Puistot puhkeavat puhumaan Vihervuoden kunniaksi

Viherpeukalot ovat sen aina tienneet: puutarhanhoito tuo runsaasti iloa ja hyvää mieltä! Arkinen puuhailu kasvien parissa rauhoittaa ja hoitaa kuormittunutta mieltä. Lisäksi ajoittainen fyysinen ponnistelu tekee hyvää koko keholle ja lihaskunnolle. Ei sovi myöskään unohtaa puutarhan esteettisiä arvoja. Kun vielä kiitokseksi kaikesta tästä saa kerätä satoa omasta puutarhasta, voi puutarhuri hykerrellä tyytyväisenä. – Mikään ei maistu niin hyvältä kuin itse kasvatettu, olipa kyse sitten oman kasvihuoneen tomaateista tai avomaan mansikoista!

Siinä missä itse helposti sortuu miettimään jonkin tietyn kukan väriä tai pihalaatan mallia, osaa pihasuunnittelija nähdä pihan kokonaisuutena. Hyvä suunnitelma luo perustan toimivalle pihalle.

Talvi voi yllättää puutarhurin, joten siihen kannattaa varautua ajoissa. Talvella kasveja koettelee pakkanen sekä kuivattava tuuli ja myyrät, jänikset sekä peurat voivat aiheuttaa lisätuhoja. Myöhemmin talvella puita ja pensaita rasittaa lumen aiheuttama paino. Talvisuojauksella estetään talven aiheuttamat vauriot puutarhakasveille, eikä keväällä tarvitse elvyttää vaurioituneita kasveja.

Ruukku- ja jääsalaatti sekä pehmeä ja rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti ovat kaikille tuttuja. Muihin salaatteihin tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi tammenlehti- tai sidesalaatista, lollo rossosta tai lollo biondasta. Maku on kaikissa Lactuca-suvun salaateissa mieto. Kun salaatilta haluaa makua ja särmää, kannattaa siirtyä Cichorium-suvun endiiveihin ja sikureihin. Näiden käyttö on suomalaisille vielä uutta. Friseesalaatti on toiselta nimeltään kähäräendiivi. Siloendiivi sopii nopeasti kuumennettavaksi. Valkoisen salaattisikurin, punasikurin ja vihersikurin tunnistaa sukkulamaisesta muodosta.

Kesän ulkona kukoistaneet kasvit ovat saaneet omituista seittiä pintaansa. Onko se vain pölyn aikaansaamaa - vaiko hämähäkin... ?Kasvejasi kiusaava punkki on todellakin pieni hämähäkkieläin; tosin vain alle millin mittainen. Jos punkkeja on paljon ja ne ovat ehtineet kutoa seittiä, niin valitettavasti niistä voi olla hyvin vaikeaa päästä kokonaan eroon.Vihannespunkki on epäviralliselta nimeltään kehrääjäpunkki, nimi juontuu punkin kehräämästä seitistä. Vihannespunkit ovat useimmiten oranssinsävyisiä, alle 0,5 mm pitkiä hämähäkkieläimiä. Vihannespunkit on helppo tunnistaa kehruuseiteistä.Vihannespunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä kuten muutkin hämähäkkieläimet, joten helpoin torjuntakeino on nostaa ilmankosteutta. Niitä ei pitäisi ilmestyä, jos ilmankosteus on yli 50 %. Ripusta vaikka kostea pyyhe (tai kuivausteline pyykkeineen) kasvin viereen tai sumuttele säännöllisesti vedellä; varsinkin lehtien alapintoja. Lämpötilan pitäminen matalana huonontaa lisääntymismahdollisuuksia. Valitettavasti vihannespunkit pysyvät hengissä myös viileämmässä ja aloittavat rajun lisääntymisen heti lämpötilan noustua.Kehrääjäpunkki piileskelee lehtien alapinnoilla ja imee lehtiin vaaleita pisteitä. Kehrääjäpunkin toimet aiheuttavat lehtien kellastumista ja varisemista. Jos huomaat vihannespunkkien valloittaman kasvin, poista se heti muiden joukosta. Näin saatat pystyä pelastamaan muut kasvit tartunnalta. Sumuta kasvia vedellä ja tarvittaessa torjunta-aineella. Kehrääjäpunkeista pääsee eroon esimerkiksi mäntynesteliuoksella; torjunta toistetaan pari kolme kertaa muutaman päivän välein (liuos tehoaa vain aikuisiin kehrääjäpunkkeihin, ei muna-asteisiin, jotka kuoriutuvat aina 2-3 päivän välein). Myös yleistorjunta-aineet ovat tehokkaita. Seuraa tilannetta muutaman päivän ajan.Tämän jälkeen kasvin voi laittaa muiden joukkoon.

Joululaulut raikuvat jo monessa kodissa ja tutut sävelmät hyräillään varsinkin ruokaa laittaessa. Nyt onkin hyvä hetki tutustua erilaisiin resepteihin, jos tänä jouluna loihtisi joulupöytään jotain tuttua herkkua ehkä aivan uudella tavalla. Istahda vaikka nojatuoliin kahvikupposen kanssa ja nappaa tästä parhaat ideat joulupöytääsi.