Perennat kasvupaikan mukaan
Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.06.2018
karpaattienkello
Aurinkoon
- Kaukasianpitkäpalko (Arabis caucasica)
- Asterit (Aster)
- Tarharistikki (Aubrieta x cultorum)
- Karpaattienkello (Campanula carpatica)
- Hopeahärkki (Cerastium tomentosum)
- Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare)
- Jaloritarinkannukset (Delphinium)
- Neilikat (Dianthus)
- Kallioiset (Erigeron)
- Kultatyräkki (Euphoria polychroma)
- Sädekukat (Gaillardia)
- Mätäsharso (Gypsophila repens)
- Syyshohdekukat (Helenium)
- Kurjenmiekat (Iris)
- Punatähkä (Liatris spicata)
- Palavarakkaus (Lychnis chalcedonica)
- Helokit (Oenothera)
- Unikot (Papaver)
- Syysleimu (Phlox paniculata)
- Sammalleimu (Phlox subulata)
- Maksaruohot (Sedum)
Varjoon
- Isotöyhtöangervo (Aruncus dioicus)
- Lehtotaponlehti (Asarum europaeum)
- Vuorenkilvet (Bergenia)
- Kuunliljat (Hosta)
- Suikeroalpi (Lysimachia nummularia)
- Varjolilja (Lilium martagon)
- Kotkansiipi (Matteuccia sruthiopteris)
- Kevätkaihonkukka (Omphalodes verna)
- Varjoyrtti (Pachysandra terminalis)
- Etelänruttojuuri (Petasites hybridus)
- Valeangervot (Rodgersia)
- Varjorikko (Saxifraga umbrosa)
kuunlilja
Kuivaan
- Kärsämöt (Achillea)
- Kaukasianpitkäpalko (Arabis caucasica)
- Laukkaneilikka (Armeria maritima)
- Ketoneilikka (Dianthus deltoides)
- Sammalleimu (Phlox subulata)
- Maksaruohot (Sedum)
- Mehitähti (Sempervivum)
- Ajuruohot (Thymus)
kultakärsämö
Kosteaan
- Isotöyhtöangervo (Aruncus dioicus)
- Vuorenkilvet (Bergenia)
- Päivänliljat (Hemerocallis)
- Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica)
- Kallionauhus (Ligularia dentata)
- Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris)
- Rantakukka (Lythrum saliacria)
- Kotkansiipi (Matteuccia sruthiopteris)
- Etelänruttojuuri (Petasites hybridus)
- Valeangervot (Rodgersia)
- Kullerot (Trollius)
Rantaan ja veteen:
- Ratamosarpio (Alisma plantago-aquatica)
- Sarjarimpi (Butomus umbellatus)
- Vehka (Calla palustris)
- Rentukka (Caltha palustris)
- Kilpukka (Hydrocharis morsus-ranae)
- Keihonlehti (Sagittaria sagittifolia)
- Vesitatar (Persicaria amphibia)
- Haarapalpakko (Sparganium erectum)
- Kapeaosmankäämi (Typha angustifolia)
- Kurjenmiekka (Iris)
- Lumme (Nymphaea alba subsp. cand)
- Ulpukka (Nuphar lutea)
Talvea hyvin kestäviä
- Kultakärsämö (Achillea filipendulina)
- Ojakärsämö (Achillea ptarmica)
- Aitoukonhattu (Aconitum napellus)
- Alppiröyhytatar (Aconogonon alpinum)
- Kanadanvuokko (Anemone canadensis)
- Kissankäpälä (Antennaria dioica)
- Akileijat (Aquilegia)
- Tunturipitkäpalko (Arabis alpina)
- Isotöyhtöangervo (Aruncus dioicus)
- Syysasteri (Aster novi-belgii)
- Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia)
Isokonnantatar (Bistorta officinalis)
Peurankello (Campanula glomerata) - Vuohenkello (Campanula rapunculoides)
Tunturihärkki (Cerastium alpinum) - Hopeahärkki (Cerastium tomentosum)
- Kielo (Convallaria majalis)
- Ruohokanukka (Cornus suecica)
- Isoritarinkannus (Delphinium elatum)
- Kesäpikkusydän (Dicentra formosa)
- Kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale)
Ampiaisyrtit (Dracocephalum) - Jalokallioiset (Erigeron Speciosus-ryhmä)
- Punalatvat (Eupatorium)
- Idänkurjenpolvi (Geranium himalayense)
Kyläkurjenpolvi (Geranium pratense) - Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum)
- Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum)
- Tulikellukka (Geum coccineum)
- Koreahohdekukka (Helenium hoopesii)
- Päivänliljat (Hemerocallis)
- Kirjokuunlilja (Hosta undulata)
- Humala (Humulus lupulus)
- Kurjenmiekat (Iris)
- Euroopanalppitähti (Leontopodium alpinum)
- Lapinnauhus (Ligularia 'Hietala')
- Isonauhus (Ligularia macrophylla)
Valtikkanauhus (Ligularia przewalskii) - Aurinkonauhus (Ligularia 'The Rocket')
- Ruskolilja (Lilium bulbiferum)
- Tiikerinlilja (Lilium lancifolium)
- Palavarakkaus (Lychnis chalcedonica)
- Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris)
- Luhtalemmikki (Myosotis scorpioides)
- Kuolanpioni (Paeonia anomala)
- Viiruhelpi (Phalaris arundinacea 'Picta')
- Lehtosinilatva (Polemonium caeruleum)
- Kultahanhikki (Potentilla aurea)
- Pihaesikko (Primula x pubescens)
- Ruusujuuret (Rhodiola)
- Rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis)
- Isorikko (Saxifraga hostii)
- Maksaruohot (Sedum)
- Kanadanpiisku (Solidago canadensis)
- Kultapiisku (Solidago virgaurea)
- Lehtoängelmä (Thalictrum aquilegiifolium)
kyläkurjenpolvi
Huomio
Hyödynnä Puutarha.netin Kasvikortistoa!
Kasvikortistossamme on jo yli 1400 Suomessa menestyvän kasvilajin ja -lajikkeen tiedot kasvupaikkatoiveineen ja hoito-ohjeineen!
Kasvikortiston monipuoliset hakumahdollisuudet auttavat etsiessäsi kasveja erilaisiin olosuhteisiin - ja menestymisvyöhykkeisiin. Mainio apuväline pihan suunnittelussa, kasvien tunnistamisessa sekä kasvien hoito-ohjeiden ym. tietojen etsimisessä.
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:
Aiheeseen liittyvää
Voiko tuijia istuttaa kohopenkkiin? Asiantuntija vastaa
Tavoitteena on saada näkösuojaa pihan reunaan. Onko teoriassa mahdollista istuttaa tuijia pienistä muurikivistä rakennettuun kohopenkkiin onnistuneesti? Tonttimme reunassa kulkee valokuitukaapeli melko pinnassa (kaapelin tarkasta sijainnista ei valitettavasti ole merkittyä karttaa, joten sitä täytyy vain varoa) siinä, mihin olisi toiveissa istuttaa kaksi riviä tuijia näkösuojaa tuomaan.Alueet ovat kooltaan noin 1,6 x 1,7 m sekä 2,5 x 3,8 m – korkeuseroa pienemmällä alueella on 0,2 m ja isommalla alueella 0,5 m. Tämä on tontin raja-aidan ja talon välinen tila. Tuijat ovat ostohetkellä noin 1,8 m. Koska maata ei voi kaivaa auki, vaihtoehtona on vain pihamuurikivistä rakennetut istutuspenkit. Kuinka korkean "muurinreunan" tulee olla, jotta tuijat pärjäävät, ja olisiko istutuskehikko pohjaton / minkälaisella pohjalla? Ja onko tuijien toteutus näillä reunaehdoilla mahdollista ylipäänsä? Mikäli tuijat eivät pärjää näissä olosuhteissa, mikä olisi vaihtoehtoinen istutettava ratkaisu (mielellään ikivihreä)?
Nyt tarvitaan käytännön suunnitelma luontokadon pysäyttämiseksi
Maailman johtajat aloittivat neuvottelut luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi tällä viikolla Kiinassa ja etäyhteyksien välityksellä. Kokouksessa julkistettiin tärkeä linjanveto, mutta seuraavaksi puheiden on muututtava käytännön suunnitelmiksi, mittareiksi ja teoiksi.
Monivuotisten köynnösten istutussyvyys ja -etäisyys
Köynnökset maahan tai ruukkuunKöynnöksiä voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, maan jäätymiseen saakka - tosin keväinen taimi on huomattavasti pienemmän kokoinen istutettava. Paakut kastellaan sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Kasvit istutetaan entiseen kasvusyvyyteen, poikkeuksena ovat jalokärhöt ja köynnösruusut, jotka istutetaan 20 cm entistä syvempään.Kasvualustan on oltava vähintään 50 cm syvä.Köynnökset istutetaan taimen koosta ja lajin kasvuvoimakkuudesta riippuen 1 - 2 metrin välein.Lue lisää:Kasvikortiston monivuotiset köynnökset
Pihasuunnitelmalla voi säästää rahaa
Pihasuunnittelija ottaa huomioon asiakkaan toiveet, jotka onkin hyvä kirjata etukäteen paperille. Toiveet voivat koskea yleisiä toimintoja, esimerkiksi pyykinkuivaustelinettä ja sen paikkaa, oleskelutilan kokoa, trampoliinin maisemointia tai vaikka yksittäisiä kasvitoiveita. Ammattilainen löytää ratkaisun pihan ongelmakohtiinkin, koska hän törmää niihin säännöllisesti ja ne kuuluvat työnkuvaan. Hän osaa tuoda esille pihan hyvät puolet ja löytää parhaat tavat korjata tai piilottaa huonot puolet. Hän sovittaa pihan ja rakennukset kokonaisuudeksi, jossa mikään osatekijä ei nouse kohtuuttomasti esille tai jää kokonaan huomiotta. Tietysti hän myös tuntee Suomessa menestyvät kasvit ja niiden kasvupaikkavaatimukset. Kun kaikki pihan hankinnat on suunniteltu huolellisesti, ei tule tehtyä harkitsemattomia heräteostoksia, jotka tulevat usein yllättävänkin kalliiksi…
Pensasaidan istuttaminen
Pensasaidan perustamiseen käytetään yleensä paljasjuurisia piiskataimia, jotka istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä. Astiassa tai paakussa kasvaneita, haaroittuneita aitataimia voi istuttaa vaikka keskellä kesää. Leikattavaan pensasaitaan taimia istutetaan 3–4 kappaletta metrille, lajista riippuen. Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1–2 kpl/m.
Uusi, vaikuttava Amos Rex -taidemuseo Helsingissä tuo taidetta myös pihoille
Vaikuttava Amos Rex -taidemuseo Helsingissä tuo taidetta myös pihoille. Uniikki kohde on saanut paljon kansainvälistäkin huomiota; mm. BBC ja The Guardian ovat näyttävästi nostaneet kokonaisuutta esille. Museo sijaitsee enimmäkseen maan alla ja museon katot eli Lasipalatsin aukiolle nousevat kumpareet kutsuvat ohikulkijoita kiipeilyyn ja tallusteluun. Kumpareiden upeat ja näyttävät pinnat on suunnitellut arkkitehti Asmo Jaaksi ja aukion betonikivet on valmistanut Rakennusbetoni- ja Elementti Oy tilaustyönä ja yksinoikeudella tähän kohteeseen!