• Etusivu
  • Hoitotyöt

Ohjaa sadevedet pois pihalta tai kerää säiliöön hyödynnettäväksi

Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.11.2013
20084_10025.jpg

Piha-alueella ja ajotiellä virtaavat sade- ja sulamisvedet ohjataan kallistusten avulla siiviläkannelliseen sadevesikaivoon. Se liitetään Uponor-sadevesiputkella perusvesikaivoon.

Kaivon putkiliittymä tehdään samalla tavalla kuin salaojalle. Uponor-sadevesiputken liitokseen asennetaan kumitiiviste, jotta sadevesiviemäristä saadaan tiivis. Uponor-salaojakaivon 315 kansi ei ole tarkoitettu autoliikenteen alle, mikä pitää ottaa huomioon kaivon paikkaa valittaessa. Valurautakansistolla ja telskoopisella putkella olevia sadevesikaivoja voidaan käyttää väylillä, joissa on ajoneuvoliikennettä.

Liikennöidylle piha-alueelle sopii esimerkiksi Uponor-sadevesikaivo 560/150, jossa on teleskooppinen kansisto.

Kaivon pohjaosa on sama kuin Uponor-pihakaivossa, ja siinä on 150 litran lietepesä. Valurautaisen kansiston kuormituskestävyys on 40 tn, ja siinä on pyöreä kehys.

Sadevesienkeräilysäiliö on valmistettu polyetyleenistä, joka on kulutusta kestävä ja kevyt materiaali. Se kestää hyvin esim. lämpötilasta johtyvia maaperämuutoksia.
Sadevesienkeräilysäiliö on valmistettu polyetyleenistä, joka on kulutusta kestävä ja kevyt materiaali. Se kestää hyvin esim. lämpötilasta johtyvia maaperämuutoksia.

Suomessa sataa keskimäärin 500 - 650 mm vuodessa. Hyödyntämällä sadevettä saat helposti ja vaivattomasti ravinteikkaan kasteluveden puutarhaan. Tai miksipä et pesisi sillä vaikka autoasi? Uponor-sadevesienkeräilysäiliö kerää katolta tulevat sadevedet turvallisesti yhteen säiliöön, josta voi käyttää vettä myöhemmin.

Keräyssäiliön toiminta

Vesi johdetaan rännikaivoista sadevesiputkella sadevesienkeräilysäliöön, johon se varastoituu. Vettä pumpataan säiliöstä ja käytetään aina tarpeen mukaan. Ylivuotoputki varmistaa, että säiliön vesimäärä ei koskaan nouse määrätyn tason yläpuolelle. Ylimääräinen vesi johdetaan hulevesiviemäriin, imeytykseen tai ojaan. Säiliöitä voidaan liittää useampi yhteen, jolloin käyttöön saadaan suurempi vesimäärä.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20233_69709.jpg
Kurkun maailmanennätys taas Suomeen
Suomalaiset vihannesviljelijät ovat vuonna 2020 ylittäneet ensimmäisinä maailmassa huiman sadan kilon keskisadon vuodessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamien tietojen mukaan uusi ennätysluku on noin 102 kiloa kurkkuja yhdeltä kasvihuoneneliömetriltä yhden vuoden aikana.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Kriikuna
(Prunus domestica subsp. insititia)Kriikuna on luumun (Prunus domestica) alalaji.Kriikunalla on hienoinen nukka sinisen hedelmän pinnassa. Hedelmäliha puolestaan on kellanvihreää ja sitä on luumuun verrattuna vähän. Kriikuna on luumua pienempi ja sen kivi on pyöreähkö, kun taas luumun kivi on soikea ja siinä on terävä pää. Kriikunat pysyvät syksyllä pitkään happamina ja muuttuvat makeiksi yleensä vasta ensimmäisen kunnon pakkasyön jälkeen. Jos pakkasta ei tule, niin viimeistäänkin kypsät, maahan pudonneet kriikunat ovat melko makeita ja herkullisia. Siksi sitä käytetäänkin yleensä keitettynä hilloissa ja hyytelöissä. Mehumaijassa voi valmistaa kriikunoista mehua.Hyvin kylminä talvina kriikunapensaat saattavat paleltua ja kuivua. Juuristossa on kuitenkin syksyllä varastoituja ravinteita, ja tavallisesti ne toipuvat keväällä, ja muutamassa vuodessa kasvavat entiselleen tuottaen taas hyvän sadon.Linnut eivät erityisemmin piittaa kriikunoista, mutta ainakin supikoirat ja mäyrät syövät niitä.Uskotaan, että kriikunoita on viljelty jo antiikin ajan Damaskoksessa. On pystytty todistamaan, että roomalaiset toivat sen mukanaan Englantiin, sillä sieltä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa kriikunoiden jäännöksiä. Englantilaiset puolestaan veivät kasvin Amerikkaan.Kriikunan ja myös luumun tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).Katso mitä kriikunasta sanotaan Puutarha.netin Kasvikortistossa - siellä myös kuvia kriikunasta!Puutarha.netin Keskustelupalstalla sivutaan luumu-ketjussa myös kriikunaa...
20224_77975.jpg
Riittävätkö rahat pihan rakentamiseen?
On kyseessä sitten uudisrakennuksen tontti tai valmis puutarha, pieni rivitalon piha tai suurempi tontti, niin työtä, aikaa ja rahaa sen rakentaminen ja kunnossapito varmasti vaatii. Uudistontilla ja valmiissa puutarhassa lähtökohdat ovat tietenkin erilaiset, mutta tavoite on aina sama: pihan tulee olla toimiva ja turvallinen – ja tietenkin käyttäjiensä tarpeita vastaava. Tontin koolla ei näihin tavoitteisiin ole vaikutusta, vaan ne ovat samanlaiset niin isolla kuin pienelläkin tontilla; vain kustannusten määrä muuttuu.
20236_59611.jpg
Tyrnistä terveyttä
Alkuperäiseen kasvillisuuteemme kuuluva tyrni (Hippophae rhamnoides) on todellinen monikäyttöpensas. Sitä istutetaan niin terveellisten marjojen kuin hopeisen lehdistön ja maansitomiskyvynkin takia. Lisäksi kasvi menestyy karussakin maassa, eikä se kaipaa jatkuvaa leikkaamista. Kotimaiset tyrnilajikkeet menestyvät Pohjois-Suomessa asti ja ne ovat terveitä. Pensaat kasvavat 2–5 metriä korkeiksi, mutta niiden kasvutapa, tiheys ja piikkisyys vaihtelevat lajikkeen mukaan.
20158_44225.jpg
Terassipuutarhassa väriloistoa ja pikkuherkkuja
Lasitetulle parvekkeelle tai terassille kevät saapuu aikaisemmin ja syksy myöhemmin. Lasit luovat suojaisan paikan, jonka voi Plantagenin tuotepäällikkö Kirsi Tainion vinkein muuttaa kukoistavaksi viherhuoneeksi.Jätä yhteydenottopyyntö Lumonin lasituksista
20202_62827.jpg
Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä
Tänä vuonna viimeistään on monelle käynyt selväksi, etteivät puheet ilmastonmuutoksesta olekaan ihan "hölynpölyä". Monessa kaupungissa on nyt eletty lähes täysin talvetonta talvea, tai ainakin se on ollut melko huono talvi siinä määrin, että Suomen tapoihin kuuluvat pakkaset ovat jääneet paukkumatta ja maa on pysynyt liian kuivana – tai liian märkänä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton