Perennat kasvupaikan mukaan

Asuuko teillä pieniä vikkeläsormisia lapsosia tai kaikista koristeista kiinnostuneita lemmikkejä? Jos vastasit kyllä, tiedät varmasti tunteen, kun olet asetellut pöydälle kauniisti jouluasetelmaa ja käännettyäsi selän tontut porhaltavat pitkin lattioita, kävyt on pureskeltu rikki, pumpulista luodut lumet ovat pitkin sohvaa ja lapsi luulee saaneensa niistä hattaraa. Ja mitkä koristenauhat, oliko niitäkin asetelmassa? Entäpä jos siirtäisitkin asetelman ikkunan väliin, pienten sormien ja hampaiden ulottumattomiin?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mukaan, yli puolet suomalaisista kannattaa kalastukseen liittyvien lupamaksujen liittämistä liikuntaetuun. Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaakin yritykset tarjoamaan työntekijöilleen kesällä vähintään tunnin työaikaa kalastukseen käytettäväksi. Joko sinä haastoit oman työnantajasi?

Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.

Rakkaalla lapsella on aina monta nimeä. Se sanonta pitää paikkansa myös tämän herkullisen marjamme kanssa; lakka eli hilla eli muurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden (Rubus) sukuun ja ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva, ruohovartinen kasvi. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Länsi-Suomessa ja hillasta Itä-Suomessa, Lakkaa sanotaan myös suomuuraimeksi, lintiksi ja valokiksi. Nimeä käytetään niin kasvista kuin sen tuottamasta heleän oranssista, mehukkaasta marjastakin.

Seuraamme nelihenkisen porilaisperheen omakotitalon rakennusprojektia, keskittyen pihasuunnittelun ja viherrakentamisen näkövinkkeleihin. Nyt omakotitalon rakennushankkeessa on edetty rakennuslupahakemus-vaiheeseen. Yhtenä liitteenä lupahakemukseen vaaditaan tontin käyttö- ja istutussuunnitelma, jonka tekemisessä pihasuunnittelija voi auttaa.

Ovikatos kohentaa talon ilmettä ja suojaa sisäänkäyntiä sään rasituksilta. Katoksen kaarevan muodon ja luistavan katemateriaalin ansiosta lumi ei keräänny katoksen päälle.Icopalin Fastlock Uni –valokatteesta on saatavana asennusvalmis ovikatospakkaus tarvikkeineen. Kokonaisuuteen kuuluu katokseen tarvittava määrä valokatetta, katoksen rakenteet sekä kiinnikkeet.