Luonnonkukkien päivää vietetään 20.6.2021

Luonnonkukkien päivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 16.6.2013. Tuolloin järjestetään eri puolilla Suomea yhteensä 96 opastettua kasviretkeä. Retket ovat maksuttomia ja ne kestävät yleensä kahdesta kolmeen tuntia. Luonnonkukkien kukinta on erinomaisessa vaiheessa ennen juhannusta ja ajankohta onkin juuri oikea osallistua opastettuun kasviretkeen.

Yhteispohjoismaisen Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasviharrastuksen edistäminen ja yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Teemapäivän juuret ovat Tanskassa, jossa päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Suomessa Luonnonkukkien päivää on järjestetty vuodesta 2003 alkaen.

Kasviharrastus on ollut kasvussa viime vuosina. "Uudet määritysoppaat ja aina mukana kulkevat kännykkäkamerat innostavat ihmisiä hakemaan tietoa löytämistään kasveista. Myös ikkunasuomen luontoon.fi -verkkofoorumi tarjoaa määritysapua", kertoo aluepäällikkö Hannu Klemola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Mataroiden sukunimi Galium viittaa kreikan sanaan gala eli maito. Mataroilla onkin ollut käyttöä maidon juoksettamisessa, ja joidenkin lajien on uskottu lisäävän lehmien maidontuotantoa. Mataroita on myös omistettu Neitsyt Marialle sänkyheinänä ja Maarianpahnana. On väitetty, että Neitsyt Maria pani seimeen juuri mataroita, koska aasit olivat jättäneet ne syömättä. Myös värikasveina matarat ovat maineikkaita.

Ahomatara (Galium boreale) on koko Suomessa yleinen alkuperäislaji. Se on kuivien, valoisien lehtojen, metsänreunojen ja kalliopenkereitten kasvi. Ahomataran juurakoista saa punaväriä lankoihin ja kankaisiin. Suomessa mataroiden sukuun kuuluu kymmenkunta lajia, ahomataran lisäksi muun muassa ketojen keltamatara (Galium verum) ja sen kanssa kilpaileva niittyjen paimenmatara (Galium album). Keltamataran kukat ovat hyväntuoksuisia ja kasvia on hyödynnetty sänkyheinänä ja ruumisarkuissa. Sitä oli tapana levittää myös juhlapirtin lattialle antamaan tuoksua ja peittämään pahoja hajuja.

Keltamataran pahin uhka on kuitenkin risteytyminen paimenmataran kanssa, mistä syystä puhdas keltamatara on monin paikoin harvinaistunut tai hävinnyt etenkin rintamailta. Paimenmatara on tehokkaasti leviävä vieraslaji, jonka leviäminen Suomeen tapahtui 1800-luvulla muualta tuodun kylvöheinän siemenien ja siemenviljan mukana.

Luonnonkukkien päivän järjestävät Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL, Kasvityöryhmä, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomen Biologian Seura Vanamo ja Suomen ympäristökeskus.

Lisätiedot:

Luonnonkukkien päivänä Suomessa järjestettävät retket:
www.sll.fi/luonnonkukat

Ikkuna Suomen luontoon –verkkofoorumi:
www.ikkunasuomenluontoon.fi