Pienten lasten halloween
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
Juhlaa kotona
Helppo ja yksinkertainen tapa viihdyttää lapsia on järjestää pihalle illan pimeyden tullen kierrettävä seikkailurata, jossa haetaan puutarhasta kätkettyjä aarteita.
Mikäli pihalle tätä ei ole mahdollista järjestää, niin miksipä ei voisi yhdestä kodin huoneesta luoda mystisen lepakkoluolan, jonne aarteet on kätketty.
Halloween on tunnettu kaikesta pelottavasta rekvisiitastaan, joten erilaisia leikkihämähäkkejä, koppakuoriaisia, hämähäkinseittiä, muovisia pääkalloja, lyhtyjä ja niin edelleen kannattaa etsiä esille. Värikkäitä taikajuomia on helppo tehdä värjäämällä vettä esimerkiksi elintarvikevärillä tai vaikka käyttäen perinteisiä vesivärejä. Lepakoita on helppo leikellä mustasta pahvista ja liimata ikkunoihin tai laittaa katosta roikkumaan siimaa käyttäen.
Hauskoja pikku kummituksia saa loihdittua käyttäen pientä nenäliinasta puristettua palloa (myös paperimassapallo käy erinomaisesti, mikäli niitä kotoa löytyy) sekä ehjää nenäliinaa.
Näin teet pienen kummituksen:
- Pyörittele nenäliinapaperista pallo (tai käytä esimerkiksi valmista paperimassapalloa), jonka laitat toisen nenäliinan keskelle.
- Rutista nenäliina pallon ympäri siten, että nenäliinan reunat muodostavat haamun lakanan reunat.
- Sido tiukka solmu langalla pallon alapuolelle.
- Silmät voit piirtää käyttäen mustaa tussia.
Rekvisiitan suhteen tulee toki huomioida viihdytettävien lasten ikä – aivan pienimmät voivat säikähtää kovin hurjia otuksia.
Väpättävä liekki kutsuu luokseen – välkähtikö tuolla jotain?
Pihalle järjestettävälle radalle voi rastit joko merkitä käyttäen esimerkiksi pieniä lasipurkkeja sekä patteritoimisia tuikkukynttilöitä – näin vältytään myös tulipalon vaaralta. Mikäli halutaan jännitystä hieman enemmän, voi rastit merkitä laittamalla oksaan heijastimen. Pienet taskulampuin varustetut aarteenetsijät voivat silloin yrittää havaita pieniä valon välähdyksiä hämärässä.
Etsittäviin rasteihin voidaan ideoida jokin pieni makea yllätys tai jotain mitä voi myöhemmin käyttää, kuten esimerkiksi tikkari tai vaikka tarra. Mielikuvitus on tässä rajana.
Isommille voi keksiä jonkin pienen tehtävän, kuten keksiä lyhyt tarina, laulaa laulu tai vaikka piirtää jokin pelottava kuva. Haastetta kaipaaville voidaan kehittää jonkinlainen arvoitus ratkottavaksi – ratkaistuaan arvoituksen, löytää tien aarteen kätköpaikalle. Myös erilaiset mysteerilaatikot, joihin laitetaan käsi sokkona, voivat tuoda mukanaan melkoista jännitystä. Turvallisia kosketeltavia ovat esimerkiksi keitetty spagetti, viinirypäleet tai vaikkapa vaahtokarkit.
Aarteenetsintäleikki on hyvä lopettaa vaikka pienen aarrepussukan löytymiseen, josta löytyy suuren etsinnän suorittaneelle jokin pieni palkinto.