• Etusivu
  • Kasvillisuus

Nyt uutta: perunat ja vihannekset

Rakentajan toimitus
Julkaistu 14.06.2010
20106_22313.jpg

Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja suurin osa viikolla 15.

Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.

Yksinkertaisesti parasta

Uuden satokauden perunoita maistellessa kannattaa pitää yksinkertainen ja selkeä linja. Useimmiten huolella keitettyjen varhaisperunoiden rinnalle riittävät perinteiseen tapaan voinokare ja tuore tilli. Silli, marinoidut kalat, savukala tai graavikala maistuu lisänä. Kesäkeitto on juuri nyt ohittamaton kotiruoka ruisleivän kanssa.

Modernin tyylin mukaisesti voit keittää varhaisperunat, valuttaa ja haihduttaa veden pois ja lisätä kattilaan perunoiden joukkoon tilkan laadukasta kasviöljyä ja tuoreita mintunoksia. Taittele päälle puhdas keittiöpyyhe keräämän kosteus, anna makujen tasaantua kannen alla kymmenisen minuuttia ja herkuttele minttuperunoilla!

Kun ensimmäiset, niin sanotut neitsytperunat on juhlittu, voi varhaisperunoita kokeilla jo monin muunlaisinkin tavoin. Keitetyistä varhaisperunoista saa vaikka mitä. Tämän tiedotteen yhteyteen olen kokeillut useita hyviä salaatti- ja lämpimiä peruna-kasvisohjeita, joissa peruna yllättää myönteisesti uudella tavalla.

20106_22314.jpg

Avomaavihannesten ensisadot

Varhaisimmat vihannekset, niin kutsutut primöörit, saadaan aluksi kevyistä kausihuoneista, sitten harson alla kasvatettuina. Nippusipulia korjattiin Etelä-Suomen viljelmiltä jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla, mutta mittavammin varhaisvihanneksilla herkuttelu alkaa juhannusviikosta. Ensisadoista odotetaan määrällisesti vähintäänkin tyydyttäviä.

Kukka-, varhais- ja kiinankaalin satokaudet käynnistyivät vähän ennen kesäkuun puoliväliä. Jäävuorisalaattia, tarhahernettä ja parsakaalia saadaan tuota pikaa. Yöhallat eivät ole haitanneet sadetusten ja harsojen ansiosta. Parsa- ja kukkakaalia sekä avomaan salaatteja istutetaan koko kesäkuun ajan, jotta satoa riittää tasaisesti pitkin kesää. Vihanneskasvustot arvioidaan tällä hetkellä hyviksi.

Niputetut nuoret sipulit, porkkanat, retiisit ja nauriit tuovat kesän lautaselle. Näihin yhdistyvät hienosti valoisassa varhaiskesässä kasvaneet yrtit ja salaatit. Etelä-Savo tuottaa Etelä- ja Lounais-Suomen lisäksi aikaisimmat vihannessadot. Viljelijät kertovat, että kuuroluonteisten sateiden ansiosta vihannekset ovat menestyneet hyvin.

Käsittele arvostaen

Höyrykypsennys ja pikapaisto vokkipannulla takaavat useimmille varhaisvihanneksille parhaan tuloksen sen lisäksi, että monia vihanneksia voi rouskuttaa nyt myös raakoina. Uuden sadon kiinankaalia ja jäävuorisalaattia kannattaa sisällyttää kesäaterioihin. Varhaiskaalit ja suloiset kukka- ja parsakaalit maistuvat puhtailta ja raikkailta.

Kun kulkee aistit valppaina toreilla, halleissa ja kauppojen hevi-osastoilla, voi poimia ostoskoriin kasviksia sitä mukaa, kun uusia satoja valmistuu. Varhaisten satojen perunoita ja kasviksia on käsiteltävä hellästi ja arvostaen. Kun niitä kypsennetään, on varottava ylikypsentämistä.

Muutamia taustatietoja:
Suomessa varhaisperuna tulee myyntiin noin 500 ammattiviljelijältä. Viljelyala on noin 1000 hehtaaria. Satoa saadaan katteen alla tuotettuna 10 - 12 miljoonaa kiloa. Näistä perunoista kertyy reilu 2 kg/hlö/v. Heinäkuusta alkaen syödään ilman katetta kasvatettua perunaa.

Maukasta ja kaunista -salaatti
noin 4 dl sokeriherneitä
1 nippu retiisejä
1 nippu kesäporkkanoita
1 rkl sitruunamehua
3 rkl oliiviöljyä

  • Huuhtele litteät sokeriherneen palot, jotka voit käyttää kokonaisina. Leikkaa viistosti pariin kolmeen osaan kukin palko. Jos herneet ovat jo pulleita, kuori tuoreita herneitä niin paljon, että saat riittävän määrän.
  • Huuhtele ja viipaloi retiisit. Huuhtele ja raaputa tarvittaessa nuoret porkkanat. Viipaloi pitkittäin terävällä juustohöylällä ohuehkoiksi nauhoiksi.
  • Yhdistä salaatinainekset. Sekoita öljyyn sitruunamehua ja valele kastike päälle.

Kauden leivonnainen:

Kukkakaali-poropiirakka
Pohjaan:
2,5 dl sämpyläjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
1 dl pullomargariinia
2 rkl vettä
Täytteeseen:
1 kukkakaali (noin 400 g)
1 pieni purjo
75 - 100 g savuporoa
1 - 2 rkl hienonnettua ruohosipulia tai persiljaa
200 g (valkosipuli- tai pippuri)tuorejuustoa
1 dl maitoa
2 munaa

  • Yhdistä pohjan kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon rasva käsin sekoittaen. Lisää vesi ja sekoita taikinaa vain sen verran, että aineet tasoittuvat.
  • Kauli taikina reilusti piirasvuoan kokoiseksi, halkaisijaltaan noin 25 cm:n vuokaan sopivaksi pyöryläksi jauhoja apuna käyttäen.
  • Nosta levy kaulimen ympärille kietaistuna vuokaan ja tasoittele kädellä painellen myös vuoan reunoille. Anna pohjan jähmettyä kylmässä noin 15 minuuttia.
  • Pistele piiraspohja haarukalla ja esipaista 225 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 5 - 7 minuuttia.
  • Irrota kukkakaalista kukinnot ja keitä kevyesti suolalla maustetussa vedessä noin 5 minuuttia. Anna valua lävikössä. Leikkaa purjo ohuiksi viipaleiksi ja savuporo pieniksi kuutioiksi.
  • Vatkaa tuorejuuston joukkoon maito ja munat. Seos jää ryynimäiseksi, mutta tasoittuu uunissa.
  • Levitä pohjan päälle kukkakaalin kukinnot ja ripottele päälle purjoviipaleet, porokuutiot sekä silputtu ruohosipuli. Kaada päälle juustoseos. Paista piirasta noin 25 minuuttia. Jos pinta tummuu liikaa, peitä kesken paiston foliolla.
Tiedotteen teksti, ruokaohjeet ja kuvausjärjestelyt; lisätiedot: Pirjo Toikkanen, Kotimaiset kasvikset ry
Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Kuvat: Teppo Johansson/Kotimaiset Kasvikset ry
Kasvillisuus
yrtit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20096_17225.jpg
Nyt uutta: perunat ja vihannekset
Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja enimmät viikolla 15.Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.
20076_5367.jpg
Maistuvat perunat ja vihannekset nyt avomaalta
Varhaisimmat, maaliskuun loppupuoliskolla istutetut perunat saatiin touko-kesäkuun vaihteen juhlapöytiin. Kesäkuun puolivälissä uusien perunoiden ja kasvisesikoisten esiinmarssi vauhdittuu rivakkaan tahtiin, kun huhtikuussa maahan laitettua satoa korjataan. Oman maan kesäsato ansaitsee tulla huomatuksi. Kannattaa keskittyä erityisesti makuihin nyt, kun erityismakujen aika on.
20084_9973.jpg
Kurkkuherkkuja keväisesti ja raikkaasti
Kurkku kuuluu samaan sukuun melonien, kurpitsojen ja eksoottisen hedelmän kivanon kanssa. Se on kotoisin Pohjois-Intiasta Himalajan juurelta. Nykyisin viljeltävät miedot kurkkulajit on jalostettu siellä kasvavista villikurkuista.Kurkku on vihanneksista yksi vesipitoisimmista, joten sen energiapitoisuus on pieni, samaa luokkaa jäävuorisalaatin kanssa. Kurkku on mitä mainioin valinta painonhallintaan. Kurkusta ruoka saa volyymiä ja vatsa kylläisyyden tunnetta. Kurkku keventää ja raikastaa ruokavalion.Kurkku on maukasta ja virkistävää vettä pureskeltavassa muodossa. Lisäksi se sisältää jonkin verran vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, esimerkiksi kaliumia. Rasvaa kurkku ei sisällä juuri lainkaan ja sokeriakin vain nimeksi.
20093_15698.jpg
Yrtit maustavat ja hoitavat
Yrttien kasvihuoneviljely on mahdollistanut sen, että tuoreita yrttejä on saatavana kautta koko vuoden. Vaikka tuoreyrttien käyttö on viimeisten kymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut aiempaan verrattuna, kasvupotentiaalia on edelleen runsaasti. Uusimman tutkimuksen mukaan 57 prosenttia talouksista ilmoitti ostaneensa viime vuonna vähintään yhden kerran tuoreyrttejä. Loppuosa talouksista ei ostanut tuoreyrttejä kertaakaan.Tuoreiden makujen lisäksi yrtit antavat ruokiin värikkyyttä ja houkuttavaa tuoksua. Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä nimenomaan lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia. Nykytutkimus vahvistaa yrttien terveysvaikutukset. Yrteissä on paljon fenolisia yhdisteitä kuten yleensäkin kasviksissa. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.
20087_12161.jpg
Kasvikset kuuma ruokateema
Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.
20241_83366.jpg
Uskallanko istuttaa?
"Taimimyymälän valikoimista haltioituneena hankin laatikollisen kesäkukkia... Mutta uskallanko istuttaa kesäkukat jo ulos?"Aurinkoinen ja lämmin ilma yhdistettynä taimi- ja kesäkukkamyymälöiden runsaisiin valikoimiin saavat helposti kauneutta ja kasveja rakastavat ihmiset haltioituneena hankkimaan kukkaloistoa myös omiin kotipuutarhoihinsa. Näin käy joskus myös kokeneemmalle kotipuutarhurille...

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton