• Etusivu
  • Kasvillisuus

Puuta kaatamassa?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 07.03.2011Päivitetty 14.07.2022
20227_79001.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Liian lähellä taloa kasvava puu on vaaraksi rakenteille. Se nostaa pienilmaston kosteutta ja kerryttää maatuvaa ainesta – puhumattakaan syysmyrskyn ja vanhan, heikkokuntoisen puun luomasta uhkasta. Puun poistaminen hankalasta paikasta vaatii kuitenkin ammattilaisen apua ja asemakaava-alueilla myös toimenpideluvan.

Kaavoittamattomalla alueella maanomistaja saa kaataa tontiltaan puun ilman erillistä lupaa. Viranomiasten kanssa on kuitenkin neuvoteltava, mikäli kyseessä on arvopuu tai useampi puuyksilö. Asemakaava-alueella puun kaatamiseen on haettava paikkakunnan Rakennusvirastolta kaatolupa. Jos puita pitäisi kaataa useampi, tarvitaan maisematyölupa. Erillistä lupaa ei kuitenkaan vaadita, mikäli kyseessä on uudiskohde; rakennuspiirustukseen on jo merkitty tontilta kaadettavat puut. Lupaa ei myöskään tarvita hakea, jos kaadettavana on pieni puu (rungon halkaisija metrin korkeudelta maasta enintään 5 cm).

Taloyhtiön on puolestaan haettava puunkaatolupaa kirjallisesti ja liitettävä hakemukseen ote hallituksen kokouspöytäkirjasta. Mukaan on laitettava myös kopio asemapiirustuksesta, johon kaadettavat puut on merkitty ennen ammattilaisen tuloa paikalle.

Pihapuita voi lumen painosta myös katketa ja kaatua sähkölinjojen päälle. Sähkölaitos korjaa tällaisessa tapauksessa vahingot ja maanomistaja saa korvauksen kaadetuista puista. Taajama-alueilla sähkölaitos seuraa johtojen läheisyydessä kasvavien puiden kuntoa ja poistaa tarvittaessa hankaavia oksia. Maanomistaja voi ottaa myös suoraan yhteyttä paikalliseen sähköyhtiöön, mikäli havaitsee linjojen lähellä mahdollisia ongelmapuita tai haluaisi poistaa puun linjojen läheisyydestä.

Kannattaa myös pitää mielessä, että vakuutusyhtiöt harvemmin korvaavat oman tai naapurin talon - tai vaikka auton päälle - kaatuneen puun aiheuttamia vahinkoja...

Syitä puun poistamiseen

Heikkokuntoisen puun poistaminen ei juurikaan perusteluja kaipaa. Puu ei voi hyvin, jos sen latvus on hontelo, harsuuntunut, toispuoleinen tai oksat ovat kärjistään tai kokonaan pahasti kuivuneet. Mikäli ennen suora runko on puolestaan yht´äkkiä kallistunut, niin yksilön kaatamisella alkaakin olla jo kiire. Esimerkiksi pitkät poutajaksot kuivattavat herkästi monia puita ja altistavat ne näin erilaisille tuholaisille – sen seurauksena kuivunut puu joutuu pian poistettavien listalle.

Tammi ja kirsikka kestävät kuivuutta hyvin ja toipuvat sen jälkeen nopeasti. Kärsineeltä vaikuttava koivu on kuitenkin nopeasti mennyttä: harsuuntunut latvus, haljennut runko, mustuneet oksat, rungon käävät ja kyljessä nakuttava tikka kertovat yleensä yksilön heikosta kunnosta. Koivu on herkkä kuivuudelle ja saa helposti myös lahovikoja. Uudisrakentamisen ja viherrakentamisen aikana onkin muistettava varoa koivun hyvin pinnassa olevaa juuristoa, mikäli aikoo säilyttää pihakoivun elinvoimaisuuden.

Kaadettava puu kannattaa merkitä selkeästi. (Kuva: Shutterstock)
Kaadettava puu kannattaa merkitä selkeästi. (Kuva: Shutterstock)

Puun säilyttäminen

Mikäli puu kuitenkin on kestävämpää lajia eikä sen kasvupaikkakaan aiheuta ongelmia, niin sen kuntoon voidaan vaikuttaa erilaisin hoitotoimin. Aluksi kannattaa tarkastella puun lähiympäristöä: hankaavatko oksat toisiinsa tai muiden puiden oksiin? Hankaus kuluttaa puun pintaa ja saa sen altistumaan taudeille ja tuholaisille. Hankaavat oksat pitäisi poistaa siististi. Entä varjostavatko toiset puut liikaa? Kasvuston pitäisi olla kyllin ilmava, jotta puut saavat riittävästi valoa ja puun koko kasvu juurista latvaan saakka kehittyisi vahvaksi. Valonpuutteesta kärsinyt puu vahvistuu onneksi nopeati valoa saatuaan.

Oksia pitäisi harventaa jo puiden ollessa nuoria. Latvuksen luonnolliseen kasvutapaan ei yleensä ole tarvetta puuttua, mutta hankaavat, vahingoittuneet ja liian jyrkässä kulmassa kasvavat oksat tulisi poistaa pikaisesti. Poistettavat oksat tulisi olla enintään 7 cm:n paksuisia. Vanhat omenapuut kestävät voimakkaampaakin leikkausta hyvin. Jalopuista saarni, tammi ja jalava kestävät hieman paksumpienkin oksien poiston – koivuista ja vaahteroista sahataan puolestaan vain pieniä oksia. Kuivuneita oksia saa toki poistaa kaikista. Oksien poistossa on muistettava ettei lahottavia tappeja jätetä, vaan oksa sahataan siististi oksankauluksesta saakka. Useimmiten arvopuiden hoitamiseen riittää oksien oikeaoppinen harventaminen.

Lumisena talvena olisi hyvä tarkkailla helposti repeilevien mäntyjen sekä vaahteroiden oksia ja ravistella niistä lunta pois. Sama kannattaa tehdä kaikille nuorille kasveille: puille ja pensaille. Pakkastalven jälkeen voi moniin puihin tulla myös halkeamia, mutta puut säilyvät silti elinvoimaisina. Halkeamille alttiita ovat esimerkiksi hedelmäpuut, vaahtera, tammi, saarni ja jalava.

Puiden rungoilla ja juuristossa kasvavat erilaiset käävät eivät välttämättä kerro puun huonosta voinnista. Esimerkiksi männyillä esiintyvät käävät lahottavat puuta niin hitaasti ettei niistä ole haittaa. Kuusta vaivaava juurikääpä saattaa kuitenkin levitä puusta toiseen ja lahottaa puita. Koivun rungolla oleva, mustunut muhkura on puolestaan erittäin lahottava pakurikääpä ja rungosta ulospäin työntyvä on arinakääpä – näiden vaivaamat yksilöt kannattaa poistaa.

Puun kaataminen

Paras ajankohta puun kaatamiselle on kevättalven poutapäivä; puu on sula ja lumipeite suojaa ympäristöä ja istutuksia. Hankalassa paikassa sijaitsevan tai ison puun kaatamisessa olisi jo turvallisuussyistä kannattavaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Pienemmän puun omatoimiseen kaatoon ryhdyttäessä on puolestaan huomioitava muutamia seikkoja:

  • Kunnon suojavarusteet
  • Riittävä tila puun rungossa ja ympäristössä. Suunnittele kaatosuunta ja varmista vapaa tila myös leveyssuunnassa. Varmista esteetön poistumissuunta itsellesi.
  • Käytä tarvittaessa kaatorautaa ja taljoja ohjataksesi puun kaatosuuntaa.
  • Tee kaatolovi (20–25 % puun paksuudesta ja noin 60 asteen kulma).
  • Ole erittäin varovainen, mikäli sahanpuru on tummaa, lahonnutta puuta. Heikentynyt puu voi yllättäen lähteä kallistumaan väärään suuntaan.
  • Tee kaatosahaus. Jätä muutaman sentin "sarana" pitopuuksi.
  • Poistu riittävän kauas puun alkaessa kaatumaan. Puu voi nimittäin kierähtää tai ponnahtaa ylöspäin, jos pitopuu katkeaa liian aikaisin.
  • Pitopuu sahataan kokonaan pois, runko karsitaan oksista ja sahataan 3 metrin tukeiksi tai pölkyiksi.

Pienemmän kannon voi poistaa kaivamalla, mutta kookkaamman kannon poistamiseen tarvitaan kantojyrsintä. Sellaisen voi vuokrata omaan käyttöön tai pyytää ammattilaista hoitamaan myös kannon poistamisen.

Hyvillä välineillä ja taidolla onnistuu. (Kuva: Shutterstock)
Hyvillä välineillä ja taidolla onnistuu. (Kuva: Shutterstock)

Jos päätät vielä yrittää säilyttää puun, niin lue lisää seuraavasta artikkeleista:
Omenapuun leikkaus – ohjeet sopivat muillekin lehtipuille.

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20099_18524.jpg
Monitoiminen oksasilppuri mukaan syystöihin
Pieneltäkin tontilta kertyy yllättävän paljon risuja, oksia, lehtiä ja vanhoja perennaversoja, jotka kannattaa hyödyntää. Aiemmin erilaiset materiaalit on pitänyt erotella; karkea puumainen materiaali ja vihreä sekä pehmeä materiaali on silputtu erikseen. Bosch on uudistanut oksasilppuri-mallistonsa: Innovatiivinen Turbine Cut -leikkuujärjestelmä soveltuu kaikenlaiselle puutarhasta saatavalle materiaalille. TC-oksasilppurit nostavat silppuamisen helppouden uudelle tasolle.
20227_71466.jpg
Perinnekasvi: Maariankello
Maariankello (Campanula medium) on osa Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjaamme, jossa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja.
20237_78261.jpg
Pensasmustikka lumoaa isoilla ja maukkailla marjoillaan
Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Jalostetut lajikkeet kestävät hallaa ja melko koviakin talvipakkasia. Pensasmustikan suuret, jopa kolme kertaa metsämustikan kokoiset marjat säilyvät hyvin tuoreena sekä pakastettuna, ne tuoksuvat hyvältä ja ovat terveellisiä. Marjat ovat isoissa tertuissa, joten niitä on helppo ja nopea poimia. Yhdestä pensaasta voi saada satoa useita litroja ja sama pensas voi tehdä marjoja jopa kolmekymmentä vuotta.
20135_35140.jpg
Syötävän hyvät amppelit
Tiedote: www.kauppapuutarhaliitto.fiHyötypuutarhainnostuksen siivellä myös erilaiset syötävät amppelikasvit ovat kasvattaneet suosiotaan puutarhaharrastajien keskuudessa. Tarjolla onkin amppelimansikan lisäksi tomaattia, kurkkua, paprikaa ja jopa chiliä niille viherpeukaloille, jotka haluavat nostaa hyötypuutarhansa amppeliin käden ulottuville. Pienellekin parvekkeelle mahtuu soma ja satoisa napostelupuutarha, kunhan vain lämpöä ja valoa on riittävästi.Lue lisää:Parvekkeen hyötykasvit ja yrtitHelppoa viljelyä parvekkeella
20227_79062.jpg
Valinnan vaikeus
Mitä pitäisi ottaa huomioon, kun miettii puutarhaan uusia pensaita ja puita? Voiko hankkia vain "kaikkea kivaa" vai kannattaisiko asiaa miettiä hieman etukäteen?
20228_79321.jpg
Mikä on tämä vieras kasvi kukkapenkissä? Asiantuntija vastaa
Mikähän kasvi tämä on? Kasvi on ilmestynyt kukkapenkkiin. Se on noin 120–130 cm pitkä, pienet vaalean lilan väriset kukat. Näyttää myös, että penkissä kasvaa lisäksi pieniä samanlaisia kasveja, mutta tuo yksi on kasvanut tosi pitkäksi ja tuuheaksi. Onko se pahoin leviävä tai muuten haitallinen kasvi?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton