• Etusivu
  • Hoitotyöt

Pieni, mutta ikävä vieras: perhossääski (Clogmia albipunctata)

Tiina Painokallio
Päivitetty 31.10.2024
20236_82418.jpg

Perhossääski (Clogmia albipunctata)

Alun perin tropiikista kotoisin oleva hyönteinen on ryhtynyt hankkimaan itselleen jalansijaa myös Suomessa. Kyseessä on ulkonäöltään ja kooltaan hyvinkin sympaattisen oloinen perhossääski, joka on kuitenkin muuta kuin miellyttävä vieras.

Perhossääski viihtyy paikoissa, jotka ovat kosteita ja lämpimiä. Lisäksi viihtyvyyttä edesauttaa, että tilassa on paljon hajoavaa, orgaanista ainetta – tästä johtuen perhossääskeä tavataankin yleensä juuri viemäriputkistoissa. Lisääntymään perhossääski pääsee silloin kun sillä on tarjolla ruokaa sekä seisovaa vettä.

Miksi perhossääskeä on tavattu myös Suomessa?

Perhossääskeä on tavattu jo aiemmin Euroopassa, itse asiassa se on viihtynyt siellä jo pitkään. Nyt ilmaston lämpenemisen myötä laji on alkanut siirtyä myös pohjoisemmaksi ja tavoittanut näin myös Suomen.

Tällä hetkellä lajia tavataan pääasiassa itäisessä Suomessa, sekä suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa. Joillain alueilla perhossääskeä on esiintynyt jonkinasteiseksi ongelmaksi asti.

Perhossääsken ilmaantuminen ei kerro siitä, että kodissa olisi huono hygienia, sillä viemäreissä, joissa perhossääsket asuvat, löytyy aina bakteerikasvustoa ja näin tarvittavaa ravintoa elämiseen.

Perhossääski ei ole vaarallinen ihmiselle

Kyseessä ei ole ihmiselle vaarallinen laji, sillä perhossääski ei vahingoita ihmistä. Aikaisemmin on uutisoitu että perhossääski tunkeutuisi ihmisen sisään, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Hyönteistutkija Jukka Salmelan mukaan perhossääski ei hakeudu ihmiseen, vaan joskus toukkia saattaa vahingossa päätyä ihmisen elimistöön. Tällaisessa tapauksessa on ollut kyseessä esimerkiksi epähygieninen ympäristö ja likainen, pitkään seisonut vesi.

Salmelan mukaan perhossääsken havaittuaan voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, paljonko perhossääskiä omasta kodistaan tulevaisuudessa löytää. Niksi ei ole hintansa puolesta kenenkään ulottumattomissa, sillä kun viemäriin kaataa kuumaa vettä, tuhoutuvat naaraan munimat toukat.

Ohje

Ohje

Mistä perhossääsken tunnistaa?

  • Toukat noin 10 millin mittaisia, majailevat pääasiassa viemärissä.
  • Kooltaan perhossääski on keskikokoa, siiven pituus noin 3-4 millimetriä.
  • Siipien reunoissa on havaittavissa selkeät valkoiset täplät, lisäksi siivet ovat pörröiset.
Hoitotyöt
tuotteet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20239_83155.jpg
Huonekasvien lepokausi alkaa
Lauhkean ilmaston asukkaille luonnon ja puutarhan kasvien vuotuiset elintavat ovat tuttuja: ne kasvavat keväästä syksyyn ja lepäävät talvella. Varsinkin lehtipuilla kasvu- ja lepokauden ero on erityisen selkeä. Vastaavaa kasvun ja levon vuorottelua on myös huonekasveilla.
20226_70777.jpg
Puutarhan tuholaiset tihutöissä
Tuholaiset saattavat aiheuttaa suurta harmia puutarhassa. Niinpä kaikkia öttiäisiä kannattaa tarkkailla muiden hoitotöiden tai kasvien ihastelun lomassa. Mitä nopeammin tuholaiset huomataan ja saadaan torjuttua, sitä pienemmin tuhoin päästään. Pienet määrät toukkia tai etanoita on helppo kerätä jopa käsin. Vuoroviljely auttaa mm. kaali-, sipuli- ja porkkanakärpäsen torjunnassa.
20092_15244.jpg
Maan happamuus heikentää satoa
Mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain - vai tarviiko?Suomen maaperä on luontaisesti hapan ja pystyy huonosti vastustamaan happamoittavia tekijöitä. Suuret sademäärät etenkin keväisin ja syksyisin aiheuttavat ravinteiden ja kalkin huuhtoutumista. Ilman rikkipitoisuus on kasvanut jatkuvasti fossiilisten polttoaineiden eli öljyn ja kivihiilen polton vuoksi. Tämä rikki laskeutuu maan pinnalle sateen mukana ja happamoittaa maaperää. Myös typpilannoitus ja kasvien ravinteidenotto lisäävät maan happamoitumista.Kotipuutarhasi kasvualustan happamuuden voit tarkistaa teettämällä maanäytteestä viljavuustutkimuksen. Alueen kasvillisuudestakin voit jo tulkita jotain; havumaaston pohja on happamampaa kuin lehtokasvien juurella.KatsoKasvikortiston kalkinkarttajat!
202310_83230.jpg
Muista siirtää kellot!
Kellojen siirto talviaikaan tapahtuu joka vuosi lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloa siirretään tunti taaksepäin. Kellojen siirto päätettiin taannoin lopettaa vuoteen 2021 mennessä, mutta vielä saamme toistaiseksi nauttia tästä pienestä puuhasta.
20237_82625.jpg
Musta tuholainen mansikan lehdillä? Asiantuntija vastaa
Mikähän on tämä mansikan lehdet tuhoava musta ötökkä? Miten siitä pääsee eroon?
20205_64570.jpg
Oikein valitut kasvit kukoistavat pitkään
Kasvin viihtymiseen vaikuttavat sen perimän ja ilmaston vaikutusten lisäksi kasvupaikkatekijät. Jos kasvi ei ole sopeutunut talvikauden oloihin tai kevään ylös ja alas pomppiviin lämpötiloihin, sen talvehtiminen ulkona on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Mutta arahkokin kasvi, jonka kasvupaikkatekijät ovat kohdillaan, voi menestyä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton