• Etusivu
  • Kasvillisuus

Norjanangervo - suosituin koristepensaamme?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.06.2018
20147_40151.jpg

Norjanangervo

Kaunis, kaareva kasvutapa ja runsas kukinta lienee norjanangervon (Spiraea ´Grefsheim´) suosion salaisuus. Muiden pensasangervojen tavoin myös norjanangervo on erittäin terve, kestävä ja helppohoitoinen koristepensas, joka viihtyy miltei missä vain.

Norjanangervo on monikäyttöinen pensas. Se sopii niin yksittäin, ryhmässä kuin aitana kasvatettavaksi. Se ei kaipaa leikkaamista - mutta kestää tarvittaessa jopa alasleikkaamisen. Jänisten herkkua, joten etenkin nuorten taimien suojaaminen kannattaa. Kauneimmillaan norjanangervo on kasvaessaan ja kukkiessaan vapaasti, mutta näkee niitä muotoonkin leikattuina (kukinta tällöin vähäistä).

Tutustu pensasangervoihin Kasvikortistossa...

Huomio

Huomio

Norjanangervo lyhyesti:

(Spiraea ’Grefsheim’)

Korkeus: 100–150 cm
Lehdistö: Pienet, mutta tiheästi kasvavat lehdet avautuvat varhain keväällä. Syysväri on usein keltainen.
Kukinta: Erittäin runsas ja vitivalkoinen kukinta alkaa maamme eteläosissa usein jo toukokuussa. Miedosti tuoksuva.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, kuiva–tuore, keskiravinteinen.
Vyöhykkeet: I–VI
Taimiväli: 70–80 cm
Leikkaus: Pensasta nuorennetaan harventamalla (niukasti kukkivia vanhimpia oksia) kukinnan jälkeen tai varhain keväällä ennen silmujen avautumista. Kestää myös alasleikkaamisen!

Lue lisää kestävistä pensasangervoista

Pensasangervoja (Spiraea) ovat mm: morsiusangervo, lumiangervo, mökinangervo eli purppurapaju-angervo, rusopajuangervo, norjanangervo, nietosangervo, virpiangervo, koivuangervo, japaninangervo, ruusuangervo, keijuangervo, kirjoangervo, loistoangervo, ripsureuna-angervo, verhoangervo, taiganvirpiangervo, kesäangervo, kinosangervo jne. eli valinnanvaraa löytyy.
Lue lisää pensasangervoista!

Pensasangervoista on puhetta myös Puutarha.netin Keskustelupalstalla - lue ja kommentoi!

Norjanangervosta saa myös helppohoitoisen aidanteen. Kuvan aidanne aloittaa kukintaansa...
Norjanangervosta saa myös helppohoitoisen aidanteen. Kuvan aidanne aloittaa kukintaansa...
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Dextec murtolaasti
Mitä on etanadynamiitti?
Oletko joskus harmitellut kiveä tai kalliota, joka on yksinkertaisesti "väärässä paikassa"? Tiedätkö, että on olemassa tuote, jolla niistä voi päästä eroon ilman lupabyrokratiaa ja kallista ammattiapua? Se on Ter-Mite-murtolaasti eli niin kutsuttu etanadynamiitti.
Nainen hoitaa puutarhan kasveja.
Piha kuntoon OSA 5/6: Katse kukkapenkkeihin
Uudet kiinteistön omistajat ‒ ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet ‒ kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka viidennessä osassa laitetaan kukkapenkit ja istutusryhmät kuntoon.
Kuunliljat löytyvät miltei jokaisesta puutarhasta
Istutusvinkkejä: elävöitä piha pohjoispuolellakin – asiantuntija vastaa
Kerrostalomme edustalla kadun varressa ja pohjoisen puolella kasvaa tällä hetkellä vielä pieni (parivuotinen) vuorimänty ja (kirjo)kuunliljoja. Tilaa olisi kuitenkin lisätä kasveja. Kannattaisiko lisätä vain uusia kuunliljoja vai olisiko jokin parempi vaihtoehto tuomaan iloa ja vaihtelua? Mikä näyttäisi hyvältä?
20238_82731.jpg
Mikä pensasruusu? Asiantuntija vastaa
Mikähän pensasruusulaji on sellainen, jolla on tummanvihreät, hopeansävyiset lehdet ja jonka kukat ovat yksinkertaiset sekä aniliininpunaiset? Pensas kasvaa noin 2 metrin korkuiseksi. Luulen, että kyseessä on joku vanha lajike. Hankkisin sen pihaani, kun saisin selvitettyä lajin.
Pihlajan oksia täynnä oranssisia pihlajanmarjoja
Pihlajanmarjojen sato – herkullisia vinkkejä syksyn makuihin
Pihlajat notkuvat marjoista. Oranssisina hehkuvat pihlajanmarjatertut värittävät syksyistä maisemaa. Mutta tiesitkö, että pihlajanmarjoja voi hyödyntää myös keittiössä? Nappaa tästä muutama vinkki talteen, mitä herkkuja pihlajanmarjoista voi valmistaa.
20228_79377.jpg
Miksi särkyneensydämen kukka on valkoinen? Asiantuntija vastaa
Ostin tänä vuonna särkyneen sydämen juuripaakun. Kasvi on lähtenyt hyvin kasvuun ruukussa, olen esikasvattanut sen sisällä ja taimi on vielä hyvin pieni. Kasvi tehnyt ensimmäisen kukkansa, joka valkoinen. Muuttaako kukka väriä kasvaessaan? Ostamani pitäisi olla puna-valkoinen. Pitääkö kukka leikata pois, jotta taimen kasvu ei hidastu? Pitääkö kasvia muulloin leikata paitsi lakastuneet lehdet keväällä? Ihastuin kasviin ja päätin ensimmäistä kertaa kokeilla kasvattaa kasvia parvekkeella, Joten kokemusta ei vielä kasvista ole.Miten tulisi toimia jos ostettu taimi/juuripaakku väärä? Kasviahan ei voi palauttaa, jos se on jo istutettu? Valkoinen on Dicentra spectabilis ´Alba´ ja puna-valkoinen Dicentra spectabilis (joka luki paketissa), onkohan minulle tullut väärä lajike? Otan myös mielelläni vastaan muita hoito ohjeita.
20225_60018.jpg
Tiedätkö jokamiehenoikeutesi?
Auringonpaistetta, metsäpolkuja, herkullisia marjoja… Mutta saanko noukkia marjoja tai kerätä sieniä koriini? Voinko kirmata tuon metsän poikki, vaikka pienen puron äärelle? Saankohan onkia tässä?
20065_61.jpg
Sammalta nurmikolla?
Sammal valtaa paikan, jossa nurmikko ei syystä tai toisesta viihdy. Kun nurmikko voi hyvin, ei sammal pärjää sille elintilakilpailussa. Pysyvään tulokseen päästään poistamalla sammaloitumisen syyt: nurmikon huono ravinne- tai vesitalous, maan happamuus tai tiiviys ja alueen varjoisuus.Jos nurmialue on erittäin sammaleinen, kannattaa nurmikko perustaa kokonaan uudestaan.Sammaloituneelta nurmialueelta haravoidaan irtoava sammal pois, ja alue ilmastoidaan talikolla tai sammaleenpoistajan avulla. Alue kalkitaan huolellisesti. Kalkki alentaa maan happamuutta ja estää siten sammalen kasvua. Pinnalle lisätään ohut kerros hiekkaa ja multaa. Lopuksi alue tasoitetaan jyräämällä ja kylvetään uusia siemeniä. Jos paikka on varjoinen, kannattaa valita lajikkeita, jotka menestyvät varjoisemmassakin (esim. puisto- ja etelännata). Jatkossa huolehditaan kastelusta.
20237_78846.jpg
Miksi lupiineista pitäisi päästä eroon?
Se on alun perin kotoisin läntisen Pohjois-Amerikan vuoristoista ja on monen muun haitallisen vieraslajin tapaan tuotu Suomeen koriste- ja rehukasvina. Ensimmäiset havainnot luontoon karanneista lupiineista tehtiin 1800-luvun lopulla. Lupiini on myös myrkyllinen, vaikka pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.
Sinilevä voi muodostaa juovia veteen, tässä niitä näkyy rantakasvuston suojassa.
Sinilevähavaintoja Tampereelta Kihniöön – viikko 27 toi levää rantoihin
Pirkanmaalla tehtiin viikolla 27 sinilevähavaintoja useilla paikkakunnilla, kuten Tampereella, Kangasalla, Sastamalassa, Valkeakoskella, Pirkkalassa, Kihniössä ja Nokialla. Tuulen mukana sinilevä voi siirtyä avovesialueilta rantoihin, mikä saattaa lisätä havaintojen määrää rantavyöhykkeillä.
202110_73159.jpg
Luonnonsuojeluliitto vaatii ympäristövaikutusten arviointia
Uudenkaupungin Kalantiin suunnitellaan maamme suurinta aurikovoimalan tuotantoaluetta. Luonnonsuojeluliitto kannattaa aurinkovoimaa, mutta on esittänyt Varsinais-Suomen ely-keskukselle ympäristövaikutusten arvioinnin tekemistä Kalannin-hankkeesta. Liitto katsoo, että hankkeen vaikutusten arviointi ja kansalaisten kuuleminen on nyt ollut riittämätöntä.
20226_78795.jpg
Tornionlaaksonruusu hurmaa kestävyydellään ja kauneudellaan
Yksi heinäkuun kukista on tornionlaaksonruusu, joka on pohjoissuomalaisten vanha suosikkipensas. Se on luonnossamme villinä kasvavan metsäruusun tiheän kerrannaiskukkainen muunnos, joka kukkii peräti 3–4 viikkoa – paljon kauemmin kuin metsäruusu.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton