siementämälläkin leviävä perenna. Sen erittäin runsas kukinta alkaa yleensä toukokuun toisella viikolla Etelä-Suomessa. Kerrannaiskukkainen muoto ’Plena’ puhkeaa kukkaan noin viikkoa myöhemmin. Meillä luonnonvaraisena tavattava tunturipitkäpalko (Arabis alpina) on myös hyvin kestävä valkokukkainen laji, mutta kukinta kestää lyhyemmän ajan kuin kaukasianpitkäpalolla. Balkanilta tuotu valkoinen suikeropitkäpalko (Arabis procurrens) on kestävyydeltään yhtä hyvä kuin kotoinen lajimme.

20075_4887.jpg

Punapitkäpalon (Arabis x arendsii) kasvupaikka ojitetaan huolellisesti ja taimet suojataan niukkalumisilla alueilla. Nämä melko kestävät taurian- ja kaukasianpitkäpalon väliset risteymät, kuten ’Compinkie’ ja ’Rosabella’, ovat vaaleanpuna- ja punakukkaisia lajikkeita. Niiden kukinta ajoittuu toukokuuhun.

Pitkäpalot istutetaan 25-30 sentin välein läpäisevään, ohutmultaiseen, niukka- tai keskiravinteiseen kasvualustaan.

Lähde ja kuvat: Taimistoviljelijät ry
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Katse puihin, piha kuntoon, mitä istutetaan?
Piha kuntoon OSA 2/6: Ovatko pensaat pusikoita? Miltä pihan pensaat näyttävät?
Puiden jälkeen laskemme katsetta hieman alemmas ja keskitymme tontilla kasvavien pensaiden ulkoasuun, hyvinvointiin ja sijaintiin. Pihassa voi kasvaa lukuisia eri kokoisia ja näköisiä koristepensaita, marjapensaita sekä alueelle itsestään kasvaneita puskia (mm. paju).
20084_10478.jpg
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.
20239_82953.jpg
Mikä kuusta vaivaa? Asiantuntija vastaa
Mikä ilmiö on kyseessä, kun kuusesta valuu ikään kuin sahanpurua ja sitä on paljon.
20227_71466.jpg
Perinnekasvi: Maariankello
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on maariankello (Campanula medium). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.
20224_77963.jpg
Minkä kokoisen istutuskuopan tuija tarvitsee? Asiantuntija vastaa
Tarkoitukseni on istuttaa 25 kpl 2 m korkeita timanttituijan paakkutaimia. Istutusväli on 0,75 m. Minkäkokoiset istutuskuopat tarvitsen ja paljonko havumultaa kuluu istutukseen?
Pionien kukinta-aika on lyhyt, mutta upea.jpg
Kiinanpionien istuttaminen
Pioni on perennojen parhaimmistoa, joka ansaitsee paikkansa auringossa. Sijoita pioni paikkaan, josta sen suuret kukat nähdään ja täyteläinen tuoksu huomataan. Pioni sopii niin yksittäiskasviksi, katseenvangitsijaksi nurmikolle kuin kohottamaan suurempien istutusryhmien arvokkuutta. Se toimii tarvittaessa jopa kesäisenä näkösuojana. Komeat kerrannaiskukkaiset lajikkeet ovat muhkeita, yksinkertaiset kukat ovat herkempiä ja hienostuneempia – mutta kaikki pionit ovat upeita.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton