Paprika parhaimmillaan

Suomalaiseen ruokakulttuuriin paprikat ovat kuuluneet oikeastaan vasta 1970-luvulta alkaen. Paprikaa alettiin maistella unkarilaisissa padoissa ja keitoissa, gulasseissa. Täytetyt paprikat edustivat trendikästä illanistujaisruokaa. Eri tavoin kasviksilla, lihalla tai sienillä meheviksi täytetyt paprikat sopivat edelleen loistavasti vaikkapa sadepäiviin. Uunista tulviva tuoksu on vastustamaton.

Venäläisistä ja muista slaavilaisruoista paprika on suomalaisille tuttu herkku. Pitkään haudutettuihin keittoihin, uuni- ja pataruokiin paprika antaa täyteläisyyttä, jota voidaan vielä pehmentää nokareella smetanaa. Kirpeissä etikkasäilykkeissä paprika taas tulee esiin aivan toisenlaisena. Paprikaa sisältävät pikkelssit ja relissit täydentävät hienosti vahvoja liharuokia.

Välimeren keittiö on opettanut suomalaisille monia tapoja nauttia paprikasta. Kreikkalainen salaatti ja ratatouille sisältävät usein paprikoita. Myös paprikoiden grillaaminen ja kuoriminen marinoitaviin, antipastotyyppisiin alkuruokiin on tuttua.

Lähi-idän ja juuri nyt muodikkaissa afrikkalaisruoissa käytetään paprikaa muun muassa taginepatoihin, couscous-salaatteihin ja kalakeittoihin ja maustepaprikaa tahnoihin. Intialais- ja nepalilaisravintolat ovat tutustuttaneet suomalaiset maistelemaan paprikaa esimerkiksi kasviscurryssa.

Paprika sisältää C-vitamiinia keskimäärin neljä kertaa niin paljon kuin appelsiini. Varsinkin punaisessa paprikassa on huomattavasti A-vitamiinin esiastetta eli beetakaroteenia. Muista vitamiineista paprika sisältää merkittävästi E-vitamiinia sekä B-vitamiineja, muun muassa foolihappoa, josta suomalaisessa ruokavaliossa saattaa olla puutetta. Lisäksi paprikasta saa runsaasti flavonoideja.

Vihannespaprika maistuu sekä sellaisenaan raakana että kypsennettynä lämpimissä ruoissa. Helppo tapa on lisätä paprikaa voileiville ja salaatteihin. Dippikasviksena paprika toimii hyvin. Kokoa pitkittäin suikaloitua paprikaa esimerkiksi kurkun, kukkakaalilohkojen ja porkkanapalkkien kanssa tarjolle. Halkaise paprikoita niin, että jokainen saa niistä astian dippikastiketta varten. Paprikanpuolikas toimii myös salaatinkastikkeen tai alkusalaatin maljana.

Muurinpohjapannulle ja vokattavaksi paprika on varsinkin kesällä mitä mainioin valinta yhdessä hienonnetun maustepaprikan kanssa. Pilko mukaan muita kauden kasviksia mieltymystesi mukaan. Pyöräytä pannulle lopuksi tuoretta kiinankaalia, rucolaa tai roomansalaattia ja yrttejä.

Yhdistä paprikaa uuniruokiin, patoihin ja keittoihin sipulin ja tomaatin kanssa. Pujota paprikaa grillattaviin liha- tai kalavartaisiin. Paprikaa voit grillata myös sellaisenaan. Broileri- ja makkararuokiin paprika sopii aina. Oikea osoite paprikalle ovat myös munakkaat ja pastakastikkeet.

Taustatietoja paprikasta:

• Suomalainen syö paprikaa 2,5 kg vuodessa. Määrästä riittää pari kappaletta jokaista kuukautta kohden.
• Paprika kuuluu sijalla 7 suomalaisten suosikkikasvisten top ten -listaan. Sitä syödään määrällisesti suunnilleen saman verran kuin rapeaa keräsalaattia eli amerikansalaattia.
• Suomessa paprikoita kasvattaa reilu sata kasvihuoneyritystä. Satoa on mahdollista saada keväästä aina lokakuulle saakka. Pääsatokausi ajoittuu heinä-elokuulle.

Puolita paprikat ja poista sisäseinämät ja siemenet. Leikkaa kolmiomaisiksi paloiksi. Kuori ja paloittele punasipuli ja hienonna valkosipulinkynsi. Leikkaa kesäkurpitsa ja munakoiso pitkittäin neljään osaan ja paloittele. Viipaloi lehtisellerin varret.
Kuumenna tilkka öljyä vokki- tai muurinpohjapannulla. Lisää kasvikset ja kuumenna kahdella lastalla nostellen noin 10 minuutin ajan. Mausta hunajalla ja balsamietikalla. Lisää rusinat, joita voit ensin hetken aikaa liottaa vesitilkassa. Paahda pinjansiemeniä pinnoitetulla pannulla tai uunissa ja lisää vihannesten joukkoon. Mausta ruoka suolalla ja pippurilla.
Vinkki: Tarjoa vihanneshöystö lihan, kalan, kanan tai makkaran lisäkkeenä tai paahdetun leivän kanssa kasvisruokana. Pinnalle sopivat parmesaanijuustolastut ja rucolan ja basilikan lehdet.

Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry

Kuvat: Teppo Johansson ja Tommy Selin
Lähde: Pirjo Toikkanen, viestintäpäällikkö, Kotimaiset Kasvikset ry