• Etusivu
  • Kasvillisuus

Ruusut viihtyvät auringossa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 03.02.2023
20232_69034.jpg

'Europeana' (Kuva: Adobe Stock)

Menestyäkseen ruusut tarvitsevat aurinkoisen kasvupaikan ja runsasmultaisen kasvualustan. Kasvualustan paksuuden tulisi olla 40–60 cm. Hyvin ravinteita pidättävä multamaa sopii ruusuille sellaisenaan, mutta usein kasvupaikan maahan lisätään maanparannusaineita. Maan multavuutta lisätään sekoittamalla siihen eloperäisiä maanparannusaineita. Koska ruusu viihtyy pH-alueella 6–6.5, maa kalkitaan kasvuston perustamisvaiheessa.

Ruusujen lannoittaminen

Maa lannoitetaan koko kasvualustan syvyydeltä jo ennen istutusta. Peruslannoitukseen voi käyttää maan ravinnetilasta riippuen esimerkiksi Biolan Luonnonlannoitetta 3–5 l/m². Ruusuja lannoitetaan myös istutuksen jälkeen vuosittain. Sopiva annostus on 3 l/m². Koska ruusu on herkkä liian typen aiheuttamalle rehevöitymiselle, ruusu hyötyy hidasliukoisista luonnonlannoitteista.

Luonnonlannoitteen lisäksi ruusukasvuston lannoittamiseen soveltuvat Biolan Hevonkakkalannoite ja Biolan Puutarhan Kevätlannoite. Nämä typpipitoiset lannoitteet annetaan keväällä kasvun alettua. Liian myöhään annettu typpilannoitus rehevöittää kasvua liikaa ja versot ovat alttiita talvivaurioille.

Syyspuolellaruusulle annetaan typetöntä Syksyn PK-lannoitetta, joka parantaa talvenkestävyyttä. Syksyn PK-lannoite annetaan kasvustolle heinäkuun puolenvälin ja syyskuun välisenä aikana. Liian myöhään annetun syyslannoituksen vaikutus jää heikoksi. Jos lannoituksen jälkeen ei tule sateita, on maa syytä kastella perusteellisesti, että lannoitteen ravinteet liukenevat kasvin käyttöön.

Lannoituksella varmistat ruusujesi runsaan kukinnan, terveen kasvun sekä hyvän talvenkeston!

'Nicole' (Kuva: Adobe Stock)
'Nicole' (Kuva: Adobe Stock)

Ruusutyypit

'Champlain' (Kuva: Adobe Stock)
'Champlain' (Kuva: Adobe Stock)

Pensasruusut ovat kestäviä, vuodesta toiseen kukkivia ruusuja. Pensasruusujen kasvutapa vaihtelee rentovartisista alle puoli metrisistä kasveista lähes kolmemetrisiin pystyoksaisiin pensaisiin. Pensasruusut ovat yleensä omajuurisia ja selviytyvät yleensä ilman talvisuojausta. Vaikka pensasruusu paleltuisi maata myöten ankarana pakkaustalvena, seuraavana kesänä maanpinnalle työntyvät uudet versot. Suurin osa pensasruusuista tuoksuu kukkiessaan.

Ryhmäruusut ovat matalia ja jatkuvakukintaisia eli ne kukkivat koko kesän. Pitkälle jalostettuina ne ovat valitettavasti myös talvenarkoja. Ryhmäruusujen kuolleita kukintoja leikataan pitkin kesää ja perusteellinen leikkaus tehdään keväällä. Taimet istutetaan niin, että niiden paksu jalonnuskohta jää noin 20 cm multapinnan alapuolelle.

Köynnösruusut eivät kierry tukeen eikä niillä ole kärhiä tai imujuuria. Ainoastaan pitkien versojen ansiosta ne soveltuvat kasvatettaviksi köynnöksen tapaan. Tyypilliset köynnösruusut ovat talvenarkoja, joten ne peitetään talveksi. Istutettaessa paksu jalonnuskohta jätetään noin 20 cm multapinnan alapuolelle.

Runkoruusutovat yleensä perusrunkoon vartettuja terttu- ja jaloruusuja. Koska kukkiva jalo-osa ei talvella saa suojaa lumesta, runkoruusut talvetetaan viileässä, esimerkiksi kellarissa, autotallissa tai vintillä

Ruusujen hoitoleikkaukset

Kun pensasruusu tulee täysikasvuiseksi, sitä aletaan nuorentaa vuosittain. Tällöin vanhimpia, huonokuntoisia versoja harvennetaan eli leikataan pois maata myöten. Saman vuoden versoilla kukkivien pensasruusujen nuorentamiseen sopii alasleikkaus. Tällöin vanhojen pensaiden kaikki versot leikataan 20 cm korkeudelta maasta keväällä ennen silmujen puhkeamista.

Ryhmäruusu leikataan keväällä ennen silmujen puhkeamista. Kuolleet, vioittuneet ja hennot versot poistetaan kokonaan. Vahvoja versoja jätetään 3–5 kpl ja niihin jätetään 3–5 tervettä silmua. Jos perusrungosta on kasvanut piikikäs villiverso, se poistetaan maan alta saakka. Kesällä kukkineet kukat poistetaan ylimmän 5-lehdykkäisen lehden yläpuolelta.

Edellisen vuoden versoilla kukkivia köynnösruusuja leikataan varovasti keväällä. Kuolleet, hennot ja monta vuotta vanhat pääversot poistetaan maata myöten. Pääversoista kasvavat sivuversot lyhennetään niin, että niihin jää 2–3 silmua. Saman kesän versoilla kukkivia köynnösruusuja voidaan leikata keväällä reilusti. Kaikki paleltuneet osat poistetaan.

Runkoruusuleikataan keväällä ennen silmujen puhkeamista. Latvaan jätetään kasvin koosta ja versojen elinvoimaisuudesta riippuen 4–10 vahvinta versoa, jotka leikataan noin 20 cm mittaisiksi. Kesällä poistetaan runkoon mahdollisesti ilmaantuvat villiversot. Jotta kukinta olisi jatkuvaa, kukkinut varsi leikataan pois ylimmäisen viisilehdykkäisen lehden yläpuolelta. Jos versoja on vähän ja kasviin muodostuu sokeita versoja (kukkanuppua ei muodostu lainkaan), voidaan sokeat versot taittaa ja jättää kasvamaan. kaikkein heikoimmat versot kannattaa poistaa kokonaan.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Juurivesoja tekeviä, hyvin alasleikkausta kestäviä pensasruusuja:
Juhannusruusu
Karjalanruusu
Keijunruusu
Kurtturuusu
Metsäruusu
Mustialanruusu
Nukkeruusu
Valamonruusu
Suviruusu

Heikosti juuriversoja tekeviä, harvennettavia pensasruusuja:
Boubonruusu
Kartanoruusu
Kiiltoruusu
Mandariiniruusu
Neidonruusu
Persiankeltaruusu
Punalehtiruusu

Tutustu erilaisiin ruusuihin Puutarha.netin Kasvikortistossa!

Ruusujen talvisuojaus

Köynnös- ja ryhmäruusut suojataan talveksi. Ruusuista leikataan syksyllä vain kukkalatvat ja varsinainen leikkaus tehdään vasta keväällä. Talvisuojan alla versot talvehtivat vihreinä. Köynnösruusut lasketaan alas ja peitetään Puutarhan Talvisuojalla tai peitetään seinälle suojapeitteellä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20219_72292.jpg
Syyskasvien loistoa ja syksyistä tunnelmaa lasiterassilla
Monien kesäkukkien väriloisto alkaa olla jo hiipumassa, vaikka niistä ei millään haluaisi luopua. Poikkeuksen tekevät esimerkiksi hortensia ja pelargonia, jotka viihtyvät viileämmässä ilmassa ja ajoittavatkin upeimman kukkimisensa juuri syksyyn. Kesäkukkien kanssa ei kannata katsella kalenteria. Hyvissä olosuhteissa, varsinkin lasitetulla terassilla tai parvekkeella suojassa tuulelta ja sateelta, ne säilyvät elinvoimaisina jopa loka-marraskuulle.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Kriikuna
(Prunus domestica subsp. insititia)Kriikuna on luumun (Prunus domestica) alalaji.Kriikunalla on hienoinen nukka sinisen hedelmän pinnassa. Hedelmäliha puolestaan on kellanvihreää ja sitä on luumuun verrattuna vähän. Kriikuna on luumua pienempi ja sen kivi on pyöreähkö, kun taas luumun kivi on soikea ja siinä on terävä pää. Kriikunat pysyvät syksyllä pitkään happamina ja muuttuvat makeiksi yleensä vasta ensimmäisen kunnon pakkasyön jälkeen. Jos pakkasta ei tule, niin viimeistäänkin kypsät, maahan pudonneet kriikunat ovat melko makeita ja herkullisia. Siksi sitä käytetäänkin yleensä keitettynä hilloissa ja hyytelöissä. Mehumaijassa voi valmistaa kriikunoista mehua.Hyvin kylminä talvina kriikunapensaat saattavat paleltua ja kuivua. Juuristossa on kuitenkin syksyllä varastoituja ravinteita, ja tavallisesti ne toipuvat keväällä, ja muutamassa vuodessa kasvavat entiselleen tuottaen taas hyvän sadon.Linnut eivät erityisemmin piittaa kriikunoista, mutta ainakin supikoirat ja mäyrät syövät niitä.Uskotaan, että kriikunoita on viljelty jo antiikin ajan Damaskoksessa. On pystytty todistamaan, että roomalaiset toivat sen mukanaan Englantiin, sillä sieltä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa kriikunoiden jäännöksiä. Englantilaiset puolestaan veivät kasvin Amerikkaan.Kriikunan ja myös luumun tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).Katso mitä kriikunasta sanotaan Puutarha.netin Kasvikortistossa - siellä myös kuvia kriikunasta!Puutarha.netin Keskustelupalstalla sivutaan luumu-ketjussa myös kriikunaa...
20078_6418.jpg
Kasvisten sadonkorjuun juhlaa
Tänä kesänä kasvissatoa on saatu tasaiseen tahtiin. Säät pysyttelivät kesä- heinäkuun ajan sateisina ilman varsinaisia hellejaksoja, jotka olisivat ruuhkauttaneet satojen valmistumista. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino on taannut hyvän kiertonopeuden ja kasvisten saatavuuden laadukkaina.Elokuussa kasvistarjonta lisääntyy entisestään, kun aurinko kuun alussa pääsi hellimään kasvustoja. Sateiden kuuroluontoisuuden takia kasvikset eivät ole kärsineet märkyydestä. Porkkanoissa ei näy halkeilua ja muutkin juurekset ja sipulit ovat kasvaneet hyvin. Viime päivien poutasäät ovat tervetulleita, koska aurinko lisää kasviksiin makua.Runsas ja maukas kasvistarjonta osuu sopivaan saumaan töihin, opintoihin ja harrastuksiin paluun kanssa. Makuaineiden lisäksi kasvikset ovat pullollaan jaksamisen kannalta tärkeitä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, kuituja sekä flavonoideja, joita kaikkia elimistö tarvitsee toimiakseen ja voidakseen hyvin. Nyt kasviksista kannattaa suorastaan tankata vastustuskykyä ja elinvoimaa! Yliannostuksen vaaraa ei ole.
20198_59574.jpg
Lehdet pois puutarhasta kevyesti ja tehokkaasti
Puista tippuvat lehdet ovat pihamaalla joka syksyinen riesa, ainakin jos lehtipuita on useampia tontilla. Lehtikerroksen poistaminen haravoimalla käy liikuntasuorituksesta, mutta homman voi myös hoitaa nopeasti ja miellyttävästi tehokkaalla lehtipuhaltimella/-imurilla.
20202_62603.jpg
Kasvit sisustuksessa - mikä on trendikästä juuri nyt?
Inspiroidu ajankohtaisista ideoista, joilla luot kotiin helposti uutta ihanaa ilmettä.
200810_13619.jpg
Vuoden porkkana 2008 -tunnustus Päivittäistavarakauppa ry:lle
Kotimaiset Kasvikset ry näkee kaupan roolin merkittävänä, kun kuluttajaa halutaan ohjata terveellisiin valintoihin. Parempi valinta -Sydänmerkki on jo tullut tunnetuksi teollisista elintarvikkeista, jotka omassa tuoteryhmässään ovat kunnostautuneet rasvan määrän ja laadun sekä suolan määrän perusteella. Sydänmerkin asiantuntijaryhmä sisällytti tänä vuonna myös kasvikset merkin piiriin, joten kauppa on voinut viestittää kasviksista luonnon omina sydänmerkkituotteina.PTY toteutti sydänmerkkihankkeen yhteistyössä Sydänliiton, Kotimaiset Kasvikset ry:n ja omien jäsenyritystensä kanssa. Rahoitusta saatiin Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:lta. Sydänmerkki tuli viime keväänä käyttöön 2500 päivittäistavarakaupan hedelmä- ja vihannesosastoille. Mukana ovat S-ryhmän kaupat, K-ruokakaupat, Tradekan kaupat, Stockmann, M-ketjun kaupat, Tarmo-kaupat, Tokmanni ja Minimani.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton