• Etusivu
  • Kasvillisuus

Puuta kaatamassa?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.07.2022
20227_79001.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Liian lähellä taloa kasvava puu on vaaraksi rakenteille. Se nostaa pienilmaston kosteutta ja kerryttää maatuvaa ainesta – puhumattakaan syysmyrskyn ja vanhan, heikkokuntoisen puun luomasta uhkasta. Puun poistaminen hankalasta paikasta vaatii kuitenkin ammattilaisen apua ja asemakaava-alueilla myös toimenpideluvan.

Kaavoittamattomalla alueella maanomistaja saa kaataa tontiltaan puun ilman erillistä lupaa. Viranomiasten kanssa on kuitenkin neuvoteltava, mikäli kyseessä on arvopuu tai useampi puuyksilö. Asemakaava-alueella puun kaatamiseen on haettava paikkakunnan Rakennusvirastolta kaatolupa. Jos puita pitäisi kaataa useampi, tarvitaan maisematyölupa. Erillistä lupaa ei kuitenkaan vaadita, mikäli kyseessä on uudiskohde; rakennuspiirustukseen on jo merkitty tontilta kaadettavat puut. Lupaa ei myöskään tarvita hakea, jos kaadettavana on pieni puu (rungon halkaisija metrin korkeudelta maasta enintään 5 cm).

Taloyhtiön on puolestaan haettava puunkaatolupaa kirjallisesti ja liitettävä hakemukseen ote hallituksen kokouspöytäkirjasta. Mukaan on laitettava myös kopio asemapiirustuksesta, johon kaadettavat puut on merkitty ennen ammattilaisen tuloa paikalle.

Pihapuita voi lumen painosta myös katketa ja kaatua sähkölinjojen päälle. Sähkölaitos korjaa tällaisessa tapauksessa vahingot ja maanomistaja saa korvauksen kaadetuista puista. Taajama-alueilla sähkölaitos seuraa johtojen läheisyydessä kasvavien puiden kuntoa ja poistaa tarvittaessa hankaavia oksia. Maanomistaja voi ottaa myös suoraan yhteyttä paikalliseen sähköyhtiöön, mikäli havaitsee linjojen lähellä mahdollisia ongelmapuita tai haluaisi poistaa puun linjojen läheisyydestä.

Kannattaa myös pitää mielessä, että vakuutusyhtiöt harvemmin korvaavat oman tai naapurin talon - tai vaikka auton päälle - kaatuneen puun aiheuttamia vahinkoja...

Syitä puun poistamiseen

Heikkokuntoisen puun poistaminen ei juurikaan perusteluja kaipaa. Puu ei voi hyvin, jos sen latvus on hontelo, harsuuntunut, toispuoleinen tai oksat ovat kärjistään tai kokonaan pahasti kuivuneet. Mikäli ennen suora runko on puolestaan yht´äkkiä kallistunut, niin yksilön kaatamisella alkaakin olla jo kiire. Esimerkiksi pitkät poutajaksot kuivattavat herkästi monia puita ja altistavat ne näin erilaisille tuholaisille – sen seurauksena kuivunut puu joutuu pian poistettavien listalle.

Tammi ja kirsikka kestävät kuivuutta hyvin ja toipuvat sen jälkeen nopeasti. Kärsineeltä vaikuttava koivu on kuitenkin nopeasti mennyttä: harsuuntunut latvus, haljennut runko, mustuneet oksat, rungon käävät ja kyljessä nakuttava tikka kertovat yleensä yksilön heikosta kunnosta. Koivu on herkkä kuivuudelle ja saa helposti myös lahovikoja. Uudisrakentamisen ja viherrakentamisen aikana onkin muistettava varoa koivun hyvin pinnassa olevaa juuristoa, mikäli aikoo säilyttää pihakoivun elinvoimaisuuden.

Kaadettava puu kannattaa merkitä selkeästi. (Kuva: Shutterstock)
Kaadettava puu kannattaa merkitä selkeästi. (Kuva: Shutterstock)

Puun säilyttäminen

Mikäli puu kuitenkin on kestävämpää lajia eikä sen kasvupaikkakaan aiheuta ongelmia, niin sen kuntoon voidaan vaikuttaa erilaisin hoitotoimin. Aluksi kannattaa tarkastella puun lähiympäristöä: hankaavatko oksat toisiinsa tai muiden puiden oksiin? Hankaus kuluttaa puun pintaa ja saa sen altistumaan taudeille ja tuholaisille. Hankaavat oksat pitäisi poistaa siististi. Entä varjostavatko toiset puut liikaa? Kasvuston pitäisi olla kyllin ilmava, jotta puut saavat riittävästi valoa ja puun koko kasvu juurista latvaan saakka kehittyisi vahvaksi. Valonpuutteesta kärsinyt puu vahvistuu onneksi nopeati valoa saatuaan.

Oksia pitäisi harventaa jo puiden ollessa nuoria. Latvuksen luonnolliseen kasvutapaan ei yleensä ole tarvetta puuttua, mutta hankaavat, vahingoittuneet ja liian jyrkässä kulmassa kasvavat oksat tulisi poistaa pikaisesti. Poistettavat oksat tulisi olla enintään 7 cm:n paksuisia. Vanhat omenapuut kestävät voimakkaampaakin leikkausta hyvin. Jalopuista saarni, tammi ja jalava kestävät hieman paksumpienkin oksien poiston – koivuista ja vaahteroista sahataan puolestaan vain pieniä oksia. Kuivuneita oksia saa toki poistaa kaikista. Oksien poistossa on muistettava ettei lahottavia tappeja jätetä, vaan oksa sahataan siististi oksankauluksesta saakka. Useimmiten arvopuiden hoitamiseen riittää oksien oikeaoppinen harventaminen.

Lumisena talvena olisi hyvä tarkkailla helposti repeilevien mäntyjen sekä vaahteroiden oksia ja ravistella niistä lunta pois. Sama kannattaa tehdä kaikille nuorille kasveille: puille ja pensaille. Pakkastalven jälkeen voi moniin puihin tulla myös halkeamia, mutta puut säilyvät silti elinvoimaisina. Halkeamille alttiita ovat esimerkiksi hedelmäpuut, vaahtera, tammi, saarni ja jalava.

Puiden rungoilla ja juuristossa kasvavat erilaiset käävät eivät välttämättä kerro puun huonosta voinnista. Esimerkiksi männyillä esiintyvät käävät lahottavat puuta niin hitaasti ettei niistä ole haittaa. Kuusta vaivaava juurikääpä saattaa kuitenkin levitä puusta toiseen ja lahottaa puita. Koivun rungolla oleva, mustunut muhkura on puolestaan erittäin lahottava pakurikääpä ja rungosta ulospäin työntyvä on arinakääpä – näiden vaivaamat yksilöt kannattaa poistaa.

Puun kaataminen

Paras ajankohta puun kaatamiselle on kevättalven poutapäivä; puu on sula ja lumipeite suojaa ympäristöä ja istutuksia. Hankalassa paikassa sijaitsevan tai ison puun kaatamisessa olisi jo turvallisuussyistä kannattavaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Pienemmän puun omatoimiseen kaatoon ryhdyttäessä on puolestaan huomioitava muutamia seikkoja:

  • Kunnon suojavarusteet
  • Riittävä tila puun rungossa ja ympäristössä. Suunnittele kaatosuunta ja varmista vapaa tila myös leveyssuunnassa. Varmista esteetön poistumissuunta itsellesi.
  • Käytä tarvittaessa kaatorautaa ja taljoja ohjataksesi puun kaatosuuntaa.
  • Tee kaatolovi (20–25 % puun paksuudesta ja noin 60 asteen kulma).
  • Ole erittäin varovainen, mikäli sahanpuru on tummaa, lahonnutta puuta. Heikentynyt puu voi yllättäen lähteä kallistumaan väärään suuntaan.
  • Tee kaatosahaus. Jätä muutaman sentin "sarana" pitopuuksi.
  • Poistu riittävän kauas puun alkaessa kaatumaan. Puu voi nimittäin kierähtää tai ponnahtaa ylöspäin, jos pitopuu katkeaa liian aikaisin.
  • Pitopuu sahataan kokonaan pois, runko karsitaan oksista ja sahataan 3 metrin tukeiksi tai pölkyiksi.

Pienemmän kannon voi poistaa kaivamalla, mutta kookkaamman kannon poistamiseen tarvitaan kantojyrsintä. Sellaisen voi vuokrata omaan käyttöön tai pyytää ammattilaista hoitamaan myös kannon poistamisen.

Hyvillä välineillä ja taidolla onnistuu. (Kuva: Shutterstock)
Hyvillä välineillä ja taidolla onnistuu. (Kuva: Shutterstock)

Jos päätät vielä yrittää säilyttää puun, niin lue lisää seuraavasta artikkeleista:
Omenapuun leikkaus – ohjeet sopivat muillekin lehtipuille.

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20236_82348.jpg
Pitääkö mökin huussi tyhjentää syksyllä?
Reilusti yli puolella suomalaisista vapaa-ajan asunnoista on kuivakäymälä. Osa kuivakäymälöistä on sisällä mökissä, mutta suuri osa on perinteisessä huussirakennuksessa. Nyt on oikea aika varmistaa, että talvi voi tulla myös huussiin.
20084_10478.jpg
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.
200810_13619.jpg
Vuoden porkkana 2008 -tunnustus Päivittäistavarakauppa ry:lle
Kotimaiset Kasvikset ry näkee kaupan roolin merkittävänä, kun kuluttajaa halutaan ohjata terveellisiin valintoihin. Parempi valinta -Sydänmerkki on jo tullut tunnetuksi teollisista elintarvikkeista, jotka omassa tuoteryhmässään ovat kunnostautuneet rasvan määrän ja laadun sekä suolan määrän perusteella. Sydänmerkin asiantuntijaryhmä sisällytti tänä vuonna myös kasvikset merkin piiriin, joten kauppa on voinut viestittää kasviksista luonnon omina sydänmerkkituotteina.PTY toteutti sydänmerkkihankkeen yhteistyössä Sydänliiton, Kotimaiset Kasvikset ry:n ja omien jäsenyritystensä kanssa. Rahoitusta saatiin Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:lta. Sydänmerkki tuli viime keväänä käyttöön 2500 päivittäistavarakaupan hedelmä- ja vihannesosastoille. Mukana ovat S-ryhmän kaupat, K-ruokakaupat, Tradekan kaupat, Stockmann, M-ketjun kaupat, Tarmo-kaupat, Tokmanni ja Minimani.
20199_60117.jpg
Näin valmistat siideriä syksyn omenasadosta
Haluaisitko kokeilla siiderin valmistusta kotipuutarhan omenoista? Poimi tästä ohjeet maistuvaan juomaan, joka kauniissa pullossa on myös täydellinen tupaantuliais- tai joululahjaidea!
20235_78172.jpg
Miekkaliljat eli gladiolukset, näyttävät mukulakasvit
Mukulakasveihin kuuluvat miekkaliljat ovat näyttäviä perennoita ja kestäviä myös leikkokukkina. Värejä ja kokoja on runsaasti. Suuret, alhaalta ylöspäin aukeavat kukat ovat suppilon malliset ja kapeat lehdet miekkamaiset. Varsi on pitkä ja vahva.
Lähikuva tomaateista
Maistuisiko itsekasvatettu tomaatti?
Tomaatti (Solanum lycopersicum) on kotoisin Etelä-Amerikasta, ja niinpä niitä kasvatetaan yleisimmin kasvihuoneessa. Tomaattilajikkeita on useita, ja eräät sopivat mainiosti myös parvekkeella kasvatettaviksi (marjatomaatti eli minitomaatti ja amppelitomaatti). Osa soveltuu hyvin myös avomaalle ja seinustoille (pensastomaatti). Kasvihuoneessa kasvatetaan usean metrin korkuista runkotomaattia. Muutama taimi riittää yhdelle perheelle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton