• Etusivu
  • Kasvillisuus

Nyt uutta: perunat ja vihannekset

Rakentajan toimitus
Julkaistu 14.06.2010
20106_22313.jpg

Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja suurin osa viikolla 15.

Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.

Yksinkertaisesti parasta

Uuden satokauden perunoita maistellessa kannattaa pitää yksinkertainen ja selkeä linja. Useimmiten huolella keitettyjen varhaisperunoiden rinnalle riittävät perinteiseen tapaan voinokare ja tuore tilli. Silli, marinoidut kalat, savukala tai graavikala maistuu lisänä. Kesäkeitto on juuri nyt ohittamaton kotiruoka ruisleivän kanssa.

Modernin tyylin mukaisesti voit keittää varhaisperunat, valuttaa ja haihduttaa veden pois ja lisätä kattilaan perunoiden joukkoon tilkan laadukasta kasviöljyä ja tuoreita mintunoksia. Taittele päälle puhdas keittiöpyyhe keräämän kosteus, anna makujen tasaantua kannen alla kymmenisen minuuttia ja herkuttele minttuperunoilla!

Kun ensimmäiset, niin sanotut neitsytperunat on juhlittu, voi varhaisperunoita kokeilla jo monin muunlaisinkin tavoin. Keitetyistä varhaisperunoista saa vaikka mitä. Tämän tiedotteen yhteyteen olen kokeillut useita hyviä salaatti- ja lämpimiä peruna-kasvisohjeita, joissa peruna yllättää myönteisesti uudella tavalla.

20106_22314.jpg

Avomaavihannesten ensisadot

Varhaisimmat vihannekset, niin kutsutut primöörit, saadaan aluksi kevyistä kausihuoneista, sitten harson alla kasvatettuina. Nippusipulia korjattiin Etelä-Suomen viljelmiltä jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla, mutta mittavammin varhaisvihanneksilla herkuttelu alkaa juhannusviikosta. Ensisadoista odotetaan määrällisesti vähintäänkin tyydyttäviä.

Kukka-, varhais- ja kiinankaalin satokaudet käynnistyivät vähän ennen kesäkuun puoliväliä. Jäävuorisalaattia, tarhahernettä ja parsakaalia saadaan tuota pikaa. Yöhallat eivät ole haitanneet sadetusten ja harsojen ansiosta. Parsa- ja kukkakaalia sekä avomaan salaatteja istutetaan koko kesäkuun ajan, jotta satoa riittää tasaisesti pitkin kesää. Vihanneskasvustot arvioidaan tällä hetkellä hyviksi.

Niputetut nuoret sipulit, porkkanat, retiisit ja nauriit tuovat kesän lautaselle. Näihin yhdistyvät hienosti valoisassa varhaiskesässä kasvaneet yrtit ja salaatit. Etelä-Savo tuottaa Etelä- ja Lounais-Suomen lisäksi aikaisimmat vihannessadot. Viljelijät kertovat, että kuuroluonteisten sateiden ansiosta vihannekset ovat menestyneet hyvin.

Käsittele arvostaen

Höyrykypsennys ja pikapaisto vokkipannulla takaavat useimmille varhaisvihanneksille parhaan tuloksen sen lisäksi, että monia vihanneksia voi rouskuttaa nyt myös raakoina. Uuden sadon kiinankaalia ja jäävuorisalaattia kannattaa sisällyttää kesäaterioihin. Varhaiskaalit ja suloiset kukka- ja parsakaalit maistuvat puhtailta ja raikkailta.

Kun kulkee aistit valppaina toreilla, halleissa ja kauppojen hevi-osastoilla, voi poimia ostoskoriin kasviksia sitä mukaa, kun uusia satoja valmistuu. Varhaisten satojen perunoita ja kasviksia on käsiteltävä hellästi ja arvostaen. Kun niitä kypsennetään, on varottava ylikypsentämistä.

Muutamia taustatietoja:
Suomessa varhaisperuna tulee myyntiin noin 500 ammattiviljelijältä. Viljelyala on noin 1000 hehtaaria. Satoa saadaan katteen alla tuotettuna 10 - 12 miljoonaa kiloa. Näistä perunoista kertyy reilu 2 kg/hlö/v. Heinäkuusta alkaen syödään ilman katetta kasvatettua perunaa.

Maukasta ja kaunista -salaatti
noin 4 dl sokeriherneitä
1 nippu retiisejä
1 nippu kesäporkkanoita
1 rkl sitruunamehua
3 rkl oliiviöljyä

  • Huuhtele litteät sokeriherneen palot, jotka voit käyttää kokonaisina. Leikkaa viistosti pariin kolmeen osaan kukin palko. Jos herneet ovat jo pulleita, kuori tuoreita herneitä niin paljon, että saat riittävän määrän.
  • Huuhtele ja viipaloi retiisit. Huuhtele ja raaputa tarvittaessa nuoret porkkanat. Viipaloi pitkittäin terävällä juustohöylällä ohuehkoiksi nauhoiksi.
  • Yhdistä salaatinainekset. Sekoita öljyyn sitruunamehua ja valele kastike päälle.

Kauden leivonnainen:

Kukkakaali-poropiirakka
Pohjaan:
2,5 dl sämpyläjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
1 dl pullomargariinia
2 rkl vettä
Täytteeseen:
1 kukkakaali (noin 400 g)
1 pieni purjo
75 - 100 g savuporoa
1 - 2 rkl hienonnettua ruohosipulia tai persiljaa
200 g (valkosipuli- tai pippuri)tuorejuustoa
1 dl maitoa
2 munaa

  • Yhdistä pohjan kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon rasva käsin sekoittaen. Lisää vesi ja sekoita taikinaa vain sen verran, että aineet tasoittuvat.
  • Kauli taikina reilusti piirasvuoan kokoiseksi, halkaisijaltaan noin 25 cm:n vuokaan sopivaksi pyöryläksi jauhoja apuna käyttäen.
  • Nosta levy kaulimen ympärille kietaistuna vuokaan ja tasoittele kädellä painellen myös vuoan reunoille. Anna pohjan jähmettyä kylmässä noin 15 minuuttia.
  • Pistele piiraspohja haarukalla ja esipaista 225 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 5 - 7 minuuttia.
  • Irrota kukkakaalista kukinnot ja keitä kevyesti suolalla maustetussa vedessä noin 5 minuuttia. Anna valua lävikössä. Leikkaa purjo ohuiksi viipaleiksi ja savuporo pieniksi kuutioiksi.
  • Vatkaa tuorejuuston joukkoon maito ja munat. Seos jää ryynimäiseksi, mutta tasoittuu uunissa.
  • Levitä pohjan päälle kukkakaalin kukinnot ja ripottele päälle purjoviipaleet, porokuutiot sekä silputtu ruohosipuli. Kaada päälle juustoseos. Paista piirasta noin 25 minuuttia. Jos pinta tummuu liikaa, peitä kesken paiston foliolla.
Tiedotteen teksti, ruokaohjeet ja kuvausjärjestelyt; lisätiedot: Pirjo Toikkanen, Kotimaiset kasvikset ry
Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Kuvat: Teppo Johansson/Kotimaiset Kasvikset ry
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20241_83353.jpg
Kelpaisiko suklaa? Järjestä pääsiäismunajahti!
Pääsiäinen on suomalaiselle aikaa, jolloin kesän merkit alkavat vihdoin näkyä ja takatalven mahdollisuus alkaa vähentyä. Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa pääsiäistä lasten kanssa kuin ulkona juoksentelu, värikkäät askartelut ja suklaa? Eli järjestetäänpä pääsiäismunajahti! Kaiken huipuksi siitä on iloa myös perheen pienemmille. Päästä siis sisäinen lapsesi valloilleen ja suunnittele lapsille ja lapsenmielisille hauska pääsiäismunajahti!
Pikkukrookukset
Näin valmistat puutarhan jo syksyllä ensi kevääseen
Syksyyn valmistautuvan puutarhan tuoksussa on jotain maagista. Ilman kosteus ja kesän kypsyttämät kasvit luovat ympärilleen uudenlaiset tuoksut, jotka viestivät sään viilenemisestä ja kasvukauden hiipumisesta. Aavistus syksyä on ilmassa, vaikka lämpöäkin vielä riittää.
20222_76769.jpg
Oleskelutilan suunnitteluvinkkejä
Oleskelutilan viihtyisyyteen vaikuttavat toimivuus ja ulkonäkö aivan samoin kuin talon sisällä olohuoneessa. Huonosti suunniteltu oleskelutila aiheuttaa myöhemmin rahanmenoa ja harmia, kun toimintoja ja istutuksia pitää siirtää, muuttaa ja korjata.
20084_10478.jpg
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.
Polta kynttilöitä varoen
Tunnelmallinen loma on paloturvallinen
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK toivoo suomalaisten huolehtivan paloturvallisuudesta joulun aikaan, erityisesti kynttilöitä poltettaessa. Näin vältytään ikäviltä ja jopa kohtalokkailta palovahingoilta. Kynttilän ja ulkoroihun valo tuo tunnelmaa. Siitä voi huoletta nauttia, kunhan muistaa noudattaa käyttöohjeita ja kiinnittää huomiota kynttilöiden ja ulkoroihujen turvalliseen sijoitteluun.
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton