Sirotuomipihlaja ei kasva? Asiantuntija vastaa

Jos pensaan lehdet ruskistuivat pian puhkeamisensa jälkeen, voi syynä huonoon kuntoon olla talven aikana tullut juuristovaurio. Silmut puhkeavat lehdiksi, mutta juuristolla ei ole voimaa ylläpitää niitä eikä voimaa uuteen kasvuun. Juuristovaurion alkusyynä on voinut olla jäätyminen, jos juurialueella on vesi seisonut tai lämpötila sahannut ylös ja alas, kuten monin paikoin viime talvena kävi. Jyrsijätuhot aiheuttavat myös juuristovaurioita. Tällaisissa vaurioissa pensaan toipuminen ei ole todennäköistä, ellei se jo tähän menneessä ole osoittanut toipumisen merkkejä.

Jos lehdet ruskettuivat vasta kesemmällä, on syynä voinut olla kuivuus. Tai joskus jopa pitkäaikainen märkyys, sillä oireet kummassakin saattavat olla erehdyttävän samankaltaisia. Maan kosteustilannetta voi tunnustella sormin pensaan juuriston vierestä kuopaisemalla lapiolla maata hieman pintaa syvemmältä. Tosin jos maa on aiemmasta kuivuudesta sateiden myötä jo kostunut, ei tunnustelu tietenkään kerro aikaisemmasta tilanteesta. Rutikuiva maa imee huonosti vettä, joten sateista huolimatta maa voi syvemmältä olla edelleen kuiva.

Jos on lannoitettu liian voimakkaasti, voivat lehdet ruskettua, sillä liika lannoite polttaa juuristoa. Oire alkaa lehtien reunoista ja leviää lehden keskelle. Liikalannoitus voi hyvinkin tappaa koko kasvin.

Ruostesieni saattaa runsaana esiintyessään peittää lähes koko lehden estäen yhteyttämisen. Voimakkaassa tartunnassa lehdet voivat kokonaankin ruskettua, mutta yleisemmin lehdet vain näyttävät ruskettuneilta, jos ruoste peittää ne lähes kauttaaltaan. Tartunta alkaa pistemäisinä, ruosteen värisinä laikkuina. Ruoste harvoin tappaa koko pensasta, mutta se voi loppukauden olla ikävän näköinen. Ruosteen tartuttamia lehtiä ei pidä syksyllä jättää maahan eikä kompostoida.

Tietämättä tarkemmin pensaalle tehdyistä tai tekemättä jätetyistä hoitotoimista tai siitä, miten ja milloin oireet alkoivat ja etenivät, voi vain arvailla syytä. Mutta oli syy mikä tahansa, kasvia voi auttaa ainoastaan pitämällä huolta sen kosteustasapainosta. Lannoittaa ei saa, sillä huonovointinen kasvi ei kykene vastaanottamaan lisäravinteita. Ne voivat jopa huonontaa edelleen sen vointia. Jos kokonaisia oksia on kuollut, ne voi leikata pois. Jos kaikki lehdet ovat ruskettuneet, mutta versot ovat edelleet elävät, voi kasvia auttaa lyhentämällä oksistoa myöhemmin syksyllä tai vasta keväällä. Näin sen ei tarvitse kasvattaa niin paljon uusia lehtiä, kun sen aika tulee. Elävän oksan tunnistaa kuoren alla olevasta vihreästä nilakerroksesta. Sen saa esille kuorta varovasti raaputtamalla.

Puutarhanhoitoon ja pihakasveihin liittyvissä kysymyksissä sinua palvelee alan asiantuntija Puutarhamyymälä Muhevainen Oy. Muistathan, että yksi kysymys per kysyjä.

Kysy uusi kysymys>>

Puutarha.net -uutiskirje toimitetaan kahdesti viikossa, suoraan sähköpostiin.

Tilaa uutiskirje

Kasvikortisto on yksi Puutarha.netin suosituista Jäsenpalveluista – ja jäsenyyshän on aivan ilmaista. Kasvikortistosta löytyy tietoa jo yli 1400 Suomessa menestyvästä kasvista; pihan ja puutarhan kasveista, luonnonkasveista sekä myös huonekasveista. Kortilta löytyy kasvin suomalaisen, ruotsalaisen sekä tieteellisen nimen lisäksi runsaasti tietoa, kuvia ja ohjeita kyseisestä kasvista.

Puutarha.netin Kasvikortisto onkin mainio apuväline pihan suunnittelussa, kasvien tunnistamisessa ja valinnassa – sekä hoidontarpeen määrittelyssä!