• Etusivu
  • Kasvillisuus

Orkideat – tropiikin kuningattaret

Rakentajan toimitus
Päivitetty 27.01.2023
20231_24338.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Orkidean eli kämmekän herkkä kauneus lumoaa ja saa pauloihinsa, vaikka varsinaiseksi viherpeukaloksi ei tunnustautuisikaan. Orkideoita pidetään kuitenkin vaikeasti kasvatettavina, vaativina ja vain asiaan vihkiytyneiden kasvatettavina kaunottarina. Onneksi asia ei ole aivan näin; orchidaceae-heimon yli 20 000 lajista ja yli 80 000 risteymästä löytyy myös vähään tyytyväisiä, aloittelijallekin sopivia lajeja. Tällaisia ovat mm. monet venuksenkengät (Paphiopedilum) sekä perhoskämmekät (Phalaenopsis) – ja näiden lajien edustajia voit löytää muun muassa marketin kukkatiskiltä tai jopa rautakaupan tarjoustuotteista!

Perhosorkidean kaunis kukinta kestää pitkään, jopa vuoden päivät. Kukinnan jälkeen se täydentää lehtimuodollaan myös viherkasvien joukkoa ja saattaa yllättää aloittelijankin kukkimalla uudelleen. Pienillä lisähoitotoimenpiteillä saadaan paljon aikaan myös orkideojen kasvatuksessa, joten niiden hoitoon kannattaa tutustua tarkemmin.

Suurin osa harrastajista kasvattaa orkideoitaan ikkunalaudalla tai muiden viherkasviensa joukossa – ja hyvällä menestyksellä. Ongelmia aiheuttaa etenkin talvella alhainen ilmankosteus ja liian korkea huonelämpötila. Orkideat ovat muiden kasvien tavoin alttiita myös tuholaisille. Aloittelijan kannattaa siis valita ensimmäiset orkideansa helppohoitoisemmista ja vähään tyytyvistä lajeista, huomioida huonelämpötilan vaikutukset ja ilmankosteuden merkitys kasvin viihtyvyyteen.

Mitä perusasioita pitäisi muistaa, kun hankkii upeasti kukkivan perhosorkidean?

Kasvia valitessa tulee tietenkin tarkistaa, että yksilö vaikuttaa terveeltä; lehdet ovat napakat ja juuret kunnossa. Tropiikista kotoisin oleva kasvi ei myöskään pidä viileästä tai vedosta, joten huomioi myymälän olosuhteet ja kuljeta kasvi kotiin hyvin suojattuna. Kotona orkidea kannattaa sijoittaa valoisalle itä- tai länsi-ikkunalle, joka on huolellisesti tiivistetty vedon estämiseksi.

Periaatteessa perhosorkidea on laiskan hoitajan kasvi; se ei pidä jatkuvasta kastelusta. Juurten tulee välillä ihan kunnolla kuivahtaa; luonnossakin lyhyt sadekuuro kastelee juuret ja hetken päästä ne ovat jälleen kuivat. Kastelutarpeen huomaa helposti ruukun painosta sekä perhosorkideoilla juurten väristä: niin kauan kun muoviruukun lävitse näkyvien juurten pinta on vihreä, ei kastelua tarvita. Sitten kun kastellaan, niin se tehdään kunnolla; ruukun voi kastella vesihanan alla tai upottaa sen muutamaksi minuutiksi vesiastiaan.

Orkideat kasvavat säästeliäästi, siksi niitä lannoitetaan vähemmän kuin muita kodin kasveja. Ne eivät kuitenkaan saa ravinteita kasvualustastaan. Hyvä keino on lannoittaa jokaisella kastelukerralla, mutta laimennetulla ravinteella. Jos perhosorkidea saa tarpeeksi valoa, niin se kasvaa ympäri vuoden pitämättä varsinaista lepokautta, joten sitä voi myös lannoittaa jatkuvasti.

Kasvualustaa tai ruukkuakaan ei tarvitse turhan usein vaihtaa, sillä perhosorkidea viihtyy ahtaassa ruukussaan ja kasvattaa juuria runsaasti myös ruukun ulkopuolelle. Vanhetessaan kasvualusta tiivistyy ja ilmankierto heikkenee; tällöin alustaksi vaihdetaan uutta, orkideoille suunniteltua valmisseosta tai sekoitetaan itse sopiva kasvualusta kaarnanpaloista tai muusta huonosti maatuvasta materiaalista. Jopa kevytsora tai lasikuulat riittävät antamaan tälle epifyytille riittävän tuen.

(Kuva: Vuokko Evilampi)
(Kuva: Vuokko Evilampi)
(Kuva: Vuokko Evilampi)
(Kuva: Vuokko Evilampi)
(Kuva: Vuokko Evilampi)
(Kuva: Vuokko Evilampi)

Muiden kasvien tavoin myös orkideat voivat kärsiä tuhoeläimistä ja taudeista. Orkidean mukana voi jo ostopaikastaan tulla villakilpikirvoja, jotka leviävät nopeasti myös muihin kasveihin. Lehtien alapinnat ja lehtihangat kannattaakin tarkistaa jo kasvia valitessa – ja säännöllisesti myös kotona, ettei tuholaisesta kertovia "villatuppoja" ilmesty näkyviin. Pienet ruskeat laikut voivat kertoa lannoituksen ongelmista, kirvojen puremista tai ne voivat olla viruksen aiheuttamia. Virukset voivat levitä myös muihin kasveihin, joten tartuntaa epäillessä kannattaa tuhota vioittunut lehti tai jopa koko kasvi.

Näiden pienten erityisominaisuuksien huomioiminen saattaa palkita orkidean omistajan upeasti uudistuvalla kukinnalla. Kiinnostuksen ja kokemuksen karttuessa kannattaa orkidea-tietouttaan lisätä alan harrastajien keskustelupalstoilla, orkideayhdistyksen sivuilla tai kirjallisuuden parissa. Jokaisella lajilla ja risteymällä on omat kasvuvaatimuksensa, joiden selvittäminen varmasti kannattaa.

Orkideaharrastajalla vain taivas on rajana

Orkideat ovat kiinnostava ja monimuotoinen kasviheimo, josta löytyy jokaiselle jotakin. On upeita, tuoksuvia kukkia (muun muassa. katleijat) ja jopa löyhkääviä (esimerkiksi Bulbophyllum), löytyy niin suurikokoisia kukkia (muun muassa Brassia-suvun kukkien terälehtien kärkiväli jopa 35 cm) kuin alle millin kokoisia kukkiakin. Myös luonnossa voi orkideoita ihailla, eikä edes tropiikkiin asti tarvitse lähteä: jopa Suomen metsissä ja niityillä – tai vaikka ojien pohjilta voi löytää orkidea-heimon edustajia; maariankämmekkää, valkolehdokkia sekä monia muita lajeja.

Lue lisää orkideoista

(Kuva: Vuokko Evilampi)
(Kuva: Vuokko Evilampi)
(Kuva: Vuokko Evilampi)
(Kuva: Vuokko Evilampi)
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20233_68562.jpg
Yrtit ovat tuoksujen ja makujen aatelisia
Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia ja nykytutkimus vahvistaakin yrttien terveysvaikutukset. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.
20237_82642.jpg
Tuholaisen munia? Asiantuntija vastaa
Onkohan nämä karviaispistiäisen munia? Lehtiä on syöty karviaisista ja viereisistä punaherukoista. Kuvassa kauniit munat herukanlehden alapinnalla.
20219_72733.jpg
Asiantuntija vastaa: Mikähän kasvi tämä on?
Avomaankurkkujen viereen on ilmestynyt kuvassa oleva paksuvartinen kasvi, joka on tällä hetkellä n. 50 cm korkea ja lehdet ovat kämmenen kokoiset. Näyttäisi alkavan kohta kukkimaan eli haluaisin tietää onko kasvi kova leviämään ja mahdollisesti muutenkin haitallinen.Viime kesänä tällä paikalla oli myös avomaankurkkuja ja erilaisia kurpitsoita, mutta mikään ei kyllä ole siihen päässyt siementämään.
20228_79394.jpg
Onko ilmansuunnalla merkitystä parvekekasvatuksessa? Asiantuntija vastaa
Tämä kysymys koskee ilmansuuntia, kun kasvattaa kukkia parvekkeella tai sisällä. Asun siis kerrostalossa ja ylin kerros, 6. kerros kulma-asunto. Ilmansuunnat ovat olohuone luoteeseen ja parveke luoteis- ja länsisuuntaan. Huoneessani voi hyvin vain traakki- eli lohikäärmepuu ja anopinkieli. Parvekkeella, joka on lasitettu, kasvaa kyllä tomaatit hyvin. Sisällä voin saada chilit hyvin kasvamaan. Tiedän lannoituksesta kyllä paljonkin. Onko ilmansuunnilla siis isokin merkitys? Tietääkseni on, mutta en tiennyt, että näin iso merkitys.
20231_80696.jpg
Upeat tulppaanit
Tulppaanin uljas ja säännöllinen muoto näyttää mahtinsa suurissa ryhmissä. Ryhmä voi olla muodoltaan säännöllinen soikio tai rivistö tai epäsäännöllisen ameebamainen. Pysty, sotilaallisen ryhdikäs ja melko säännöllisen korkuinen kukkavarsi nostaa kukkameren upeiksi, tasaisiksi kasvustoiksi. Yksinkertaisen tyylikäs ryhmä muodostuu jo yhdestä lajikkeesta, mutta lisää loistokkuutta saa yhdistämällä kahta tai useampaa lajiketta, jotka sointuvat väriltään sekä korkeudeltaan yhteen – ja tietysti kukkivat samaan aikaan.
20124_30315.jpg
Näin perustat kukkaniityn - OSA 4/5
OSA 4: Niityn kehitysKärsivällisyys on tarpeen, sillä niittykukat kehittyvät hitaasti; ensimmäisenä kesänä saattaa vasta taimettuminen tapahtua. Yksivuotiset kukat kukkivat toki jo 1. kesänä, mutta monivuotiset aloittelevat kukinnan vasta 2.-3. kesänä.Kukkaniityn kehittymiseen vaikuttavat mm. kasvualustan laatu, kylvöaika, säätilat ja niiden vaihtelut, hoito, niityn kasvillisuus ja kasvien välinen kilpailu.Alla olevista kuvapareista näet kuivan sekä tuoreen niityn kehittymisen kolmena ensimmäisenä elinvuotenaan...

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton