• Etusivu
  • Kasvillisuus

Puutarhanhoidosta kysyttyä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.07.2015
14_P_77005.jpg

Miten päästä eroon etanoista, kirvoista ja muista puutarhan tuholaisista. Entä villiintyneestä vuohenputkesta? Puutarha.netin asiantuntijat vastaavat muiden muassa näihin Ilta-Sanomien lukijoita askarruttaneisiin kysymyksiin.*

Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.
Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.

* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.

1. Jouduin kaivamaan ihanan kukkapenkin ylös toivottomaksi käyneen etanatilanteen vuoksi. Laitoin havuja tilalle. Onko havujen lisäksi mitään, mistä etanat eivät pitäisi? Kukkaloistoa

- Etanat viihtyvät kosteissa ja tiheissä kasvustoissa, joissa niille riittää syötävää. Ensiapuna etanoiden torjunnassa onkin parantaa ilmankiertoa harventamalla kasvustoa ja rajaamalla etana-altis ryhmä kuivattavalla aineksella (etana liikkuu limaa erittämällä ja kuivalla materiaalilla liikkuakseen sitä pitää erittää runsaasti – se koituu etanan kohtaloksi); esimerkiksi kalkki, tuhka, sahajauho, hiekka yms. vaikeuttavat etanoiden kulkua. Näitä tulee lisätä aina sateen jälkeen uudelleen.

Myös katekankaiden ja muiden kosteutta pidättävien materiaalien poistaminen auttaa heikentämään etanoiden oloja. Lisäksi ruohikon pitäminen lyhyenä ja pensaiden juuret avoimina auttaa asiaa. Kitke myös etanoiden herkut, voikukat ja nokkoset pois ja siisti perennapenkit ylimääräisestä, kuolleesta kasvustosta.

Lue lisää etanoiden torjunnasta

Havukasveihin siirtyminen oli radikaali, mutta toimiva ratkaisu. Katteena voit käyttää kuivaa ja karkeaa maa-ainesta – sekä tomaatin ja saniaisen lehtiä, siankärsämöä tai pietaryrttiä. Voit täydentää ryhmää sopivaksi katsomillasi kasveilla, mutta jätä nyt toistaiseksi mehevimmät ja runsaslehtisimmät lajit istuttamatta. Etanat jättävät rauhaan yleensä esimerkiksi akileijat, kurjenpolvet, saniaiset, villapähkämön, kultapiiskun, leimut, neilikat ja koristekrassin sekä valkosipulin ja raparperin. Yrteistä voi suosia timjamia, kirveliä ja iisoppia, jotka karkottavat luontaisesti etanoita. Erityisesti lehtokotiloille maistuvat kellokukat, kuunliljat, nauhukset ja sipulikasvit. Kasvimaalla niiden suosikkeja ovat nuoret salaatit ja kurpitsat, pavut, kylvötaimet, retiisit, kypsyvät mansikat jne.

2. Olen kasvattanut lasitetulla parvekkeella vuosia perennoja isoissa ruukuissa. Hyvin ovat viihtyneet mutta jossain vaiheessa parvekkeelle löytävät tiensä myös kirvat yms. ei toivotut vieraat. Mikä on paras keino päästä tihulaisista eroon? Mitkään luomukikat, mäntysuovalla suihkuttelut, ei tepsi. Myrkkyä kehiin

- Lasitetulla parvekkeella tulee kiinnittää huomio riittävään ilmankiertoon ja tuuletukseen. Lämpötila ja ilmankosteus nousevat helposti liian korkeaksi, mikä luo otolliset olosuhteet erilaisten tautien ja tuholaisten lisääntymiselle. Ehkäisykeinoja ovat siis terveet, hyvinvoivat taimet, ilmava kasvusto sekä riittävä tuuletus. Myös hygieniaan tulee kiinnittää huomiota; pese työvälineet, ruukut ja astiat ennen istutusta.

Luonnonmukaisia torjuntakeinoja kannattaa kuitenkin aina suosia. Esimerkiksi 2-3 prosenttisella mäntysuopa- tai toluliuoksella (5 l vettä, 2 dl mäntysipaa, 1 tl suolaa ja 2 dl spriitä – tehoaa pehmeäkuorisiin hyönteisiin, mm. kirvoihin) voi kasvustoa sumutella säännöllisin väliajoin jo ennen varsinaista tuholaishavaintoa. Tuholaisia havaitessa käsittely tulee toistaa useammin. Muista myös lehtien alapinnat!

Jos kotikonstit eivät auta, niin on otettava kovemmat konstit käyttöön. Esimerkiksi torjuntatikut ruukkuihin ja kasvien sumutus torjunta-aineella. Suosi kuitenkin luonnonmukaisia torjuntatuotteita, kuten esimerkiksi Neudorff -tuotteita. Kirvojen torjuntaan sopii Spruzit – se tehoaa niin aikuisiin, kuin toukkiin ja muniinkin. Erilaisten lentävien tuholaisten torjuntaan löytyy Neudorff Torjuntatikut.

Torju lentävät tuholaiset – myrkyttömästi

VINKKI: Myös yrtit auttavat torjumaan tuholaisia; kasvata yrttejä perennojen kanssa!

3. Miten perustetaan myyriltä, jäniksiltä ja peuroilta turvassa oleva kasvimaa? Tarkoituksenani on perustaa vanhaan heinäpeltoon kasvimaa, jolla olisi niin juurikkaita, palkokasveja kuin salaattejakin. Tontti on vaan sellainen, että ilonamme siellä elelevät niin vesimyyrät, pupujussikat kuin peuratkin. Olisi mukavaa, jos jotain tulevasta sadosta jäisi myös meidän ihmisten käyttöön. Mari

- Ellet halua tarjota metsän eläimille todellista herkkupöytää, niin sinun tulee erottaa hyötypuutarhasi kunnon aidalla. Sen tulee olla riittävän matala estämään peurat ja puput – ja korkea estämään myös hirvet. Värikäs nauha tms. "pelottava" saa isommat eläimet kiertämään aidatun alueen. Esimerkiksi maahan asti ulottuva verkkoaita on hyvä valinta.

Myyrien torjunnassa ei aidasta ole apua. Niiden torjuntaan voi käyttää luonnonmukaisia torjunta-aineita (mm. Neudorffin Käpälämäen Myyräkarkote), erilaisia ääni-, tärinä- tai hajukarkottimia. Voimakkaan hajuiset sipulikukat (mm. keisarinpikarililja), narsissit, valkosipuli auttavat myös karkottamaan myyriä, joten niitä voi istuttaa hyötymaan reunoille ja alueiden väliin. Myös ja savunhaju sekä minkin tai muun petoeläimen lanta toimii mainiona myyränkarkotteena!

Lisää myyrien torjunnasta

4. Vuohenputki on ylivoimainen rikkakasvi kukkapenkissä, miten sen saa hävitetyksi ja miten jo kitketyt vuohenputken piiiitkät juuret tuhotaan kitkemisen jälkeen etteivät leviä muualle? Vuohenputkiongelma

- Vuohenputken juurakkoa voit hävittää esimerkiksi peittämällä maan mustalla muovilla; juuret tuhoutuvat yleensä yhden kesän aikana. Seuraavan kesän siemenversot pitää kuitenkin hävittää kitkemällä tai myrkyttämällä.

Periaatteessa hyvin toimiva komposti lämpenee riittävästi (n. 65 °C) ja tuhoaa vuohenputken juuret - täyttä varmuutta haitallisen puutarhajätteen tuhoutumisesta on kuitenkin vaikea saada. Ennen kompostointia kannattaa vuohenputken juurakot kuivattaa ensin auringossa.

Lisää rikkaruohojen torjunnasta

Huomio

Huomio

Puutarha.net on täynnä tietoa puutarhan hoidosta - ja kasveista!

Puutarha.net on tulvillaan tietoa puutarhan hoitotöistä, kasveista sekä paljon muuta!

Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.
Voit esittää myös oman kysymyksesi!

Mielenkiintoista luettavaa löydät myös Puutarha.netin Keskustelupalstalta!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20227_79004.jpg
Leikkaa oikein ja oikeilla työkaluilla
Pensaat säilyvät elinvoimaisina 20–30 vuotta. Osa lajeista ei tarvitse leikkausta ja toiset vaativat sen vuosittain. Pensaat leikataan kuitenkin vasta tarvittaessa. Säännöllinen, säästeliäs leikkaus tukee parhaiten tasaista kasvua, tarpeeton saksiminen vain heikentää kasvin terveyttä.
20227_71464.jpg
Perinnekasvi: Sormustinkukka
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjan perinnekasveihin kuuluu sormustinkukka (Digitalis purpurea).
20233_81073.jpg
Persilja on varsinainen vitamiinipommi
Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen, ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.
20232_38378.jpg
Varastolannoitus helpottaa taimikasvatusta ja ruukkuviljelyä
Varastolannoituksessa koko kasvukauden aikainen ravinnetarve voidaan antaa kasville kerralla. Esimerkiki puikkoina annosteltavat ravinteet sopivat tähän tarkoitukseen loistavasti.Varastolannoitukseen soveltuvat muutkin hidasliukoiset lannoitteet, kuten kanankakkarakeet. Koska kerralla annettava ravinnemäärä on kuitenkin suuri, niin lannoitepanos jätetään yhtenäiseksi osioksi kasvualustaan. Jos sama määrä lannoitetta sekoitettaisiin koko multamäärään, kasvualustan ravinnepitoisuus nousisi liikaa. Kasvin juuret hakevat ravinteita varastolannoiteosasta ja vettä laimeammasta kasvualustaosasta.
20231_80637.jpg
Leikkokukat ja -vihreät itse kasvatettuna
Kasveilla lisäät kotisi viihtyvyyttä. Viherkasvien ohella kukkivat ruukkukasvimme palkitsevat hoitajansa ihastuttavilla kukillaan. Tunnetko kukkivat ruukkukasvit? Osaatko hoitaa niitä? Toisessa osassa keskitytään kausikasveihin, jotka vaativat talvettamisen tai hävitetään kukinnan jälkeen.
202110_72810.jpg
Vuoden 2022 vihanneksena tomaatti
Tomaateista pidetään! Ne koetaan maukkaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi, joten ei ole ihme, että suomalaiset syövät tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Hyvin moni meistä suomalaisista aloittaa aamunsa tomaattileivällä tai pilkkoo niitä päivittäin salaatteihinsa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton