• Etusivu
  • Kasvillisuus

Hilla eli lakka eli suomuurain (Rubus chamaemorus)

Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.10.2023
202310_61179.jpg

Hilla eli lakka eli suomuurain on soilla kasvava, erittäin herkullinen luumarja. (Kuva: Adobe Stock)

Rakkaalla lapsella on aina monta nimeä. Se sanonta pitää paikkansa myös tämän herkullisen marjamme kanssa; lakka eli hilla eli muurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden (Rubus) sukuun ja ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva, ruohovartinen kasvi. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Länsi-Suomessa ja hillasta Itä-Suomessa, Lakkaa sanotaan myös suomuuraimeksi, lintiksi ja valokiksi. Nimeä käytetään niin kasvista kuin sen tuottamasta heleän oranssista, mehukkaasta marjastakin.

Lakka kasvina

Lakka on monivuotinen kasvi, joka kasvattaa juurakon kärkisilmuista keväisin 10–25 cm korkuisia varsia. Jokaisessa varressa on 2–4 lehteä ja yksi kukka. Munuaismaiset ja kurttuiset lehdet ovat 5–7-liuskaisia. Lehden liuskat ovat sahalaitaisia ja muodoltaan kolmiomaisia tai pyöreähköjä. Lehtiruoti on pitkä. Linnut ja muut eläimet levittävät lakan siemeniä ulosteidensa mukana ja lisäksi se leviää tehokkaasti juurakkonsa avulla.

Kesäkuussa puhkeava kukka on valkoinen, 2–3 senttimetrin kokoinen ja siinä on 5–6 terälehteä. Kukinnan onnistuminen on kiinni sääolosuhteista ja pölyttäjistä; kesäinen halla tai terälehdet irrottava rankkasade voi romahduttaa lakkasadon ja vaikuttaa heikentävästi vielä seuraavankin vuoden kasvuun. Lakkasato vaihteleekin enemmän muihin luonnonmarjoihimme verrattuna. Lisäksi lakka on kaksikotinen, toisin kuin useimmat muut Rubus-suvun lajit, ja tarvitsee siten hede- sekä emiyksilön lisääntyäkseen.

Heinä–elokuussa kypsyvä marja on puolipallon muotoinen, kerrannainen luumarja. Raakana se on kova, verholehtien peittämä ja valoon päin kääntyneeltä puolelta punainen; kypsyessä verholehdet avautuvat ja marjasta tulee kullankeltainen, pehmeä, mehevä, aromaattinen ja erittäin herkullinen!

Marjan C-vitamiinipitoisuus on 3–4 kertaa suurempi kuin appelsiinissa. Luonnonvaraisista hedelmistä ja marjoistamme siinä on tyrnin jälkeen toiseksi eniten C-vitamiinia!

(Kuva: Pixabay)
(Kuva: Pixabay)

Missä lakka kasvaa?

Lakka on yksi tyypillisimmistä suokasveista. Sitä esiintyy rämeillä, nevoilla, korvissa, kalliosoistumissa ja nummilla. Se muodostaa usein laajoja ja runsaita kasvustoja ja monilla suoalueilla se onkin vallitseva kasvilaji. Usein puhutaankin lakkasoista; niissä lakan kukat ja marjat erottuvat maastossa silmiinpistävänä mattona.

Lakan kasvualustan vaatimuksina ovat kosteus ja happamuus (pH 3,5–5,0). Ojitetulla suolla lakat lakkaavat vähitellen tuottamasta kukkia ja katoavat lopulta kokonaan. Myöskään suolaista maaperää ne eivät kestä. Lakan pahin tuholainen on hillanälvikäs (Galerucella sagittariae) eli hillakuoriainen, jonka toukat ja aikuiset syövät kasvin lehtiä.

Suomessa lakan levinneisyys on laaja ja hajanainen, mutta sitä löytyy etenkin soisilta alueilta, kuten Suomenselän ja Maanselän vedenjakajaseuduilta ja Vaara-Suomesta. Lakka onkin yksi pohjoisimmaksi levinneistä kukkakasveista, sillä se kestää jopa -40 asteen pakkaset. Suomen perinteiseksi lakkapitäjäksi on nimitetty Ranuan kunta – myös Utsjoki on lakalle tärkeä kylä.

Lakan tyypillinen kasvuympäristö. (Kuva: Adobe Stock)
Lakan tyypillinen kasvuympäristö. (Kuva: Adobe Stock)

Lakan eli hillan käyttö

Lakkaa voi nauttia tuoreeltaan tai käyttää kakun koristeena. Ssiitä valmistetaan myös hilloa, mehua, likööriä, marmeladia ja erilaisia leivonnaisia. Suomessa lakkaa syödään perinteisesti leipäjuuston kanssa, Norjassa kermavaahdon ja sokerin kanssa tai kakussa sekä Ruotsissa jäätelön kera. Lakan lehtiä voidaan lisäksi käyttää yrttiteessä.

Lakka on yksi arvokkaimmista luonnonmarjoista Suomessa. Sadon vaihtelevuuden takia marjojen kysyntä ylittää toisinaan saatavuuden. Tilannetta hankaloittaa myös se, että lakkaa saadaan edelleen vain luonnollisilta kasvupaikoiltaan. Ne ovat usein vaikeakulkuisia, etäällä asutuksesta ja täynnä vertaimeviä hyönteisiä. Toistaiseksi lakan viljely on osoittautunut melko vaikeaksi ja kannattamattomaksi.

Ohje

Ohje

Tiesitkö?
Keskisuomalaisen Muuramen kunnan nimi tulee suomuuraimesta ja kasvi näkyy myös Muuramen vaakunassa.

Lue lisää:

Puutarha.netin Keskustelupalstalla juttua myös aiheesta Lakka (Hilla, Muurain, suomuurain)

Luonnon antimet

Lisää tietoa lakasta löydät Kasvikortistosta.

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
202111_73689.jpg
Ilmastonmuutos hyödyttää nopeasti leviäviä vieraslajeja
Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle. Kun ilmasto lämpenee, vieraslajit saavat yhä paremmat mahdollisuudet levitä Suomen luontoon. WWF:n viikonloppuna päättyneellä talkookaudella vapaaehtoiset poistivat vieraslajeja luontoarvoiltaan rikkailta luonnonsuojelualueilta ja niiden liepeiltä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton