Ruusut viihtyvät auringossa

Syyskuu kolkuttelee oven takana. Kodeissa ja pihoissa aloitetaan syysvalmistelut. Puutarhan syksyiset huoltotoimenpiteet ovat tärkeitä, mikäli haluaa nauttia kauniista ja hyvinvoivasta pihasta seuraavanakin kesänä. Kotien syysvalmisteluihin lukeutuvat pihan kasvillisuudesta huolehtimisen ja kelien armoilla ympäri vuoden olevien terassien huoltokäsittelyjen lisäksi myös monet muutkin tehtävät.

Kaalikasvit: kukkakaali, vihreä kukkakaali, keräkaali, punakaali, suippokaali, ruusukaali, kyssäkaali, parsakaali, kurttukaali, salaattikiinankaali, japaninsinappi (mitsura), lehtikaali, pinaattikiinankaali.Kaalien taudit ja tuholaisetSipulikasvit: ruokasipuli (kepasipuli), jättisipuli, punasipuli, purjo, valkosipuli, ruohosipuli, ryvässipuli, salottisipuli, hillosipuli, ilmasipuli, vihersipuli, pilli- eli talvisipuli, helmivalkosipuli.Sipulin taudit ja tuholaisetSalaattikasvit: keräsalaatti, jääsalaatti, lehtisalaatti (vihreät, punertavat), vihannessinappi (komatsuna), tatsoikaali, kähäräendiivi, salaattisikuri, punasikuri, kardoni, sinappikaali, rucola, parsasalaatti, bataviasalaatti, sidesalaatti, salaattivuonankaali.Pinaattikasvit: pinaatti, tarhamaltsa, lehtimangoldi, köynnöspinaatti, lamopinaatti eli uudenseelanninpinaatti.Muut lehti- ja versovihannekset: ruotiselleri, tarharaparperi, ruokaparsa, salaattifenkoli.

Yllättävää kyllä, myös sää säätelee tomaatin menekkiä: Sateisella ja kolealla ilmalla tomaatin kysyntä laskee, mutta aurinko ja lämpö lisäävät tomaattien menekkiä. Kesäisinä päivinä tomaatit päätyvät todennäköisimmin salaatteihin ja grillattaviksi ja maistuvat mehukkaina myös aivan sellaisinaan. Viljelmiltä kerrotaan, että tomaatin kannalta alkukevät on ollut suosiollinen ja kasvustot ovat hyvät. Luvassa on laadukas tomaattisato.

eli mitä parvekepuutarhurin tulisi muistaa:SuunnitteluParvekkeen istutusten suunnittelussa voi miettiä samoja asioita kuin pihankin suunnittelussa. Eli mitä parvekkeella halutaan tehdä, mitä siellä halutaan kasvattaa, paljonko näihin toimintoihin tarvitaan tilaa. Sijoitetaanko sinne oleskeluryhmä, leikkivätkö lapset parvekkeella, toivotaanko satoa vai kukkaloistoa, käytetäänkö vain kesäkukkia vai kasvatetaanko myös monivuotisia kasveja? Jokainen parvekepuutarhuri käyttää - ja täyttää - tilan omalla tavallaan. Parvekkeesta saa oivan oleskelupaikan, hienon hyötypuutarhan ja vaikka villin viidakon; miten vain haluaa!RuukutMonivuotiset kasvit istutetaan parvekkeelle isoihin ruukkuihin tai astioihin. Olisi hyvä, jos kasvatusastiassa olisi pyörät alla tai erilliset siirreltävät alustat, niin astian siirtely esimerkiksi parveketta siivotessa olisi helpompaa. Talvea vastaan parvekkeella säilytettävät ruukut suojataan styroxilla ja peitetään harsolla tai pakkaspeitteellä - astia voidaan lisäksi vuorata jo kasvin istutusvaiheessa kuplamuovilla. Multatilan pitäisi olla vähintään 50 cm syvä. Yksivuotisille kasveille riittää pienempi amppeli tai parvekelaatikko.SijoitteluOleskeluryhmän paikka on isoimman kasvin katveessa. Pienemmät kasvit mahtuvat parvekkeen laitamille, ikivihreät ja lehtensä varistavat perennat ja kesäkukat lomittain. Näin saadaan parvekkeelle elävyyttä. Toinen vaihtoehto on sijoittaa ikivihreät omaksi ryhmäkseen, joka jää talven koristukseksi parvekkeelle. Tämän ryhmän saa koottua syksylläkin, jos vie osan kasveista talvehtimaan kellariin.KasteluKasvit kuluttavat eri tavalla vettä, joten istuta samanlaisia (lehtien koko, lehden pinta ) ja samankokoisia kasveja yhteiseen ruukkuun. Kasteluväliä saa pidennettyä istuttamalla kasvit altakasteluruukkuun. Tällaisia ruukkuja saa ostaa puutarhamyymälöistä sekä tavarataloista, jotka myyvät vihersisustamistarvikkeita. Toinen vaihtoehto on hankkia tai tehdä itse puinen istutusastia. Muista kuitenkin, että ylimääräisen kasteluveden on päästävä pois eli multatila ei saa muodostaa allasta.Lasittamattomallakin parvekkeella lämpötila saattaa nousta aurinkon paistaessa huomattavasti, mikä lisää myös kasvien vedenkulutusta. Kastele siis kasvejasi niiden tarpeen mukaan. Haihduntaa lisää valon ja lämmön ohella tuuli, joten jano saattaa yllättää pilvisempänäkin päivänä.VarjostusKeväällä parvekkeella talvehtineet kasvit heräilevät talvilevosta aikaisemmin kuin pihaan istutettuna. Aikaisen kasvuunlähdön ja tästä seuraavan vioituksen estämiseksi kasveja varjostetaan aurinkoisina päivinä esim. harsolla. Erityisen tärkeää tämä on ikivihreille kasveille. Kevätauringon alkaessa paistaa on hyvä myös sulatella ruukkujen multaa ja auttaa kasvia saamaan vettä kastelemalla kasveja lämpimällä vedellä. Kesälläkin tämä varjostaminen saattaa olla tarpeen.LannoitusMonivuotisia kasveja hoidetaan parvekkeella kuten maahankin istutettuna. Taimia lannoitetaan keväällä. Typpipitoisilla lannoitteilla ei lannoiteta heinäkuun puolenvälin jälkeen, vaan tämän jälkeen lannoittamiseen käytetään typetöntä syyslannoitetta. Lannoittamiskerroiksi riittävät yksi kerta keväällä ja yksi loppukesällä. Jos joudut esim. helteisen kesän tai pienestä istutusruukusta johtuen kastelemaan kasveja runsaasti, saattaa esiintyä ravinnepuutoksia. Nämä voit hoitaa sekoittamalla kasteluveteen moniravinteista kastelulannoitetta.LeikkausHoitoleikkaukset kasveille tehdään samaan tapaan kuin maahan istutetuillekin kasveille.Lue lisää pihan -ja parvekkeen- suunnittelusta

Kuivuuttakin enemmän monia avomaan kasviksia on koetellut kova kuumuus. Salaatit ja erilaiset kaalit ovat kärsineet kuumuudesta kaikkein eniten. Ahkera sadetus on auttanut, ja toisaalta varastoitavien kasvisten satokausi jatkuu vielä elo-syyskuun ajan. Jos vettä saadaan tasaisina, parhaimmillaan 15 – 20 mm:n jaksottaisina sateina, kasvikset saavat uutta puhtia ja kasvu jatkuu suotuisasti.Maantieteelliset ja aivan paikallisetkin erot kasvuolosuhteissa ovat olleet suuria. Kovassa kuumuudessa kasvi sulkee ilmarakosensa, yhteyttäminen pysähtyy ja kasvu lakkaa, koska kasvi ei saa vettä eikä ravinteita. Touko-kesäkuussa muun muassa juurekset kasvoivat hyvin, mutta heinäkuussa kasvu oli kovin vähäistä. Toisaalta esimerkiksi Pohjanmaalta löytyy alueita, joissa sateita on saatu riittävästi. Kuivuutta puolestaan oli pisimpään Itä-Suomessa ja lounaisilla ja eteläisillä rannikkoalueilla. Rajumyrskyt eivät ole kasvisviljelmiä turmelleet.

Paljakkapaju valittiin aikoinaan elokuun nimikkopensaaksi vuonna 2008. Saman kuun perennaksi eli monivuotiseksi kukkakasviksi puolestaan valittiin maksaruohot. Kuukauden kasvit nimeää Taimistoviljelijät ry, joka on valtakunnallinen taimitarhojen neuvonta- ja edunvalvontajärjestö.