• Etusivu
  • Kasvillisuus

Perennat kasvupaikan mukaan

Rakentajan toimitus
Julkaistu 26.05.2006Päivitetty 13.06.2018
20065_99.jpg

karpaattienkello

Aurinkoon

Varjoon

kuunlilja
kuunlilja

Kuivaan

kultakärsämö
kultakärsämö

Kosteaan

20065_98.jpg

Rantaan ja veteen:

  • Ratamosarpio (Alisma plantago-aquatica)
  • Sarjarimpi (Butomus umbellatus)
  • Vehka (Calla palustris)
  • Rentukka (Caltha palustris)
  • Kilpukka (Hydrocharis morsus-ranae)
  • Keihonlehti (Sagittaria sagittifolia)
  • Vesitatar (Persicaria amphibia)
  • Haarapalpakko (Sparganium erectum)
  • Kapeaosmankäämi (Typha angustifolia)
  • Kurjenmiekka (Iris)
  • Lumme (Nymphaea alba subsp. cand)
  • Ulpukka (Nuphar lutea)

Talvea hyvin kestäviä

  • Kultakärsämö (Achillea filipendulina)
  • Ojakärsämö (Achillea ptarmica)
  • Aitoukonhattu (Aconitum napellus)
  • Alppiröyhytatar (Aconogonon alpinum)
  • Kanadanvuokko (Anemone canadensis)
  • Kissankäpälä (Antennaria dioica)
  • Akileijat (Aquilegia)
  • Tunturipitkäpalko (Arabis alpina)
  • Isotöyhtöangervo (Aruncus dioicus)
  • Syysasteri (Aster novi-belgii)
  • Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia)
    Isokonnantatar (Bistorta officinalis)
    Peurankello (Campanula glomerata)
  • Vuohenkello (Campanula rapunculoides)
    Tunturihärkki (Cerastium alpinum)
  • Hopeahärkki (Cerastium tomentosum)
  • Kielo (Convallaria majalis)
  • Ruohokanukka (Cornus suecica)
  • Isoritarinkannus (Delphinium elatum)
  • Kesäpikkusydän (Dicentra formosa)
  • Kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale)
    Ampiaisyrtit (Dracocephalum)
  • Jalokallioiset (Erigeron Speciosus-ryhmä)
  • Punalatvat (Eupatorium)
  • Idänkurjenpolvi (Geranium himalayense)
    Kyläkurjenpolvi (Geranium pratense)
  • Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum)
  • Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum)
  • Tulikellukka (Geum coccineum)
  • Koreahohdekukka (Helenium hoopesii)
  • Päivänliljat (Hemerocallis)
  • Kirjokuunlilja (Hosta undulata)
  • Humala (Humulus lupulus)
  • Kurjenmiekat (Iris)
  • Euroopanalppitähti (Leontopodium alpinum)
  • Lapinnauhus (Ligularia 'Hietala')
  • Isonauhus (Ligularia macrophylla)
    Valtikkanauhus (Ligularia przewalskii)
  • Aurinkonauhus (Ligularia 'The Rocket')
  • Ruskolilja (Lilium bulbiferum)
  • Tiikerinlilja (Lilium lancifolium)
  • Palavarakkaus (Lychnis chalcedonica)
  • Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris)
  • Luhtalemmikki (Myosotis scorpioides)
  • Kuolanpioni (Paeonia anomala)
  • Viiruhelpi (Phalaris arundinacea 'Picta')
  • Lehtosinilatva (Polemonium caeruleum)
  • Kultahanhikki (Potentilla aurea)
  • Pihaesikko (Primula x pubescens)
  • Ruusujuuret (Rhodiola)
  • Rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis)
  • Isorikko (Saxifraga hostii)
  • Maksaruohot (Sedum)
  • Kanadanpiisku (Solidago canadensis)
  • Kultapiisku (Solidago virgaurea)
  • Lehtoängelmä (Thalictrum aquilegiifolium)
kyläkurjenpolvi
kyläkurjenpolvi
Huomio

Huomio

Hyödynnä Puutarha.netin Kasvikortistoa!

Kasvikortistossamme on jo yli 1400 Suomessa menestyvän kasvilajin ja -lajikkeen tiedot kasvupaikkatoiveineen ja hoito-ohjeineen!

Kasvikortiston monipuoliset hakumahdollisuudet auttavat etsiessäsi kasveja erilaisiin olosuhteisiin - ja menestymisvyöhykkeisiin. Mainio apuväline pihan suunnittelussa, kasvien tunnistamisessa sekä kasvien hoito-ohjeiden ym. tietojen etsimisessä.

Kasvikortistoon pääset tästä

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20238_63821.jpg
Helmililja on varhainen kevätkukkija
Pitkän ja pimeän talven jälkeen sipulikukat luovat värikkyyttä silloin, kun perennat eivät vielä ole heränneet kasvuun ja puut ja pensaat ovat paljaita. Talvenkestävät helmililjat kukkivat toukokuussa.
20163_45908.jpg
Istutusmulta antaa parhaan kasvuunlähdön!
Biolan Istutusmulta on kompostilannoitettu, biohiiltä ja mykorritsaa sisältävä luomumulta puutarhakasvien istutukseen. Multaan lisätty biohiili ja komposti aktivoivat pieneliöstöä ja parantavat kasvualustan rakennetta.Biohiilipystyy sitomaan vettä itseensä ja luovuttamaan sitä hitaasti kasvien käyttöön. Näin se ehkäisee tehokkaasti maan liettymistä ja tiivistymistä. Kompostituo multaan pitkävaikutteista ravinteikkuutta. Mullan ilmava ja kestävä rakenne helpottaa kasvien juurtumista.Mykorritsatehostaa kasvien ravinteiden- ja vedenottoa. Mykorritsa myös suojaa kasvia taudinaiheuttajilta ja parantaa kasvin stressinsietokykyä. Mykorritsa on kasvin juuren ja sienen muodostama symbioosi, josta molemmat hyötyvät!
20236_82345.jpg
Rakenna kesävessa kaupunkipihaan!
Kuivakäymälä säästää vesilaskussa ja helpottaa jätevesien käsittelyä. Kuivakäymälä mahdollistaa myös paikallisen ravinnekierron omalla tontilla, kun kuivakäymälään kertyvät ravinteikkaat jätökset voidaan hyötykäyttää oman puutarhan lannoitukseen. Olemassa olevaan wc-tilaan kuivakäymälän sijoittaminen ei ole aina aivan yksinkertaista. Yksi helposti toteutettava vaihtoehto on kuivakäymälän rakentaminen ulos joko omaan huussirakennukseen – tai jo olemassaolevaan piharakennukseen.
20216_71402.jpg
Pihasyreeni (S. Vulgaris)
Pihasyreeniä (Syringa vulgaris) on kasvatettu suomalaisissa puutarhoissa vuodesta 1728 lähtien, jolloin ensimmäiset taimet tuotiin Turkuun Tukholmasta. Niitä istutettiin parikymmentä vuotta myöhemmin Suomenlinnaan Helsinkiin, ja 1900-luvulle tultaessa pihasyreeni oli yleisin koristepensaamme.
20226_45906.jpg
Lehtipensasaidan leikkaaminen
Istutusleikkaus tehdään aina keväällä joko istutuksen yhteydessä tai syksyllä istutetuille taimille seuraavana keväänä. Piiskataimet leikataan noin 10 sentin korkeudelta ja haaroittuneet aitataimet 2–3 silmun päältä. Tarkoituksena on saada taimet haaroittumaan mahdollisimman alhaaltaja näin aidasta tulee tiheä alhaalta saakka. Myös vapaasti kasvavan aidanteen taimet leikataan samalla tavoin. Jos astiataimi on hyvin haaroittunut alhaalta asti, sitä ei tarvitse leikata.
20174_48833.jpg
Kanittaako kukkapenkin reunus?
Pihan kunnostajalla on yleensä valtava tarve saada hallintaansa luonnon entropia eli epäjärjestys. Tämä tarve näkyy tarpeena eritellä ja rajata pihan erilaisia toiminnallisia alueita omaksi, paremman järjestyksen tilaksi. Oletteko samaa mieltä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton