• Etusivu
  • Rakentaminen

Ruokahävikki verottaa kukkaroasi!

>>> noin 125 € putoaa takataskusta vuodessa

Tiina Painokallio
Päivitetty 27.03.2025
figures-of-a-couple-and-a-euro-money-bag-j

Jos siis pystyisimme nipistämään jokainen edes kilon hävikistä vuodessa, olisivat hyödyt jo ilmastollisestikin merkittäviä. (Kuva: Envato)

Ruokahävikki verottaa jokaisen ihmisen kukkaroa noin 125 euroa vuodessa Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan. Koko Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa 120–160 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa, joka on vuositasolla 23–26 kiloa henkeä kohti jaettuna. Kotitalouksien hävikki on vieläpä kaikkein suurin 30 % osuudella kaikesta ruokahävikistä. Tasaisena kakkosparina tulevat teollisuus 20 % ja ravitsemuspalvelut 20 %. Perää pitävät kauppa 18 % ja alkutuotanto 12 %. Jos siis pystyisimme nipistämään jokainen edes kilon hävikistä vuodessa, olisivat hyödyt jo ilmastollisestikin merkittäviä.

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki!

Ruoka siis kuormittaa ympäristöämme ja noin kolmannes kaikesta kulutuksesta on ruoan aiheuttamaa. Jouluna eritoten ruokaa tulee heitettyä roskiin, vaikka sitä voisi vielä jatkojalostaa. Tässä muutamia vinkkejä mitä kannattaa tehdä kotona oman hiilijalanjäljen keventämiseksi.

<p data-block-key="3yahx">Suomessa tuhlataan 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. (Kuva: Envato)</p>
Suomessa tuhlataan 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. (Kuva: Envato)

1.) Laadi ruokalista jouluksi etukäteen ja kysy ruokailijoiden makumieltymyksistä. Jos jokin ruokalaji, olkoonkin miten jouluun kuuluva tahansa, ei saa kannatusta, ei sitä myöskään kannata laittaa tarjolle.

2.) Osta vaikka mieluimmin valmista tarvittaessa. Jos itselläsi ei ole mahdollisuutta kompostoida valmistuksesta syntyvää jätettä, vastuullisilla ruoanvalmistajat taas on, ja he huolehtivat omalta osaltaan jätteiden jatkokäytöstä. Näin vähennät jätteen syntymistä.

3.) Pakasta ylimääräinen kinkku mieluiten 3-4 päivää paistamisesta, ei vanhempaa ja ota pakastettavat palat kinkusta jo ennen tarjolle laittamista, sillä lämpötilojen vaihtelu heikentää kinkun säilyvyyttä. Leikkaa kinkusta valmiita viipaleita pakastettavaksi.

4.) Paistetut laatikot voi pakastaa (imelletty perunalaatikko mielellään ennen paistamista).
Annostele kaikki pakasteet pienempiin astioihin ja lämmitä vain tarvittava määrä.

5.) Ostamalla kotimaisia tuotteita vähennät kuljetuksista syntyviä ympäristövaikutuksia.
Netti on pullollaan hyviä ruokaohjeita, miten saat uusiokäytettyä joulusta jääneitä ruokia. Muista että niitä tulee säilyttää oikeaoppisesti, etteivät ne pilaannu ennen aikojaan.

6.) Kuivaa kaikki ylimääräinen leipä ja jos et itse käytä, lahjoita vaikka paikalliselle ratsastustallille.

Alku-, jälkiruoka-, väli- ja iltakahvit

Paljon puhutaan ruokahävikistä, mutta tiesitkö, että myös kahvihävikki on todellinen ongelma? Suomalaisissa kodeissa peräti yli 150 miljoonaa kupillista kahvia kaadetaan viemäristä alas joka vuosi. Litroissa määrä on yli 23 miljoonaa litraa. Työpaikoilla ongelma on tätäkin pahempi. Kahvissa ainoa ongelma ei ole itse kahvin kaataminen viemäristä alas vaan miten paljon työtä ja resursseja kahvin tuottamiseen ja kuljettamiseen menee. Tästäkin syystä kahvia olisi hyvä keitellä harkiten vain se määrä minkä juo ja juoda kuppi tyhjäksi.

Vähennä, vähennä

"Tiesitkö, että kotitalouksista roskiin päätyvä ruokajäte Suomessa vastaa 100 000 keskivertohenkilöauton hiilidioksidipäästöjä?" (Lähde: saasyoda.fi)

Vaikka kompostointi on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin sekajäte, olisi ruokahävikin yleinen vähentäminen kaikkein ympäristöystävällisin asia. Ruoanvalmistuksesta kun käytetään energiaa ja työpanoksia, jotka heitetään hukkaan ruokajätteen mukana. Turhat kasvihuonekaasupäästöt taas aiheuttavat ilmaston lämpenemistä ja tuotannosta tulevat päästöt rehevöittävät vesistöjä. Syntyisi siis vähemmän päästöjä, jos käyttäisimme kaiken hankkimamme ruoan.

Ohje

Ohje

Vähennä ruokahävikkiä muun muassa näin:

  • Arvioi ruokamäärän tarve
  • Älä haksahda paljousalennuksiin, jos sinulla ei ole paikkaa esimerkiksi pakastaa ylimääräistä
  • Lue päiväysmerkinnät oikein
    • parasta ennen = säilyy kauemminkin. Arvioi haistamalla ja maistamalla
    • viimeinen käyttöpäivä = käytä tähän päivään mennessä
  • Siivoa jääkaappi usein niin tiedät mitä siellä on
  • Laita magneettitaulu jääkaapin oveen ja kirjoita siihen mitä kaapista pitää käyttää tai mitä sieltä löytyy
  • Laita nopeasti pilaantuvat silmän korkeudelle niin muistat käyttää ne ajoissa
  • Pakasta tarvittaessa

Pienin askelin eteenpäin

Saamme kuunnella nykyään joka tuutista mitä ilmastonmuutos aiheuttaa, kuinka hiilidioksidipäästöt turmelevat luontoa ja merien lämpenemisen seurauksena hukumme kaikki. Valitettavasti tämä saa aikaan vastareaktion ihmisissä eikä ilmastonmuutokseen edes uskota. Yleinen mielipide on kuitenkin tärkeässä ja ratkaisevassa osassa ruokahävikkitaistelussa. Omat ratkaisumme ruokakaupassa vaikuttavat omalta pieneltä osaltaan ja varsinkin jos jokainen on mukana. Pienistä puroista kasvaa iso virta. Pienilläkin ideoilla on suuri vaikutus.

Rakentaminen
asuminen
jätehuolto
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20225_78170.jpg
Hajuton ja haitaton kierrätys
Jätekaapin astiat on täynnä haisevia purkkeja ja puolitäysiä roskapusseja. Maitokartongit löyhkäävät tiskipöydällä ja yksi roskapusseista on vuotanut pahanhajuista nestettä roskastian pohjalle. Pantilliset ja pantittomat kaljatölkit ovat erottamattomina yhteistuumin keränneet kärpäsiä viime viikon perjantaista saakka ja yhdessä tölkissä taitaa olla tupakantumppeja sisällä. Biojätepussi on olemassa, mutta se on unohtunut muiden roskien alle.Tällainen kaoottisuus on saavutettavissa nopeasti, jos roskien lajitteluun ja säilyttämiseen ei käytä lainkaan aikaa tai vaivaa. Ja tämän kaoottisuuden siivoamiseen aikaa ja vaivaa vasta meneekin.
joku avaa lavuaarin viemäriä karhupumpulla
Miksi viemäriin ei saa laittaa mitä vain?
Viemäriverkoston toimivuus on tärkeää jokaisen kodin asumismukavuuden kannalta. Viemäriin ei kuitenkaan saa laittaa mitä vaan, tai ongelmia voi ilmaantua. Esimerkiksi viemäriin laskettu kinkkurasva voi jähmettyessään viemärin seinämiin muodostaa putkitukoksen, joka pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vesivahingon.Jos viemäriin laittaa mitään sinne kuulumattomia aineita tai esineitä, voi se olla haitaksi sekä viemärille ja ympäristölle. Tässä artikkelissa käydään läpi mitä viemäriin voidaan laittaa ja miksi tiettyjä asioita, kuten kinkkurasvaa, ei voi ja kannata laittaa viemäriin.
20216_71356.jpg
Miten jätteiden litistäminen säästää taloyhtiölle selvää rahaa?
Taas ovat talon roska-astiat sekaisin! Miten ihmeessä naapuri ei taaskaan ole osannut pistää muoveja oikeaan astiaan! Pahvinkeräysastiakin pursuaa yli laitojen. Ei ihme, sehän on täynnä ilmaa.Ei ole yhdentekevää, miten taloyhtiön roskikset täytetään. Oikea jäte oikeassa roskiksessa ja esimerkiksi pahvien litistäminen niin, ettei astia pursua yli äyräiden, säästää rahaa taloyhtiöltä ja näkyy myös osakkaiden kukkarossa. Jäteyhtiöt nimittäin perivät lisämaksua, jos astiat pursuavat yli.
asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus
Purkukartoitus – mikä se on ja milloin sitä tarvitaan?
Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.
20228_79425.jpg
Pikkuvihreä: Käymälä- ja jätevesiratkaisuja niin omakotitaloon kuin vapaa-ajanasuntoon
Pikkuvihreä perustettiin vuonna 1993. Perheyritys on erikoistunut ekologisiin käymälöihin, jäteveden puhdistukseen sekä kompostointiin. Pikkuvihreä valmistaa suuren osan tuotteistaan, mutta myös maahantuo valikoituja toisten valmistajien malleja sekä jälleenmyy monia laatumerkkejä.
minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna
Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon
Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton