• Etusivu
  • Hoitotyöt

Mansikan taudit ja tuholaiset

Rakentajan toimitus
Päivitetty 17.06.2022
20226_78650.jpg

Tunnista mansikan taudit ja tuholaiset.

Jo mansikan taimivaiheessa esiintyvät tuholaiset ja taudit vaikuttavat kasvin kasvuun ja kehitykseen. Taudit ja tuholaiset pääsevät leviämään taimien mukana ja ympristöstä. Alla on esitelty muutama mansikoita kiusaava tauti ja tuholainen.

Mansikkapunkki

Mansikkapunkki on alle puolen millin mittainen, lähes läpikuultava ja hidasliikkeinen karvaton toukka. Se talvehtii kasvin tyviosissa ja munii avautumattomiin lehtiin. Mansikkapunkki leviää rönsyjen avulla ja vioittaa kasvia kunnes kasvu pysähtyy. Mansikan taimet ovat kitukasvuisia ja karvaisia. Mansikan lehdet rypistyvät, väri muuttuu rusehtavaksi, marjat pvat pieniä ja himmeitä ja nahkamaisia. Myös mansikaan raakileet ovat kuivia ja pieniä.

Torjunta:
Tarkkaile taimia, pysyvätkö taimet terveinä. Myös viljelykierrolla, viljelyhygienialla ja luontaisilla vihollisilla on merkitystä mansikoiden menestymiseen. Pahoin saastuneet lohkot hävitetään. Biologisista torjuntamenetelmistä ja ruiskutteista voi tiedustella alan neuvojilta ja asiantuntijoilta.

Harmaahome

Harmaahome on sienitauti. Harmaahome näkyy aluksi raakileissa ruskeina laikkuina, joka pilaa lopuksi koko marjan. Marjat peittyvät harmaaseen, nukkamaiseen sienirihmastoon. Harmaahometta esiintyy yleisesti luonnossa. Otolliset olosuhteet sille ovat 15–20 asteen lämpötila ja runsas kosteus. Mansikoiden tiheä voimakas kasvusto, runsas kosteus ja vähäinen ilmankierto ovat omiaan lisäämään homevaaraa. Ssaastuneet lehdet tulisi polttaa syksyllä.

Harmaahometta torjutaan muun muassa oikealla lannoituksen määrällä, istutustiheydellä ja liiallisen kosteuden välttämisellä.

Härmä

Mansikkahärmä on homeen tavoin sienitauti, mutta homeesta poiketen se viihtyy hyvin kuivassa ympäristössä. Kosteutta se tarvitsee vain kasviin tunkeutumisessa ja itämisessä. Härmä leviää tehokkaimmin kuivalla ja lämpimällä säällä. Sieni viihtyy parhaiten nuorissa kasveissa ja rehevässä kasvustossa. Voimakas typpilannoitus voi lisätä härmää.

Kesällä saastuneitten lehtien alapinnoille leviää valkoista rihmastoa, jota ei silmin havaitse. Lehtien reunat käpristyvät ylöspäin ja lehtien alapinta värjäytyy punertavaksi. Kukkien terälehdet voivat punertua ja tippua liian aikaisin, jolloin marjoja ei synny. Saastuneista raakileista kehittyy pieniä ja heikosti värittyneitä marjoja. Kypsiin marjoihin tarttuessaan väri on harmahtava ja maku huono. Paras torjuntakeino on käyttää härmänkestäviä lajikkeita.

Vattukärsäkäs

Vattukärsäkäs on 2–3 mm pitkä, mustanruskea ja pitkäkärsäinen kuoriainen. Nimestään huolimatta se on myös mansikan tuholainen. Vattukärsäkäs munii varhain kukkanuppuihin ja katkoo kukkaperät osittain. Yksi naaras voi aiheuttaa paljon tuhoa. Torjuntana vattukärsäkkäille käytetään kemiallista torjuntaa. Kotikäytössä kannattaa valita kärsäkkäälle epämieluisia lajeja.

Mansikka-ankeroinen

Mansikka-ankeroinen elää kasvin tyvessä ja aiheuttaa kasviruotien karvattomuutta. Istutukseen tulee käyttää vain tarkastettuja ja terveitä taimia.

Vihannespunkki

Kellertävänpunertava vihannespunkki elää mansikan lehtien alapinnoilla muuttaen ne likaisen harmaiksi. Vihannespunkkia esiintyy lämpiminä kesinä, jolloin kasville tulee varmistaa riittävä veden ja ravinnon saanti.

Luteet

Luteet ovat 5–6 mm pitkiä. Tunnistus tehdään selässä olevasta "varoituskolmiosta". Lude talvehtii aikuisena metsänreunoilla ja pellon pientareilla. Aikuiset luteet hakeutuvat kukinnan alkaessa mansikkaan. Naaraat munivat kesäkuun alkupuolella ruohomaisille kasveille, vioittaen kukintoja ja raakileita aiheuttaen "nappipäisyyttä" ja epämuodostuneita marjoja. Vioituksia tulee eniten lohkoilla, jotka rajoittuvat metsän reunoihin ja vanhoihin nurmiin. Luteita voi torjua ruiskutteilla tai harsoilla. Myös imurilla voidaan torjua.

Hillanälvikäs

Hillanälvikkään toukka on 4–5 mm pitkä ja lähes musta. Aikuinen hillanälvikäs on vihertävän ruskea 4–5 mm pitkä kuoriainen. Se syö kasvustoa kunnes kasvin kasvu pysähtyy. Vioitus näkyy ikkunamaisina kuvioina kasvin lehdellä. Tuho voi olla totaalinen, mikäli torjunta myöhästyy. Hillanälvikästä löytyy eniten Pohjois-Suomessa. Sekä hillanälvikkään toukka että aikuinen aiheuttavat tuhoa. Se ilmestyy kasvustoon yleensä parvena, jolloin yhdessä pensaassa voi olla useita kymmeniä kuoriaisia. Hillanälvikäs talvehtii aikuisena ja munii kesällä kasvin lehdelle kellertävän munarykelmän.

Torjunta on tehtävä ennen kuin kuoriaiset ehtivät munia. Torjuntana käytetään yleensä kemiallisia ruiskutteita. Nykyisin on kehitetty myös traktorikäyttöisiä imureita, joilla kasvusto imuroidaan. Hyvin aikaisin keväällä laitettu harso voi ehkäistä tuhoja, edellyttäen, että kuoriainen ei ole talvehtinut kasvustossa.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20066_198.jpg
Lehtivihannekset, sipulit, kaalit, pensaspapu
Kaalikasvit: kukkakaali, vihreä kukkakaali, keräkaali, punakaali, suippokaali, ruusukaali, kyssäkaali, parsakaali, kurttukaali, salaattikiinankaali, japaninsinappi (mitsura), lehtikaali, pinaattikiinankaali.Kaalien taudit ja tuholaisetSipulikasvit: ruokasipuli (kepasipuli), jättisipuli, punasipuli, purjo, valkosipuli, ruohosipuli, ryvässipuli, salottisipuli, hillosipuli, ilmasipuli, vihersipuli, pilli- eli talvisipuli, helmivalkosipuli.Sipulin taudit ja tuholaisetSalaattikasvit: keräsalaatti, jääsalaatti, lehtisalaatti (vihreät, punertavat), vihannessinappi (komatsuna), tatsoikaali, kähäräendiivi, salaattisikuri, punasikuri, kardoni, sinappikaali, rucola, parsasalaatti, bataviasalaatti, sidesalaatti, salaattivuonankaali.Pinaattikasvit: pinaatti, tarhamaltsa, lehtimangoldi, köynnöspinaatti, lamopinaatti eli uudenseelanninpinaatti.Muut lehti- ja versovihannekset: ruotiselleri, tarharaparperi, ruokaparsa, salaattifenkoli.
20115_26026.jpg
Miten eroon sammaleesta?
Pihanurmikossa kasvaa ruohoa tupsu siellä, toinen täällä – mutta sammal kyllä viihtyy mainiosti. Miten sammalesta pääsisi eroon?Sammal valtaa nopeasti paikan, jossa nurmikko ei syystä tai toisesta oikein menesty. Sammal viihtyy varjoisessa paikassa, tiivistyneessä sekä happamassa maassa. Usein maa on myös liian kosteaa ja ravinneköyhää. Valo-olosuhteita harvemmin voi parantaa, mutta muulla tavoin nurmikon kasvuolosuhteita voidaan pyrkiä parantamaan. Kun nurmikko voi hyvin, niin sammal ei sille elintilakilpailussa pärjää.
20235_81960.jpg
Ruoste tarhasalkoruusussa? Asiantuntija vastaa
Istutin viikko sitten tarhasalkoruusuja puutarhaan ja tänään löysin muutamasta ruostetta. Otin pois kaikki lehdet, joissa oli näkyvää ruostetta. Ovatko taimet nyt mennyttä vai onko jotain vielä tehtävissä?
20082_8645.jpg
Perunaa tuttuun tapaan tai aivan uudesti
Suomalaiselle rakas peruna on saanut kilpailijoita, mutta peruna pitää sinnikkäästi pintansa. Laatu on kohentunut eikä perunan makuun ole kyllästytty. Perunasta saa niin arkista kuin luksusta, tavallista tai yllättävää, suomalaista tai eksoottista.Jokapäiväisessä kokkauksessa perunan on jouduttava pöytään juohevasti. Silloin keitetään perunat tutusti sellaisinaan tai kypsennetään uunissa lohkoina. Perunasose, kokonaiset uuniperunat, ranskalaiset perunat ja valkosipuliperunat takaavat pientä vaihtelua.Mistä ystävänpäivän perunat saatiinkaan?
202210_79888.jpg
Miksi krookus ei kuki? Asiantuntija vastaa
Krookukset on istutettu ohjeiden mukaisesti 4 cm syvyyteen aurinkoiseen, multavaan, läpäisevään paikkaan, mutta ne kyllä versovat heti lumien lähdettyä, eivät kuitenkaan puhkea kukkaan. Mukulat eivät ole tiheässä ja osa on istutettu toissa syksynä, osa viime syksynä. Mikä mahtaa olla syynä, kun ei kuki?
20237_80483.jpg
Katso vinkit talvikompostointiin
Kompostin lämpö syntyy kompostin pieneliöiden hajottaessa tuoretta jätettä. Kauttaaltaan hyvin lämpöeristetyssä kompostorissa pieneliöiden tuottama lämpö säilyy vuoden ympäri. Muutama vinkki auttaa pitämään kompostoitumisen vauhdissa pakkasessakin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton