• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprika parhaimmillaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2013
20087_11828.jpg

Paprika, tarkemmin sanottuna vihannespaprika, ja maustepaprika, jota yleisesti kutsutaan chiliksi, ovat yhteisen kantaäidin erilaisiksi jalostettuja marjahedelmiä. Molemmat kuuluvat samaan koisokasvien heimoon kuin tomaatti, peruna ja munakoiso.

Tutuksi monelta suunnalta

Suomalaiseen ruokakulttuuriin paprikat ovat kuuluneet oikeastaan vasta 1970-luvulta alkaen. Paprikaa alettiin maistella unkarilaisissa padoissa ja keitoissa, gulasseissa. Täytetyt paprikat edustivat trendikästä illanistujaisruokaa. Eri tavoin kasviksilla, lihalla tai sienillä meheviksi täytetyt paprikat sopivat edelleen loistavasti vaikkapa sadepäiviin. Uunista tulviva tuoksu on vastustamaton.

Venäläisistä ja muista slaavilaisruoista paprika on suomalaisille tuttu herkku. Pitkään haudutettuihin keittoihin, uuni- ja pataruokiin paprika antaa täyteläisyyttä, jota voidaan vielä pehmentää nokareella smetanaa. Kirpeissä etikkasäilykkeissä paprika taas tulee esiin aivan toisenlaisena. Paprikaa sisältävät pikkelssit ja relissit täydentävät hienosti vahvoja liharuokia.

Välimeren keittiö on opettanut suomalaisille monia tapoja nauttia paprikasta. Kreikkalainen salaatti ja ratatouille sisältävät usein paprikoita. Myös paprikoiden grillaaminen ja kuoriminen marinoitaviin, antipastotyyppisiin alkuruokiin on tuttua.

20087_11829.jpg

Miedosti maustettujen suomalaisruokien vastapainoksi alettiin 1980-luvulla maistella texmex-ruokia tacoineen, tortilloineen ja burritoineen. Niihin tarvittiin vihannespaprikoiden lisäksi poltetta tulisista maustepaprikoista. Chiliä sisältävistä salsoista levisi uusi ja pysyvä kastikemuoti. Chili con carnea syödään jo kouluruokanakin.

Thaikeittiö on matkailun myötä valloittanut suomalaisten sydämiä. Vokkipannut yleistyivät 1990-luvulla niin ammatti- kuin kotikeittiöissäkin. Vokkiin pilkkoutuu runsain mitoin sekä mietoa vihannespaprikaa että tulista maustepaprikaa. Oleellinen osa suomalaistenkin suosimaa Tom Yam -keittoa tulee tulisista maustepaprikoista.

2000-luvulla makutottumukset ovat entisestään monipuolistuneet, ja ruoissa kulkevat edelleen mukana niin miedot kuin tulisetkin paprikat. Turkkilaiset kebab-ateriat ja pepperonit ovat Suomessa jo joka pojan arkiruokaa.Turkkilainen keittiö käyttääkin paprikaa monin tavoin salaateissa, kastikkeissa ja monien tuntemissa shish kebab -vartaissa.

Lähi-idän ja juuri nyt muodikkaissa afrikkalaisruoissa käytetään paprikaa muun muassa taginepatoihin, couscous-salaatteihin ja kalakeittoihin ja maustepaprikaa tahnoihin. Intialais- ja nepalilaisravintolat ovat tutustuttaneet suomalaiset maistelemaan paprikaa esimerkiksi kasviscurryssa.

Hyvä ravintoarvo

Paprika sisältää C-vitamiinia keskimäärin neljä kertaa niin paljon kuin appelsiini. Varsinkin punaisessa paprikassa on huomattavasti A-vitamiinin esiastetta eli beetakaroteenia. Muista vitamiineista paprika sisältää merkittävästi E-vitamiinia sekä B-vitamiineja, muun muassa foolihappoa, josta suomalaisessa ruokavaliossa saattaa olla puutetta. Lisäksi paprikasta saa runsaasti flavonoideja.

Monipuolinen käyttö

Vihannespaprika maistuu sekä sellaisenaan raakana että kypsennettynä lämpimissä ruoissa. Helppo tapa on lisätä paprikaa voileiville ja salaatteihin. Dippikasviksena paprika toimii hyvin. Kokoa pitkittäin suikaloitua paprikaa esimerkiksi kurkun, kukkakaalilohkojen ja porkkanapalkkien kanssa tarjolle. Halkaise paprikoita niin, että jokainen saa niistä astian dippikastiketta varten. Paprikanpuolikas toimii myös salaatinkastikkeen tai alkusalaatin maljana.

Muurinpohjapannulle ja vokattavaksi paprika on varsinkin kesällä mitä mainioin valinta yhdessä hienonnetun maustepaprikan kanssa. Pilko mukaan muita kauden kasviksia mieltymystesi mukaan. Pyöräytä pannulle lopuksi tuoretta kiinankaalia, rucolaa tai roomansalaattia ja yrttejä.

Yhdistä paprikaa uuniruokiin, patoihin ja keittoihin sipulin ja tomaatin kanssa. Pujota paprikaa grillattaviin liha- tai kalavartaisiin. Paprikaa voit grillata myös sellaisenaan. Broileri- ja makkararuokiin paprika sopii aina. Oikea osoite paprikalle ovat myös munakkaat ja pastakastikkeet.

Taustatietoja paprikasta:

  • Suomalainen syö paprikaa 2,5 kg vuodessa. Määrästä riittää pari kappaletta jokaista kuukautta kohden.
  • Paprika kuuluu sijalla 7 suomalaisten suosikkikasvisten top ten -listaan. Sitä syödään määrällisesti suunnilleen saman verran kuin rapeaa keräsalaattia eli amerikansalaattia.
  • Suomessa paprikoita kasvattaa reilu sata kasvihuoneyritystä. Satoa on mahdollista saada keväästä aina lokakuulle saakka. Pääsatokausi ajoittuu heinä-elokuulle.

Sisilialainen vihanneshöystö

3 eriväristä paprikaa
1 punasipuli
1 valkosipulinkynsi
1 kesäkurpitsa
puolikas munakoiso
3 lehtisellerin vartta
2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
1 rkl hunajaa
2 rkl balsamietikkaa
2 rkl rusinoita
2 rkl pinjansiemeniä
suolaa
mustapippuria

20087_11827.jpg

Puolita paprikat ja poista sisäseinämät ja siemenet. Leikkaa kolmiomaisiksi paloiksi. Kuori ja paloittele punasipuli ja hienonna valkosipulinkynsi. Leikkaa kesäkurpitsa ja munakoiso pitkittäin neljään osaan ja paloittele. Viipaloi lehtisellerin varret.
Kuumenna tilkka öljyä vokki- tai muurinpohjapannulla. Lisää kasvikset ja kuumenna kahdella lastalla nostellen noin 10 minuutin ajan. Mausta hunajalla ja balsamietikalla. Lisää rusinat, joita voit ensin hetken aikaa liottaa vesitilkassa. Paahda pinjansiemeniä pinnoitetulla pannulla tai uunissa ja lisää vihannesten joukkoon. Mausta ruoka suolalla ja pippurilla.
Vinkki: Tarjoa vihanneshöystö lihan, kalan, kanan tai makkaran lisäkkeenä tai paahdetun leivän kanssa kasvisruokana. Pinnalle sopivat parmesaanijuustolastut ja rucolan ja basilikan lehdet.

Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry

Kuvat: Teppo Johansson ja Tommy Selin
Lähde: Pirjo Toikkanen, viestintäpäällikkö, Kotimaiset Kasvikset ry

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20226_78841.jpg
Heinäkuussa kukkivat nukkeruusu ja ritarinkannukset
Nukkeruusu ja ritarinkannukset kukkivat keskikesällä ja suosivat aurinkoista kasvupaikkaa. Pienimpiin ruusupensaisiin lukeutuva nukkeruusu sopii yhtä hyvin puistoihin kuin kotipihoille. Se on matala, terve ja helppohoitoinen. Yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat kestävät paahdetta ja sadetta.Jaloritarinkannukset ovat perinteisiä perennoja, jotka tekevät kukkapenkistä huomion keskipisteen. Toista metriä korkeat kukinnot ovat täynnä sinisiä, valkoisia tai vaaleanpunaisia kukkia. Sähkönsinisenä kukkiva kiinanritarinkannus sen sijaan on hento, alle puolen metrin korkuinen kivikkokasvi.
202311_73229.jpg
Jouluasetelmat ikkunoiden väliin
Asuuko teillä pieniä vikkeläsormisia lapsosia tai kaikista koristeista kiinnostuneita lemmikkejä? Jos vastasit kyllä, tiedät varmasti tunteen, kun olet asetellut pöydälle kauniisti jouluasetelmaa ja käännettyäsi selän tontut porhaltavat pitkin lattioita, kävyt on pureskeltu rikki, pumpulista luodut lumet ovat pitkin sohvaa ja lapsi luulee saaneensa niistä hattaraa. Ja mitkä koristenauhat, oliko niitäkin asetelmassa? Entäpä jos siirtäisitkin asetelman ikkunan väliin, pienten sormien ja hampaiden ulottumattomiin?
20147_40151.jpg
Norjanangervo - suosituin koristepensaamme?
Kaunis, kaareva kasvutapa ja runsas kukinta lienee norjanangervon (Spiraea ´Grefsheim´) suosion salaisuus. Muiden pensasangervojen tavoin myös norjanangervo on erittäin terve, kestävä ja helppohoitoinen koristepensas, joka viihtyy miltei missä vain.Norjanangervo on monikäyttöinen pensas. Se sopii niin yksittäin, ryhmässä kuin aitana kasvatettavaksi. Se ei kaipaa leikkaamista - mutta kestää tarvittaessa jopa alasleikkaamisen. Jänisten herkkua, joten etenkin nuorten taimien suojaaminen kannattaa. Kauneimmillaan norjanangervo on kasvaessaan ja kukkiessaan vapaasti, mutta näkee niitä muotoonkin leikattuina (kukinta tällöin vähäistä).Tutustu pensasangervoihin Kasvikortistossa...
20216_71443.jpg
Vieraslajeja nyt kukassa
Vieraslajit leviävät erityisen tehokkaasti ja ovat vaikeita hävittää. Ne aiheuttavat harmia luonnolle ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa laskea kiinteistöjen arvoa. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan, helpoimmin tunnistettavissa olevat, jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu.
20236_82340.jpg
Heinäkuun vinkit
Kesäkuukausista keskimmäinen, heinäkuu, on yleisesti vuoden lämpimin kuukausi pohjoisella pallonpuoliskollamme. Heinäkuussa Suomen luonto saavuttaa kesän kasvunsa huipun ja alkaa pian tämän jälkeen valmistautumaan syksyyn. Heinäkuussa on usein lämmintä ja kosteaa; kuurosateet ja ukkosmyrskyt ovat tavallisia Etelä- ja Keski-Suomessa – iltapäivisin lämpötilat kohoavat ainakin jossain päin Suomea hellelukemille. Lapin yöttömät yöt jatkuvat kuun lopulle saakka, mutta eteläisemmässä Suomessa huomaa jo öiden pimenemisen.
20232_68997.jpg
Oma kasvihuone kotipihaan
Punainen, omassa kasvihuoneessa kypsynyt tomaatti ylittää herkullisuudessaan kaikki tehoviljelyssä tuotetut ja vielä vihertävinä kerätyt kanssasisarensa. Tiedämme missä kasvualustassa se on kasvanut, mitä lannoitetta saanut ja onko torjunta-aineita käytetty. Itse kasvatetut vihannekset ja muiden hyötykasvien tuottama sato kruunaa ruokapöydän; ne ovat tuoretta, terveellistä ja varmasti puhdasta! Lämpöä vaativien keittiökasvien kasvatus onnistuu mainiosti myös omassa kasvihuoneessa tai vaikka parvekkeella.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton