• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kesäkukilla kukkaloistoa koko kesäksi

Kesäkukat eli yhden kesän kukat

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.05.2024
20227_78632.jpg

Kesäkukilla saadaan kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi. Istutusryhmän suunnittelussa kannattaa kasvuolosuhteiden lisäksi ottaa huomioon myös kasvin väri ja tuoksu, kasvunopeus ja -muoto sekä korkeus. (Kuva: Shutterstock)

Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.

Istutusryhmän suunnittelussa kannattaa kasvuolosuhteiden lisäksi ottaa huomioon myös kasvin väri ja tuoksu, kasvunopeus ja -muoto sekä korkeus. Niin väriharmonia kuin vastaväritkin ovat kauniita katsella. Istutuksiin voi yhdistää myös keväällä aikaisin kukkivia sipulikasveja, monivuotisia perennoja, pieniä havukasveja, pensaan taimia, heinäkasveja, yksi- tai monivuotisia köynnöksiä, viherkasveja… vain mielikuvitus on rajana istutusryhmän tekemisessä! Syksyyn väriä tuovat puolestaan kanervat, callunat, koristekaalit ja havut, jotka kestävät syyskylmää pakkasiin saakka.

Kaikki kesäkukat eivät kuitenkaan kestä kylmää, joten kevään ensimmäisiin istutuksiin kannattaa valita pientä pakkasta sietäviä lajeja. Alin lämpötila on kasvikohtainen, mutta mitään kiirettä ei kannata ulos istuttamisella pitää. Perinteisesti kesäkukat on istutettu ulos vasta kesäkuun 10. päivän jälkeen.

Kasvit voi hallaöiksi peittää harsolla tai siirtää ne sisälle. Pientä pakkasta kestäviä ryhmäkasveja ovat esimerkiksi orvokki, lemmikki, kelloköynnös, punakosmos, neilikat, verbena, hopeavillakko ja hopeakäpälä. Osa kasveista karaistuu kesän myötä ja kestää syksyllä enemmän kylmää kuin keväällä. Tällainen kasvi on esimerkiksi marketta.

Mihin istutetaan?

Kesäkukkien istutuspaikan määräävät kasvin koko, kasvupaikkavaatimukset sekä istuttajan mieltymykset. Itse istutuspaikka on tietenkin ratkaisevin tekijä, joka määrää mitä kasveja voidaan minnekin istuttaa. Yleisimmin kesäkukkia istutetaan erilaisiin ruukkuihin ja astioihin, parvekelaatikoihin ja istutusryhmiin.

Ruukkuja voi käyttää yksittäin tai sommitella niistä erilaisia ryhmiä. Suurikokoiset ruukut toimivat myös tilanrajaajina ja näköesteinä. Lisäksi isoimmat ruukut tuovat istutukseen näyttävyyttä ja helppoutta kastelun suhteen. Parvekelaatikot puolestaan tuovat kukkivat kasvit lähelle ihmisten asuinympäristöä. Kesäkukkia istutetaan myös suoraan maahan istutusryhmiin. Niitä voi istuttaa myös perennojen ja puuvartisten kasvien kanssa samaan istutukseen, mikäli vapaata tilaa riittää. Uudessa perennaryhmässä kesäkukat peittävät mainiosti pienten taimien välejä estäen samalla rikkaruohojen kasvamista.

Miten istutetaan?

Kesäkukat kannattaa istuttaa siten, että ne muodostavat yhtenäisen kasvuston. Useampi kasvi on aina näyttävämpi kokonaisuus kuin yksittäinen pieni kasvi. Istutusta aloitettaessa on hyvä suunnitella kasvien paikat ja kokeilla miten ne sijoittuvat toisiinsa nähden. Samalla nähdään riittävätkö kasvit ja onko istutusväli oikea. Keväällä istutettaville kasveille täytyy luonnollisesti antaa hieman kasvunvaraa, ovathan ne kasvamassa paikallaan useita kuukausia. Kasvin koosta riippuen istutusväli on 15–30 senttimetriä.

Istutettavalle kasville kaivetaan ensin istutuskuoppa, kasvin suojaruukku poistetaan ja kasvi painetaan tiukasti kuoppaansa. Kukat on istutettava niin syvälle, että koko juuripaakku peittyy. Tämän jälkeen multa painellaan tiiviisti kiinni juuripaakkuun. Sama toistetaan jokaisen istutettavan kasvin kohdalla. Lopuksi kerätään pois kesäkukkien suojaruukut ja kastellaan koko istutettu alue. Vettä saa ensimmäisellä kerralla antaa kukille reilusti. Vesi tiivistää samalla mullan kunnolla juuripaakkujen ympärille.

Istutuksen perustana on kunnon kasvualusta. Suurin osa kesäkukista viihtyy läpäisevässä ja hiekkaisessa mullassa. Tavallinen kukkamulta sopii hyvin myös kesäkukille. Pääasia, että multa läpäisee hyvin vettä eikä se ole liian turpeista.

<p data-block-key="xgurc">Useampi kasvi on aina näyttävämpi kokonaisuus kuin yksittäinen pieni kasvi. Istutusta aloitettaessa on hyvä suunnitella kasvien paikat ja kokeilla miten ne sijoittuvat toisiinsa nähden. (Kuva: Shutterstock)</p>
Useampi kasvi on aina näyttävämpi kokonaisuus kuin yksittäinen pieni kasvi. Istutusta aloitettaessa on hyvä suunnitella kasvien paikat ja kokeilla miten ne sijoittuvat toisiinsa nähden. (Kuva: Shutterstock)

Mikäli istutuksia tehdään isoihin tai korkeisiin ruukkuihin, niin multatilan pohjalle kannattaa tehdä salaoja vanhoista ruukunsirpaleista, sorasta tai Leca-sorasta. Salaojitus kannattaa tehdä, sillä se ehkäisee juurten kuolemista hapen puutteeseen. Kasvilajista riippuen kasvualustan paksuus tulee olla 15–60 cm. Kesäkukilla on myös eri kasvupaikkavaatimukset veden, valon ja ravinteiden suhteen. Huolehtimalla hyvästä kasvualusta ja valitsemalla oikea laji oikeaan paikkaan, onnistuu kukinta parhaiten.

Kesäkukkien erilaiset vaatimukset

Kuivaan ja aurinkoiseen paikkaan kannattaa istuttaa kesäkukkalajeja, jotka pystyvät varastoimaan vettä lehtiinsä ja versoihinsa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi marketta, punanokka, tuoksupielus ja verbenat. Edellä mainitut lajit sietävät jopa hetken kuivuutta. Suurin osa kesäkukista viihtyy parhaiten auringossa, kunhan veden saannista huolehditaan. Näitä ovat edellisten lisäksi pelargonit, nolana ja kiinanneilikka.

Varjoisalla kasvupaikalla on myös omat lajinsa. Näitä ovat kasvit, joilla on hennot, ohuet lehdet – ja jotka eivät voi varastoida vettä edellä mainittujen tavoin. Varjoisan paikan kesäkukkia ovat esimerkiksi ahkeraliisa, uudenguineanliisa, verenpisarat, begoniat jakesäsypressi.

<p data-block-key="80huf">Begonia (Begonia) (Kuva: Shutterstock)</p>
Begonia (Begonia) (Kuva: Shutterstock)

Joillekin kasveille aurinko ja lämpö ovat hyvinvoinnin ja runsaan kukinnan edellytyksiä:

  • Begonia (Begonia) on kylmänarka, joten se sopii aurinkoon, myös puolivarjoon. Begonia pitää tasaisesta kosteudesta, ei kuitenkaan märkyydestä.
  • Kelloköynnös (Cobaea) kukkii parhaiten erittäin aurinkoisella paikalla. Se ei kestä hallaa.
  • Daalia (Dahlia) viihtyy lämpimällä paikalla eikä siedä hallaa. Se vaatii runsaasti lannoitusta ja vettä. Daalian juurakot voi talvettaa kuivassa, pakkasettomassa paikassa.
  • Hopeavitja eli hopeaputous (Dichondra) pitää lämpimästä kasvupaikasta ja kestää hieman kuivuuttakin.
  • Timanttikukka (Gazania) avaa kukkansa vain aurinkoisella paikalla ja kestää hyvin kuumaa ja kuivaa. Se sietää syksyllä pientä hallaa.
  • Päivänsini (Ipomoea) viihtyy hyvin auringossa. Se ei vaadi juuri lannoitusta ja vettäkin vain kohtuullisesti.
  • Härmesalvia (Salvia) nauttii auringosta. Sitä kastellaan kohtuullisesti ja lannoitetaan vain joka toisella kastelukerralla.
  • Huovinkukka (Sanvitalia) kestää hyvin paahdettakin. Kastellaan ja lannoitetaan kohtuudella, voi antaa kuivahtaa kastelujen välillä.
  • Mustasilmäsusanna (Thunbergia) viihtyy aurinkoisessa ja lämpimässä paikassa. Sitä lannoitetaan ja kastellaan kohtuullisesti. Se ei kestä tuulta eikä hallaa.

Tärkeimmät hoitotyöt:

Kastelu ja lannoittaminen ovat tärkeimmät kesäkukkien hoitotyöt. Myös rikkakasvit tulee poistaa, sillä ne vievät kasvuvoiman ja valon istutetuilta kasveilta. Kesäkukkia kannattaa lannoittaa joka kastelun yhteydessä veteen liukenevalla kastelulannoitteella. Vanhemmille istutuksille ja istutusryhmille kannattaa antaa myös peruslannoitus kevätkunnostamisen yhteydessä. Tarvittaessa lannoitus voidaan uusia loppukesällä, jotta voimaa riittää myös loppukesän näyttävään kukintaan.

Nypi kuihtuneet kukat

Moni kesäkukka jaksaa kukoistaa paremmin, kun siitä nyppii kuihtuneet kukat pois. Nypittäviä kasveja ovat muun muassa:

  • Orvokki (Viola), jonka liikakastelua on vältettävä. Liian pitkiksi venyneet versot leikataan lyhyeksi, jolloin saadaan aikaan uutta kukintaa.
  • Marketta (Argyranthemum), joka pitää tasaisesta kosteudesta ja lannoituksesta.
  • Tähtisilmä (Osteospermum), jota kastellaan kohtuullisesti. Se voi pitää pienen tauon kukinnassa, mutta jaksaa sitten taas kukkia pitkälle syksyyn.
  • Petunia (Petunia), joka ei pidä sateesta vaan viihtyy lämpimällä ja valoisalla kasvupaikalla ja halajaa säännöllistä kastelua ja lannoitusta.
  • Pelargoni (Pelargonium), jonka kuihtuneiden kukintojen kukkavarret poistetaan tyvestä asti. Kukintaa auttaa myös säännöllinen lannoitus ja kohtuullinen kastelu.
  • Samettikukka (Tagetes), joka viihtyy reilussa auringon paisteessa ja kestää hieman kuivahtamistakin.
  • Leijonankita (Antirrhinum), jonka kuihtuneet kukkavarret leikataan kokonaan pois. Se viihtyy auringossa ja puolivarjossa sekä kestää pientä hallaa.
<p data-block-key="nv88c">Tähtisilmä (Osteospermum)</p>
Tähtisilmä (Osteospermum)

Kastele ja lannoita riittävästi

Muutamat kasvit ovat tarkkoja kastelun ja lannoituksen suhteen:

  • Vaula (Asarina) pidetään tasaisen kosteana.
  • Miljoonakello (Petunia) vaatii lannoitusta koko kesän ajan, vettä kohtuullisesti.
  • Verenpisara (Fuchsia) tarvitsee runsaasti vettä ja säännöllistä lannoitusta. Liian kuivissa oloissa kukat putoavat helposti.
  • Amppeliharso (Gypsophila) ei kestä kuivumista, vaan vaatii tasaista kastelua.
  • Ahkeraliisaa (Impatiens) kastellaan kohtuullisesti, ei kestä märkää.
  • Sateenkaaripalsami eli uudenquineanliisa (Impatiens) vaatii reilusti vettä, muttei kestä märkää.
  • Lobelia (Lobelia) tarvitsee tasaista kastelua ja lannoitusta läpi kesän.
  • Enkelinsilmäpelargoni (Pelargonium) vaatii kukkiakseen säännöllistä lannoitusta ja kohtuullista kastelua.
  • Keijunmekko (Rhodochiton) kukkii runsaasti syksyyn saakka saadessaan tasaisesti vettä ja lannoitusta. Sen voi talvettaa valoisassa ja viileässä paikassa.
  • Risiini (Ricinus) vaatii runsaasti lannoitusta ja vettä.
  • Siniviuhka (Scaevola) pitää tasaisesta kosteudesta, lannoitetta annetaan pari-kolme kertaa kuussa.
  • Lumihiutale (Sutera) lannoitetaan kerran viikossa ja pidetään tasaisen kosteana, kuivahtaminen heikentää kukintaa.
  • Verbena eli rautayrtti (Verbena) pitää kohtuullisesta kastelusta ja lannoituksesta. Se sietää pientä hallaa.

Kesäkukista löydät lisää tietoa ja kuvia Puutarha.netin Kasvikortistossa

<p data-block-key="jp4ps">Miljoonakello (Petunia) (Kuva: Puutarha.net)</p>
Miljoonakello (Petunia) (Kuva: Puutarha.net)
<p data-block-key="jawjm">Verenpisara (Fuchsia) (Kuva: Puutarha.net)</p>
Verenpisara (Fuchsia) (Kuva: Puutarha.net)
Ohje

Ohje

Oikeilla kasvivalinnoilla ja hyvällä hoidolla saat kaunista kukkaloistoa koko kesäksi. Käytä mielikuvitustasi ja kokeile rohkeasti uutuuksia.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20209_66798.jpg
Puut ovat pihapiirin ydin
Puut tekevät puutarhan, antavat puutarhalle muodon ja liittävät puutarhan ympäröivään maisemaan. Puutarhaan puut valitaan kasvupaikkavaatimustensa, kokonsa, muotonsa, värityksensä sekä käyttötarkoituksensa mukaan.
20204_63978.jpg
Suunnitellaan vappua ja valmistellaan kesää
Varhaiset sipulikukat ja sinivuokot puskevat kukkaa ja ilahduttavat hehkullaan vielä muuten uneliaassa puutarhassa. Varhaisesta startistaan huolimatta kevät hidastelee, sillä kuten niin usein, kylmät jaksot ja lämpötilojen erot päivien ja öiden välillä hillitsevät kevään edistymistä.
202310_83203.jpg
Myrkylliset sienet
Pääsääntö on, että poimitaan vain ne sienet, jotka tunnetaan. Sääntöön on yksi poikkeus: myrkkysieniä ei poimita, vaan jätetään ne metsään. Esimerkiksi kavalakärpässienen pienikin palanen syötynä saattaa tappaa.
202310_79683.jpg
Suojaa kasvit jäniksiltä ja rusakoilta
Jänikset ja rusakot käyvät mielellään hakemassa itselleen pientä naposteltavaa omenapuun oksista sekä puun kuoresta, etenkin talviseen aikaan, kun ruoka on vähissä. Siitä alkaakin jännitysnäytelmä, selviääkö puu näistä hämärään aikaan tapahtuvista salaisista ruokailuhetkistä. Miten pihan puut ja pensaat kannattaisi suojata, jotta keväällä ei tarvitsisi jännittää niiden selviytymistä?
20206_65068.jpg
Avomaavihannesten tuotanto ja sadonkorjuu turvattava
PUUTARHALIITTO RY TIEDOTTAA: KAUSITYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMINEN, SITOUTUMINEN JA JAKSAMINEN RATKAISEVAT ONNISTUMISEN!
20232_69361.jpg
Kevätkalkitus kannattaa
Liian hapan kasvualusta altistaa sammaleelle ja heikentää kasvien ravinteidenottokykyä. Puutarhan kalkituksella parannat kasvuoloja.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton