• Etusivu
  • Hoitotyöt

Poistavatko huonekasvit ilmasta haitallisia aineita?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.01.2024
20231_80681.jpg

(Kuva: Floradania)

Keinotekoisista rakennus- ja sisustusmateriaaleista, sekä elektronisista laitteista erittyy erilaisia orgaanisia yhdisteitä – ja ihmisistä erittyy bioeritteitä (lähes 150 erilaista eritettä).

Vuonna 1990 aloitettiin Yhdysvalloissa kasvitutkimus, jossa vertailtiin 50 tavallisen huonekasvin kykyä poistaa haitallisia kemikaaleja. Tutkimuksissa löydettiin huonekasveja, jotka poistavat sisäilmasta muun muassa ksyleeniä ja tolueenia:


  1. Kultapalmu (Chrysalidocarpus lutecens)
  2. Pikkutaateli (Phoenix roebelenii)
  3. Perhoskämmekkä (Phalaenopsis)
  4. Kirjovehka ’Camilla’ (Dieffenbachia)
  5. Reunustraakkipuu (Dracaena marginata)
  6. Puikkokämmekkä (Dendrobium)
  7. Kirjovehka ’Exotica’ (Dieffenbachia)
  8. Soikkovehka (Homalomena rubescens)
  9. Sulkasaniainen (Nephrolepis obliterata)
  10. Supputraakkipuu (Dracaena deremensis)
  11. Flamingonkukka (Anthurium)
  12. Tuoksutraakkipuu (Dracaena fragrans)
  13. Limoviikuna (Ficus benjamina)
  14. Viirivehka (Spathiphyllum)
Suppu- (Dracaena deremensis), tuoksu- (D. fragrans) ja reunustraakkipuu (D. marginata) (Kuvat: Floradania)
Suppu- (Dracaena deremensis), tuoksu- (D. fragrans) ja reunustraakkipuu (D. marginata) (Kuvat: Floradania)

Ammoniakkia puolestaan poistavat parhaiten nämä:


  1. Pensaspalmu (Rhapis excelsa)
  2. Soikkovehka (Homalomena rubescens)
  3. Liriope (Liriope spicata)
  4. Flamingonkukka (Anthurium)
  5. Krysanteemi (Chrysanthemum x grandiflorum)
  6. Täplämaija (Calathea makoyana)
  7. Puikkokämmekkä (Dendrobium)
  8. Tulppaani (Tulipa)
  9. Sirovuoripalmu (Chamaedorea elegans)
  10. Muulinkultakorva (Syngonium podophyllum)
  11. Limoviikuna(Ficus benjamina)
  12. Viirivehka (Spathiphyllum)
  13. Tuoksutraakkipuu (Dracaena fragrans)
  14. Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-ryhmä)

Lähde: B. C. Wolverton "Raikas vihreä koti"
Flamingonkukka (Anthurium) (Kuva: Floradania)
Flamingonkukka (Anthurium) (Kuva: Floradania)

Kyseisen tutkimuksen tulokset on tätä nykyä kyseenalaistettu. Kasvit kyllä pystyvät hajottamaan haitallisia yhdisteitä huoneilmasta, mutta on asuntokohtaista, missä määrin. Kasveilla on joka tapauksessa lukuisia ilmanlaatua parantavia ominaisuuksia: ne muun muassa sitovat huoneilmasta hiilidioksidia sekä auttavat lisäämään huoneilman kosteuspitoisuutta. Kasvit eivät luonnollisestikaan korvaa kodin puutteellista ilmanvaihtoa, mutta ovat mainioita kokonaisuutta tukemaan.

Tietoa kemiallisista aineista

Huono sisäilman laatu voi aiheuttaa ihmisille epäviihtyvyyttä, oireita ja jopa sairauksia. Hyvä sisäympäristö puolestaan lisää hyvinvointia ja tuottavuutta. Sisäympäristöstä huolehtiminen kannattaa – myös taloudellisesti.

Ksyleenit saadaan maaöljystä. Niitä käytetään liuottimena ja ohentimena maaleissa, lakoissa, liimoissa, väriaineissa sekä torjunta-aineiden valmistuksessa, kumi- ja nahkateollisuudessa sekä laboratorioissa. Ksyleenit imeytyvät elimistöön keuhkojen ja ruuansulatuskanavan sekä ihon kautta. Pitkäaikainen, toistuva altistuminen ksyleenihöyryille (yli HTP-pitoisuuden) voi aiheuttaa kroonisia aivotoiminnan häiriöitä, joiden oireita ovat esimerkiksi väsyneisyys, päänsärky, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, unihäiriöt ja ärtyneisyys. Toistuvasta ihokosketuksesta voi syntyä ärsytysihottumaa. Voimassa olevien kriteerien perusteella ksyleeniä ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.

Tolueenia käytetään liuottimena ja ohenteena maaleissa, lakoissa, liimoissa ja väriaineissa, kumin ja hartsin liuottamisessa, orgaanisissa synteeseissä sekä lääkeaineiden ja räjähdysaineiden (trotyylin) valmistuksessa. Tolueeni on luokiteltu vaarallisten aineiden luettelossa ryhmään 3 kuuluvaksi, lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Tolueeni on suurissa pitoisuuksissa huumaavasti vaikuttava aine; pitkäaikainen, toistuva altistuminen tolueenihöyryille voi aiheuttaa kroonisia aivotoiminnan häiriöitä, joiden oireita ovat muun muassa väsyneisyys, päänsärky, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, unihäiriöt ja ärtyneisyys. Toistuvasta ihokosketuksesta voi syntyä ärsytysihottumaa. Voimassa olevien kriteerien perusteella tolueenia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Ammoniakki on väritön kaasu, jolla on korkeissa pitoisuuksissa hyvin voimakas pistävä haju. Se ärsyttää akuutisti hengitysteitä ja silmiä. Suurina määrinä esiintyessään ammoniakki lisää ilmeisesti pölyjen haittavaikutuksia heikentämällä hengitysteiden puolustusmekanismeja. Sisäilmassa esiintyvää ammoniakkia pidetään kosteusvauriosta kertovana indikaattorina, joka saattaa olla peräisin rakennusmateriaaleista. Myös kosteasta betonista vapautuu ammoniakkia. Usein ammoniakki sisäilmassa on merkki viemärikaasujen vuotamisesta sisätiloihin esim. kuivuneiden vesilukkojen tai lattiakaivojen kautta – tai rikkoontuneiden viemäriputkien vuoksi. Koneellisella ilmanvaihdolla aiheutettu rakennuksen liika alipaineisuus edesauttaa viemärikaasujen vuotoa sisätiloihin. Ammoniakkia voi vapautua myös maaleista ja lakoista, puhdistus- ja pesuaineista sekä ihmisten ja eläinten eritteistä.

Lähde: Työterveyslaitos

Puutarha.net on Rakentaja.fi-palvelukokonaisuuteen kuuluva, Suomen suurin puutarha-alan palvelu. Sieltä löytyy asiaa niin pihan rakentajalle kuin puutarhan hoitajalle. Puutarhan kasveista sekä kodin huonekasveista löytyy myös runsaasti tietoa. Kaikki jäsenpalvelut ovat ilmaisia ja käytössäsi Rakentaja.fi-tunnuksilla.

Tutustu Puutarha.netin jäsenpalveluihin

Ohje

Ohje

Tietoa kasveista ja puutarhasta – Puutarha.net

Puutarha.net on Rakentaja.fi-palvelukokonaisuuteen kuuluva, Suomen suurin puutarha-alan palvelu. Sieltä löytyy asiaa niin pihan rakentajalle kuin puutarhan hoitajalle. Puutarhan kasveista sekä kodin huonekasveista löytyy myös runsaasti tietoa. Kaikki jäsenpalvelut ovat ilmaisia ja käytössäsi Rakentaja.fi-tunnuksilla.

Tutustu Puutarha.netin jäsenpalveluihin

201311_36987.jpg
http://puutarha.net/
Hoitotyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.
20213_68967.jpg
Toiveista totta ja pihasta puutarha
Onko sinulla uusi piha rakenteilla vai päivittäisitkö vanhaa? Mietitkö, miten täsmentäisit tavoitteet ja toiveet, mistä lähtisit pihan suunnittelussa liikkeelle?
Kynäkatajan oksa
Viikon kysymys: Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen?
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton