• Etusivu
  • Kasvillisuus

Lumipalloheisi ja pitkäpalko

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.12.2018
20075_4886.jpg

Tuuhea ja rehevä ’Pohjan Neito’ on myös FinE-kasvi


Toukokuun nimikkopensas

’Pohjan Neito’

on lumi-palloheiden (

Viburnum opulus

) kestävin lajike, joka pärjää hyvin menestymisvyöhykkeillä I–VII. Tästä syystä ’Pohjan Neito’ on valittu myös FinE-kasviksi. FinE-tittelin saa, kun kasvi on testien ja viljelykokemusten perusteella todettu ilmaston, tautien ja tuholaisten kestäväksi. Lisäksi FinE-kasvien täytyy olla helppohoitoisia ja näyttäviä koko kasvukauden ajan.

Tuuhea ja rehevä ’Pohjan Neito’ kasvaa 2-4 metriä korkeaksi. Kesäkuussa täyteen mittaansa kehittyneet lumivalkoiset kukintopallot koostuvat tuoksuttomista ja siitepölyttömistä kukista. Pensaan isohkot, heleän vihreät lehdet muuttuvat syysauringossa helakanpunaisiksi.

Kaikki lumipalloheisilajikkeet tarvitsevat tuoreen ja runsasravinteisen kasvualustan, jotta ne jaksavat kukkia kauan ja runsaasti. Auringon paahteisella ja kuivalla kasvupaikalla pensas altistuu hyönteisten tuhoille - etenkin heisinälvikäs syö helposti sen lehdet reikiä täyteen.

Lumipalloheisi soveltuu hyvin rakennettuun ympäristöön sekä yksittäis- että ryhmäpensaaksi. Sitä voi istuttaa myös vapaasti kasvaviin aidanteisiin.

Pikkuiset pitkäpalot koristavat kivikon


Keväällä kukkivat pitkäpalot ovat matalia kivikkoperennoja. Noin 10 sentin korkuiset lehtimättäät voivat parhaimmillaan säilyä vehreinä läpi vuoden, jos ne saavat viettää talvea hangen suojassa tai havupeitteen alla. Tummanvihreiden lehtien sekaan aukeaa toukokuussa tukuittain pieniä, tuoksuvia kukkia, jotka koostuvat neljästä valkoisesta tai vaaleanpunaisesta terälehdestä.

Valkokukkainen kaukasianpitkäpalko (Arabis caucasica) on pitkäikäinen ja kestävä, siementämälläkin leviävä perenna. Sen erittäin runsas kukinta alkaa yleensä toukokuun toisella viikolla Etelä-Suomessa. Kerrannaiskukkainen muoto ’Plena’ puhkeaa kukkaan noin viikkoa myöhemmin. Meillä luonnonvaraisena tavattava tunturipitkäpalko (Arabis alpina) on myös hyvin kestävä valkokukkainen laji, mutta kukinta kestää lyhyemmän ajan kuin kaukasianpitkäpalolla. Balkanilta tuotu valkoinen suikeropitkäpalko (Arabis procurrens) on kestävyydeltään yhtä hyvä kuin kotoinen lajimme.

20075_4887.jpg

Punapitkäpalon (Arabis x arendsii) kasvupaikka ojitetaan huolellisesti ja taimet suojataan niukkalumisilla alueilla. Nämä melko kestävät taurian- ja kaukasianpitkäpalon väliset risteymät, kuten ’Compinkie’ ja ’Rosabella’, ovat vaaleanpuna- ja punakukkaisia lajikkeita. Niiden kukinta ajoittuu toukokuuhun.

Pitkäpalot istutetaan 25-30 sentin välein läpäisevään, ohutmultaiseen, niukka- tai keskiravinteiseen kasvualustaan.

Lähde ja kuvat: Taimistoviljelijät ry
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20084_10013.jpg
Fastlock Canopy - näyttävä ovikatos helposti
Ovikatos kohentaa talon ilmettä ja suojaa sisäänkäyntiä sään rasituksilta. Katoksen kaarevan muodon ja luistavan katemateriaalin ansiosta lumi ei keräänny katoksen päälle.Icopalin Fastlock Uni –valokatteesta on saatavana asennusvalmis ovikatospakkaus tarvikkeineen. Kokonaisuuteen kuuluu katokseen tarvittava määrä valokatetta, katoksen rakenteet sekä kiinnikkeet.
20135_35181.jpg
Kanukat (Cornus) - värikkäät ja peittävät pensaat
Kanukat (Cornus) on suku kanukkakasvien (Cornaceae) heimossa. Sukuun kuuluvat lajit ovat kesävihantia yksikotisia pensaita tai pieniä puita ja joskus ruohoja. Lehdet kasvavat vastakkain ja ovat ehyitä ja ehytlaitaisia. Lehtien sivusuonet ovat eteenkaartuvia. Kukinto on sarjamainen tai latvahuiskilo ja tiheä. Kukat ovat kaksineuvoisia ja pieniä, verhiö ja teriö ovat neljälehtisiä. Hedelmä on kaksisiemeninen luumarja.Kanukoiden koristearvo perustuu värikkäisiin lehtiin sekä voimakkaan värisiin versoihin, joiden koristeellisuus tulee varsinkin talvella hyvin esille. Kanukat ovat isoja, leveitä, peittäviä pensaita. Kanukat viihtyvät parhaiten tuoreessa, runsasravinteisessa ja -multaisessa maassa. Monikäyttöisyyttä lisää vielä niiden viihtyminen sekä auringossa että varjossa. Kanukat sietävät tarvittaessa voimakastakin leikkausta.
20235_81938.jpg
Tomaattien taimissa sieni, onko sato pilalla? Asiantuntija vastaa
Kokeilin aloittaa kasvimaata, ja nyt tomaattien ruukkuun on ilmestynyt ruskeita sieniä. Kasteltu ilmeisesti liikaa?Onko menetetty koko sato jo ennen aikojaan vai onko jotain vielä tehtävissä?
20222_76864.jpg
Lutikka viihtyy siellä missä ihmisetkin
Viime vuosina lutikkahavainnot ovat moninkertaistuneet ja lutikkamäärät nousseet dramaattisesti globaalisti. Havainnot eivät rajoitu Suomessa ainoastaan pääkaupunkiseudulle, vaan kyse on laajemmasta ongelmasta. Myös pienemmät paikkakunnat kärsivät näistä ikävistä ihmisen ja muiden nisäkkäiden verellä elävistä syöpäläisistä.
Syksy 20238_82834.jpg
Pensailla väriä puutarhaan
Syyskaudella istuttajan apuna ovat ilmankosteus, viilenevät yöt ja silloin tällöin sattuvat sateet. Kastelun tarve on aina vähäisempää syyskauden istutuksille. Syksyllä istutetut kasvit hyödyntävät kevätkosteuden ja lähtevät nopeasti kasvuun heti ilmojen lämmetessä. Astiataimia voi mainiosti istuttaa koko syksyn, mutta paljasjuurisia taimia vasta 15.9. jälkeen – kunhan ensin yöhallat tuleennuttavat lehtipensaat.
20194_57126.jpg
Näyttävä pihatiilipäällyste kruunasi kokonaisuuden
Järvenpään kaupunki rakennutti kaupunkilaisille hienon uuden puistoalueen, jonka helmi on verivaahteroiden reunustama keraamisilla pihakivillä päällystetty "kevyenliikenteen bulevardi".

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton