Monimuotoinen puutarha on pörriäisten paratiisi

Hyönteiskantoja ovat pienentäneet luontaisten elinympäristöjen ja lisääntymispaikkojen vähentyminen. Karjanlaiduntamisen myötä syntyneet perinnebiotoopit ovat kasvamassa umpeen ja häviämässä.

Hyönteisiä uhkaavat hyönteisten torjuntaan käytettävät kasvinsuojeluaineet, ne ovat valitettavasti haitallisia myös hyödyllisille hyönteisille. Ilmastonmuutos muuttaa lajistoa. Se on uhka olemassa oleville, toisaalta ilmastonmuutos voi tuoda uusia lajeja Suomen hyönteislajistoon, niitä haitallisiakin.

Hyönteishotelleja on saatavilla puutarhamyymälöistä valmiina, mutta sellaisen voi itsekin rakentaa. Edullisen hotellin saa valitsemalla paksuhkon puun ja poraamalla siihen reikiä. Saat oivan hyönteishotellin myös keräämällä nipun oksia ja sitomalla ne narulla yhteen tai asettelemalla vaakatasoon käännettyyn säilyke- tai perunalastupurkkiin onttoja putkilokasvien varsia. Hyönteishotellille parhaita paikkoja ovat aurinkoinen, tuulelta ja sateelta suojaisa paikka. Hyvä ripustuskorkeus on 1-2 metriä maanpinnasta. Ellei omista pihaa, voi hyönteishotellin laittaa parvekkeellekin.

Perhosia houkuttelee makea, lievästi käyneeltä haiskahtavien hedelmien tuoksu. Aurinkoisina loppukesän päivinä perhosia näkee maahan pudonneiden omenien parissa. Perhosille voi tehdä itsekin tällaisia houkuttelevia syöttejä. Syöttiin voi laittaa esimerkiksi ylikypsiä hedelmiä, sokeria ja lorauksen alkoholipitoista makeaa juomaa. Perhosten on helpompi nauttia tästä herkustaan, jos syötin joukkoon laittaa palan vaahtomuovia, jonka yläosa jää syötin yläpuolelle. Makea neste imeytyy vaahtomuovin palaan ja perhoset saavat siitä imettyä houkuttelevaa nestettä.

Lue lisää:

Hyönteishotelli puutarhan hyvinvointiin
Rakenna itse hyönteishotelli - katso ohjeet
Tällaisia upeita hyönteishotelleja löytyy

Kasvit tarvitsevat sadonmuodostukseen ja siementen muodostumista turvaamaan pölyttäjiä ja pölyttäjät tarvitsevat kukkia ja niistä saatavaa mettä ravinnokseen. Kasvit on hyvä valita niin, että koko kesän on pölyttäjille mettä ja siitepölyä tarjolla.

• Ensimmäisenä keväällä puutarhassa hyönteisiä houkuttelevat sipulikukat kuten krookukset ja idänsinililja.
• Vähän myöhemmin kukkivat hedelmäpuut ja marjapensaat.
• Maksaruohot aloittelevat kukintaansa heinä-elokuun.
• Todella hyvä perhoskasvi on kaunopunahattu, joka kukkii heinäkuusta-syyskuulle lajikkeesta riippuen.
• Hunajakukka on jo nimensäkin perusteella varsinainen pölyttäjäkasvi.
• Perhosia houkuttelevat nauhukset kukkivat loppukesällä.
• Yrteistä monet, kuten loistosalvia, iisoppi ja timjami vetävät puoleensa hyönteisiä.
• Erinomainen perhosten houkuttelija on Etelä-Suomessa menestyvä loppukesän kukkija syyssyrikkä (Buddleja davidii).
• Luonnonkasveista mm. maitohorsma ja pietaryrtti houkuttelevat hyönteisiä.

Hyviä pölyttäjiä ovat kimalaiset, mehiläiset ja kukkakärpäset.

Haitallisten hyönteisten luontaisia vihollisia ovat mm. leppäkertut ja harsokorennot. Eteenkin näiden toukat ovat melkoisia kirva-ahmatteja. Maakiitäjäiset ovat niin aikuisena kuin toukkanakin ruokavalioltaan monipuolisia. Niille maistuvat niin hyönteiset kuin etanatkin.

Syksyn puutarhatöiden ohessa voi jättää talvehtimispaikkoja hyönteisille.
Perennojen varsia voi jättää leikkaamatta, varret keräävät päälleen lunta talvella ja tarjoavat suojaisan talvehtimispaikan maassa talvehtiville hyönteisille. Lehtikasat pensaiden alla houkuttelevat hyönteisiä kaivautumaan talvehtimaan. Lahoamaan jätetyt risut ja muu puuaines tarjoavat hyviä talvehtimispaikkoja varsinkin kovakuoriaisille.