Asiantuntija vastaa: Miten hevosenlantaa kompostoidaan?

Lantakomposti täytyy rakentaa niin, että siitä ei valu ympäristöön eikä etenkään pinta- tai pohjavesiin minkäänlaista valumaa. Vaatimukset ovat siis huomattavasti suuremmat kuin kotitalous- tai puutarhajätteen kompostointiin. Hevosenlanta kompostoituu yleensä helposti, yleensä jo osittain lantavarastossa (lantalassa), jos olosuhteet ovat otolliset. Kotikompostissa hevosenlantaa voi käyttää puutarhajätteen mukana, kunhan huomioi edellä mainitut valuma-asiat. Lantakompostissa pitää siis olla kiinteä pohja eikä sadevesiä saa päästää kompostiin, vaan se on suojattava kannella tai pressulla. Jos kompostoidaan myös kotitalousjätettä, pitää koko komposti suojata jyrsijöiltä.

Kompostoinnissa eloperäinen aines, ilmastoiva seosaines, kosteus, lämpötila, pH, typpi ja hiili sekä pieneliöt vaikuttavat toisiinsa ja käynnistävät prosessin. Kun kompostia kootaan, se käynnistyy, kun osatekijät ovat tasapainossa ja massaa on riittävästi. Koska yksi osatekijä vaikuttaa toiseen, ei voi antaa tarkkoja määriä siitä, kuinka paksulti mitäkin ainesta kompostiin laitetaan. Märkä kompostoitava aines tarvitsee paljon kuivikeainetta ja kuiva taas vähemmän. Seosaineen liikakäytöstä ei yleensä tarvitse olla huolissaan, sillä se korkeintaan täyttää kompostoria nopeammin. Liian vähäinen käyttö taas saattaa estää prosessin.

Seosaineita voi käyttää erilaisia pihan karikkeita ja kuivikkeena vaikkapa sammalta. On myös olemassa valmista kompostikuiviketta (esim Kekkilä), jossa on sekä karkeaa, ilmastoivaa puuainesta ja kutterilastua sekä kosteutta imeyttävää turvetta.

Kompostin kokoon vaikuttaa kompostoitavan jätteen määrä. Esimerkiksi puutarhajätteelle sopiva kompostin koko määräytyy siitä, kuinka paljon eloperäistä jätettä kertyy. Kuution (1x1x1 m) kokoinen komposti toimii usein hyvin isommallekin määrälle jätettä, sillä se painuu kompostoitumisen edetessä aika nopeasti kasaan.

Kun komposti käynnistyy, massa lämpenee. Lämpöä voi mitata mittarilla, mutta sen tuntee ihan kädelläkin, kun massaa tunnustelee syvemmältä. Jos kompostissa on lantaa, joka sinällään on hyvä käynnistysaine, mutta se ei käynnisty, voi massa olla liian kuivaa tai märkää tai se on liian tiivistä, jolloin happi ei kierrä. Syksyllä aloitettu komposti saattaa käynnistyä vasta keväällä, kun ilman lämpötila on käynnistymiselle otollisempi.

Kannattaa kysyä tarkemmin kompostoinnista oman kunnan ympäristöviranomaisilta, sillä erilaisilla alueilla voi olla erilaisia vaatimuksia. Kullakin kunnalla on kullakin omat määräyksensä siitä, miten kompostointi pitää hoitaa tai miten komposti sijoitetaan tontille (esim. kuinka lähelle rajaa, kaivoa tai vesistöä). Samalla kannattaa tarkistaa oman kunnan ohjeistus myös jätehuollosta.

Kompostointi ei ole vaikeaa, kunhan opettelee perusasiat. Hyvä esittely aiheesta on mm. Kirsi Tuomisen kirjassa Kaikki kompostoinnista, Minerva-kustannus.

Puutarhanhoitoon ja pihakasveihin liittyvissä kysymyksissä sinua palvelee alan asiantuntija Puutarhamyymälä Muhevainen Oy. Muistathan, että yksi kysymys per kysyjä.

Kysy uusi kysymys>>

Kasvikortisto on yksi Puutarha.netin suosituista Jäsenpalveluista – ja jäsenyyshän on aivan ilmaista. Kasvikortistosta löytyy tietoa jo yli 1 400 Suomessa menestyvästä kasvista; pihan ja puutarhan kasveista, luonnonkasveista sekä myös huonekasveista. Kortilta löytyy kasvin suomalaisen, ruotsalaisen sekä tieteellisen nimen lisäksi runsaasti tietoa, kuvia ja ohjeita kyseisestä kasvista.

Puutarha.netin Kasvikortisto onkin mainio apuväline pihan suunnittelussa, kasvien tunnistamisessa ja valinnassa – sekä hoidontarpeen määrittelyssä!