Puuta kaatamassa?

Kaavoittamattomalla alueella maanomistaja saa kaataa tontiltaan puun ilman erillistä lupaa. Viranomiasten kanssa on kuitenkin neuvoteltava, mikäli kyseessä on arvopuu tai useampi puuyksilö. Asemakaava-alueella puun kaatamiseen on haettava paikkakunnan Rakennusvirastolta kaatolupa. Jos puita pitäisi kaataa useampi, tarvitaan maisematyölupa. Erillistä lupaa ei kuitenkaan vaadita, mikäli kyseessä on uudiskohde; rakennuspiirustukseen on jo merkitty tontilta kaadettavat puut. Lupaa ei myöskään tarvita hakea, jos kaadettavana on pieni puu (rungon halkaisija metrin korkeudelta maasta enintään 5 cm).

Taloyhtiön on puolestaan haettava puunkaatolupaa kirjallisesti ja liitettävä hakemukseen ote hallituksen kokouspöytäkirjasta. Mukaan on laitettava myös kopio asemapiirustuksesta, johon kaadettavat puut on merkitty ennen ammattilaisen tuloa paikalle.

Pihapuita voi lumen painosta myös katketa ja kaatua sähkölinjojen päälle. Sähkölaitos korjaa tällaisessa tapauksessa vahingot ja maanomistaja saa korvauksen kaadetuista puista. Taajama-alueilla sähkölaitos seuraa johtojen läheisyydessä kasvavien puiden kuntoa ja poistaa tarvittaessa hankaavia oksia. Maanomistaja voi ottaa myös suoraan yhteyttä paikalliseen sähköyhtiöön, mikäli havaitsee linjojen lähellä mahdollisia ongelmapuita tai haluaisi poistaa puun linjojen läheisyydestä.

Kannattaa myös pitää mielessä, että vakuutusyhtiöt harvemmin korvaavat oman tai naapurin talon - tai vaikka auton päälle - kaatuneen puun aiheuttamia vahinkoja...

Heikkokuntoisen puun poistaminen ei juurikaan perusteluja kaipaa. Puu ei voi hyvin, jos sen latvus on hontelo, harsuuntunut, toispuoleinen tai oksat ovat kärjistään tai kokonaan pahasti kuivuneet. Mikäli ennen suora runko on puolestaan yht´äkkiä kallistunut, niin yksilön kaatamisella alkaakin olla jo kiire. Esimerkiksi pitkät poutajaksot kuivattavat herkästi monia puita ja altistavat ne näin erilaisille tuholaisille – sen seurauksena kuivunut puu joutuu pian poistettavien listalle.

Tammi ja kirsikka kestävät kuivuutta hyvin ja toipuvat sen jälkeen nopeasti. Kärsineeltä vaikuttava koivu on kuitenkin nopeasti mennyttä: harsuuntunut latvus, haljennut runko, mustuneet oksat, rungon käävät ja kyljessä nakuttava tikka kertovat yleensä yksilön heikosta kunnosta. Koivu on herkkä kuivuudelle ja saa helposti myös lahovikoja. Uudisrakentamisen ja viherrakentamisen aikana onkin muistettava varoa koivun hyvin pinnassa olevaa juuristoa, mikäli aikoo säilyttää pihakoivun elinvoimaisuuden.

Mikäli puu kuitenkin on kestävämpää lajia eikä sen kasvupaikkakaan aiheuta ongelmia, niin sen kuntoon voidaan vaikuttaa erilaisin hoitotoimin. Aluksi kannattaa tarkastella puun lähiympäristöä: hankaavatko oksat toisiinsa tai muiden puiden oksiin? Hankaus kuluttaa puun pintaa ja saa sen altistumaan taudeille ja tuholaisille. Hankaavat oksat pitäisi poistaa siististi. Entä varjostavatko toiset puut liikaa? Kasvuston pitäisi olla kyllin ilmava, jotta puut saavat riittävästi valoa ja puun koko kasvu juurista latvaan saakka kehittyisi vahvaksi. Valonpuutteesta kärsinyt puu vahvistuu onneksi nopeati valoa saatuaan.

Oksia pitäisi harventaa jo puiden ollessa nuoria. Latvuksen luonnolliseen kasvutapaan ei yleensä ole tarvetta puuttua, mutta hankaavat, vahingoittuneet ja liian jyrkässä kulmassa kasvavat oksat tulisi poistaa pikaisesti. Poistettavat oksat tulisi olla enintään 7 cm:n paksuisia. Vanhat omenapuut kestävät voimakkaampaakin leikkausta hyvin. Jalopuista saarni, tammi ja jalava kestävät hieman paksumpienkin oksien poiston – koivuista ja vaahteroista sahataan puolestaan vain pieniä oksia. Kuivuneita oksia saa toki poistaa kaikista. Oksien poistossa on muistettava ettei lahottavia tappeja jätetä, vaan oksa sahataan siististi oksankauluksesta saakka. Useimmiten arvopuiden hoitamiseen riittää oksien oikeaoppinen harventaminen.

Lumisena talvena olisi hyvä tarkkailla helposti repeilevien mäntyjen sekä vaahteroiden oksia ja ravistella niistä lunta pois. Sama kannattaa tehdä kaikille nuorille kasveille: puille ja pensaille. Pakkastalven jälkeen voi moniin puihin tulla myös halkeamia, mutta puut säilyvät silti elinvoimaisina. Halkeamille alttiita ovat esimerkiksi hedelmäpuut, vaahtera, tammi, saarni ja jalava.

Puiden rungoilla ja juuristossa kasvavat erilaiset käävät eivät välttämättä kerro puun huonosta voinnista. Esimerkiksi männyillä esiintyvät käävät lahottavat puuta niin hitaasti ettei niistä ole haittaa. Kuusta vaivaava juurikääpä saattaa kuitenkin levitä puusta toiseen ja lahottaa puita. Koivun rungolla oleva, mustunut muhkura on puolestaan erittäin lahottava pakurikääpä ja rungosta ulospäin työntyvä on arinakääpä – näiden vaivaamat yksilöt kannattaa poistaa.

Paras ajankohta puun kaatamiselle on kevättalven poutapäivä; puu on sula ja lumipeite suojaa ympäristöä ja istutuksia. Hankalassa paikassa sijaitsevan tai ison puun kaatamisessa olisi jo turvallisuussyistä kannattavaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Pienemmän puun omatoimiseen kaatoon ryhdyttäessä on puolestaan huomioitava muutamia seikkoja:

• Kunnon suojavarusteet
• Riittävä tila puun rungossa ja ympäristössä. Suunnittele kaatosuunta ja varmista vapaa tila myös leveyssuunnassa. Varmista esteetön poistumissuunta itsellesi.
• Käytä tarvittaessa kaatorautaa ja taljoja ohjataksesi puun kaatosuuntaa.
• Tee kaatolovi (20–25 % puun paksuudesta ja noin 60 asteen kulma).
• Ole erittäin varovainen, mikäli sahanpuru on tummaa, lahonnutta puuta. Heikentynyt puu voi yllättäen lähteä kallistumaan väärään suuntaan.
• Tee kaatosahaus. Jätä muutaman sentin "sarana" pitopuuksi.
• Poistu riittävän kauas puun alkaessa kaatumaan. Puu voi nimittäin kierähtää tai ponnahtaa ylöspäin, jos pitopuu katkeaa liian aikaisin.
• Pitopuu sahataan kokonaan pois, runko karsitaan oksista ja sahataan 3 metrin tukeiksi tai pölkyiksi.

Pienemmän kannon voi poistaa kaivamalla, mutta kookkaamman kannon poistamiseen tarvitaan kantojyrsintä. Sellaisen voi vuokrata omaan käyttöön tai pyytää ammattilaista hoitamaan myös kannon poistamisen.

Jos päätät vielä yrittää säilyttää puun, niin lue lisää seuraavasta artikkeleista:
Omenapuun leikkaus – ohjeet sopivat muillekin lehtipuille.